ilmanpaineen vaikutus talvella?

[kalatiira]

siis vaikuttaako ilmanpaineen vaihtelu kalan käyttäytymiseen talvella jos on paljon lunta/jäätä?

[Anonymous]

siis vaikuttaako ilmanpaineen vaihtelu kalan käyttäytymiseen talvella jos on paljon lunta/jäätä?

Olisi itsekin mielenkiintoista saada kysymykseesi asiantuntijoiden varma vastaus mutta uskon, että vaikuttaa mutta ei selvästikään yhtä paljon kuin avoveden aikaan.

[kaivo]

Ilmanpaine vaikuttaa kalan käyttäytymiseen. Jäätynyt järvi on kuin jättikokoinen ilmapuntari, ja säätilassa tapahtuvat ilmanpaineen vaihtelut tuntuvat jään alla. Kaloilla on uimarakko, jonka avulla ne säätävät ominaispainonsa vallitsevaan paineeseen sopivaksi: ottamalla "ilmaa" rakkoon tai poistamalla sitä kala tasapainottaa itsensä, jolloin se pysyy tietyssä syvyydessä ilman, että sen tarvitsee jatkuvasti uida: mikäli kala sukeltaa, se nousee hiljalleen takaisin vakiokorkeuteen, samaten ylöspäin uiva kala laskeutuu vakiinnuttamaansa syvyyteen.

Uimarakon säätely tapahtuu suhteellisen hitaasti. Esim. ahven on sen verran laiska, että se antaa mieluummin ilmanpaineen muutosten nostaa tai laskea itseään kuin että alkaisi säädellä rakkoaan. Pilkkimiehen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ahvenparvi levittäytyy aina tiettyyn syvyyteen vallitsevan paineen mukaan, ja kalamiehen on sitten löydettävä kulloinenkin päivän ottisyvyys. Esim. jos ahventa alkaa tulla 4 m syvyydestä, päivän loputkin reiät tehdään tähän syvyyteen -ei siis kairailla yhden ottireiän ympärille reikiä rinkiin, vaan jos parvi löytyy esim. rantapenkasta niin kairaillaan penkkaa sivusuunnassa riittävän harvoin välein.

Edellisen pohjalta ymmärtänee myös sen, miksi jyrkästi syvenevät rannat ovat usein parempia ottialueita kuin tasamatalat paikat: jyrkästi syvenevällä pohjalla ahventen on helppoa siirtyä ilmanpaineen sanelemana joko syvempään tai matalampaan. Kauttaaltaan matalissa järvissä kalat eivät pääse matalapaineen yllättäessä syvemmälle: paine puristaa uimarakkoa ja ahven joutuu painetta laskeakseen säätämään rakkoaan. Kuluu siis aikaa, ennen kuin paine on tasattu ja kala taas syönnillään. Näin minä olen sen ymmärtänyt.

[Kyösti]

Ilmanpaine vaikuttaa kalan käyttäytymiseen. Jäätynyt järvi on kuin jättikokoinen ilmapuntari, ja säätilassa tapahtuvat ilmanpaineen vaihtelut tuntuvat jään alla. ...

Oletetaan siis että ilmanpaine vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen.

Ilmanpaine vaihtelee välillä 990 - 1030 mbar ollen vain hyvin harvoin enemmän tai vähemmän. Normaali ilmanpaine on pyöreästi 1010 mbar. Ilmanpaineen vaihtelu suhteessa normaaliin ilmanpaineeseen on siten: (1030 - 990)/1010 = 40/1010 = 0.0396 ~  4%

Normaalia ilmanpainetta vastaa noin 10 metriä korkean vesipatsaan paine. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmanpaineen ollessa normaali, paine 10 metrin syvyydessä on kaksinkertainen.

10 m * 4% = 40 cm

Ilmanpaineen äärimmäistä muutosta vastaa siten vain 40cm:n syvyydenmuutos vedessä.

Joten jos ahvenet joskus löytyvät parin metrin syvyydestä ja joskus taas viidestä metristä, niin pelkästään ilmanpaineen muutos ei riittäne selitykseksi tälle käyttäytymiselle.

[kaivo]

Olipa perusteellinen selitys. Itse en ole asiaa (kehnolla matikka-/fysiikkapäälläni) selvitellyt, mutta uskon tuon Kyöstin laskelman. Eri asia sitten on, miten sitä sovelletaan käytännössä.

Joskus olen leikitellyt ajatuksella siitä, että alkaisin tarkkailla ilmanpainelukemien ja ahventen oleskelusyvyyden muutosten yhteyksiä käytännön tasolla. Pitäisi vaan saada jostain aina kunkin pilkkireissun painelukemat ja kirjata huolella ottisyvyydet ylös. Pitkällä aikavälillä saattaisi kertyä edes jonkinlaisen yleistyskelpoisuuden sisältävää havaintomateriaalia, ja pilkille lähtiessään voisi vilkaista muistiinpanojaan tyyliin: "tällä paineella kalaa löytynee 3 m syvyydeltä". Toistaiseksi en ole hommaan ryhtynyt, laiskuuttani, kun kalassa on pysytty kohtuullisesti ilmankin.

Ehkä käytännöllisempää olisi oppia ilmanpaineen vaikutuksen perusasiat. Käsitykseni mukaan ilmanpaineen laskiessa (matalapaine) kalat hakeutuvat syvemmälle, korkeapaineen vallitessa taas matalampaan, uimarakkoteorian mukaisesti. Matalapaineen miellän itse kansanomaisesti tarkoittavan pilvistä ja usein lumi-/vesisateista "tuhnukeliä", korkeapaineen taas poutaista tai aurinkoista, kirkkaampaa säätä. Korjatkoon tietävämmät, jos olen hakoteillä...

[Kyösti]

...
Joskus olen leikitellyt ajatuksella siitä, että alkaisin tarkkailla ilmanpainelukemien ja ahventen oleskelusyvyyden muutosten yhteyksiä käytännön tasolla.
...

Helppoa kuin mikä. Ostat ilmapuntarin tai luet ilmanpaineen sanomalehden sääsivuilta. Oma ilmapuntari kannattaa kalibroida aika ajoin jostain luotettavasta lähteestä. Taulukoit paperille ilmanpaineet ja ottisyvyydet. Lisäksi kannattaa merkitä em. lukemat pisteinä X-Y koordinaatistoon ruutupaperille.

Mikäli ilmanpaineen ja ottisyvyyden välillä on jokin yhteys, sen pitäisi näkyä X-Y koordinaatistosta aika helposti, vaikka sitten tuo yhteys olisi vähäinenkin.

Jos kiinnostusta ja aikaa riittää voi havaintoaineistolle laskea pearsonin korrelaatiokertoimen. Kovin selkeää esitystä korrelaatiokertoimen laskemisesta on vaikea löytää internetistä, mutta tässä muutama aiheeseen liittyvä linkki:

http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/tt/oppitunnit/tt03/tt03_04/view.html
http://matta.hut.fi/matta/isom/tskhtml/tilasto8.html
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/korrelaatio/korrelaatio.html

Jotta menetelmä olisi luotettava tulisi tietysti aina pilkkiä satunnaisesti siellä täällä eri syvyyksillä. Homma menee pieleen jos mennään pilkkimään oman oletuksen mukaisesti etupäässä sinne missä ahventen oletetaan kulloisellakin ilmalla olevan. Silloin havaintoaineisto helposti vinoutuu ja siitä tulee tehtyä vääriä johtopäätöksiä.

[Jzu]

http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?param=T&kunta=Mikkeli

Tosta näkee ainakin ilmanpaineen.. On muuten pirun korkeella nyt 1042...