Chat

Author Topic: Vantaanjoessaa happikato?  (Read 4109 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Sampo..

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« on: August 06, 2004, 18:51:31 »
http://www.jippii.fi/uutiset/kotimaa/?aid=136216

Mitä ootte mieltä tosta jutusta? :cry:

Jani2

  • Posts: 165
    • View Profile
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #1 on: August 06, 2004, 22:09:33 »
HUI! Ja mä kun ajattelin, että nyt vois olla hyvät mahikset taimenilla lisääntyä, kun vettä on sen verran, ettei tartte hyppiä lätäköstä toiseen päästäkseen kutupaikalle. Eikä noita kalastajiakaan pahemmin oo näkyny. En tosin verkoista tiiä... Kai niistäkin on helpompi selvitä, kun vettä riittää?

Tuntuu vaan omituiselta... Nimittäin luulis tollasessa virtauksessa (ainakin täälläpäin on kova virtaus) happea olevan riittävästi.


Ei hyvä ei.  
Ensin välähtää ja sitten korjataan jäljet.

taimentiimi

  • Guest
Taneleiden kudusta
« Reply #2 on: August 09, 2004, 07:45:09 »
Sateet on ok, tosin ne tuli ehkä hieman liian aikasin. Syksyllä vastaavat sateet oisi saanu aikaiseksi Vanhankaupunginkoskella hirveän nousuryntäyksen kun suvannossa möllöttäneet tanelit ja lohet olisi huomanneet tilaisuuden tulleen ja nousseet vauhdilla kohti ylävirtaa.

Vastaavanlainen tapahtuma oli viime vuoden syksynä kun satoi pari päivää putkeen, kalaa tuli koskesta ylös tuhottomasti ja niitähän sitten saatiin ruutin, pitkä ja vantaankoskeltakin.

Happihan on loppunut hidasvirtaisilla osuuuksilla nukarin yläpuolella, uskoisin että nukarinkosken virtaus riittää hapettamaan ainakin osan vedestä. Tietysti kertyyhän sitä hapetonta vettä koskenkin suvantoihin ja näin kalakuolemia voi tulla itse koskessakin.

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta, voi olla että kalastuskuntien istutuksien tuotto jää nyt vähäiseksi kun istukkaat on heittänyt veivinsä.

Mah

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #3 on: August 09, 2004, 13:40:30 »
Niin siis vettähän kyllä kaloille on riittämiin, mutta käsittääkseni ongelma onkin siinä että kovat sateet ovat valuttaneet jokiveteen paljon viljelyssä tms. käytettäviä ravinteita (kalkki jne.) ja kotitalousvesiä. Lisäksi uutisissa mainittiin että vantaanjokeen on päässyt jätevesien seassa n. 250 tonnia typpeä ja fosforia. Että silleen.

nemo

  • Posts: 8
    • View Profile
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #4 on: August 12, 2004, 12:00:17 »
No nyt on Hesarin verkkosivujen mukaan puolet Vantaanjoen kalakannasta kuollut... :cry:   todella ikävää.
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153484345

Tämä tilanne siis yläjuoksulla, alajuoksulla ei ilmeisesti kalakuolemia.
Aina voi parantaa...

taimentiimi2

  • Guest
Ei ole
« Reply #5 on: August 14, 2004, 14:53:31 »
Ei paskavesien päästäminen Vantaanjoen pääuomaan ole tappanut puolia vantaanjoen valuma-alueen kaloista. Esim lähes kaikki joen sivupurot/joet on säästyneet päästöitä.  

Ja kaiken järjen mukaan vantaanjoessa on muutakin elämää nukarinkosken alapuolella, useita koskia ja monta kymmentä kilometriä jokea jossa on kaloilla tilaa elellä,

Noissa pienissa puroissahan voi jossain elellä se vantaanjoen alkuperäinen taimenkanta joka ei ole istutuksista sekoittunut.  

Nyt olisi kalastuskuntien hyvä aloittaa oikean oppinen istutuskäytönnön ja pistää taimenen pienpoikasia eikä pyyntikokosia. Kirreä voi pistää pakko toimena koska osa kalastajat sitä kuitenkin haluaa.

Jani2

  • Posts: 165
    • View Profile
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #6 on: August 14, 2004, 15:43:22 »
Mää olen kyllä kokoajan ymmärtänyt niin, että ei nämä ns. paskavedet ole niitä kaloja tappanu. Olen siis ymmärtänyt, että hapen syöjänä olisi ollut nämä kaikki lannoitteet, joita sieltä pelloilta on tullu. Niistä on sitten muokkautunut muita aineita, (niillä aineilla on niin hienot nimet, etten mä niitä muista  :lol: )  jotka poistavat tehokkaasti hapen vedestä. Mutta jos näin on, niin eikös sitten myös sivupuroissa olisi ongelmia? ( :!:  :?:  )

Mistä asti ne "paskavedet" on sinne laskettu. Eli laskeeko/laskiko ne liat siis koko Vantaanjoen ylhäältä alas? Aattelin vielä, että jos syynä hapenpuutteeseen/poistumiseen on nämä paskavedet, niin kyllähän kala tajuaa veden laadun heikkenevän ja siirtyy puhtaampiin/hapekkaampiin paikkoihin. Vai eihän tällainen "reaktio", jossa happi häviää vedestä voi tapahtua hetkessä, kun vettäkin on paljon?



Tuli vähän sekava viesti, kun on pää täynnä ajatuksia. Mä en ole oikein perillä, että mitä siellä oikeen on tapahtunu.

Edit: niin vielä sellasta, että oliko siellä kuollu kaikki kalat sen 40 km säteellä, vai puolet niistä. Vai onko laskettu, että puolet Vantaanjoen kaloista elelee Nukarilta 40 km ylöspäin?
Ensin välähtää ja sitten korjataan jäljet.

Anonymous

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #7 on: August 14, 2004, 16:02:38 »
Paskavedet on laskettu hyvinkään ja riksun puhdistamoilta. Vesti ehtii hapettua sen verran nukarinkoskessa yms muissa paikoissa että alapuoliselle alueelle riittää hapekasta vettä.

Jos lannotteet yms pelloilta valuvat vedet tappaisi kaloja noin paljon niin EIKÖ niitä näköisy täällä helsingin suunnassakin, onhan esim vantaankosken yläpuolinen valuma-alue lähes pelkästään peltoa?!?

Toi puolet vantaanjoen kaloista on delannu on pikkasen liiottelua, jokihan on huomattavasti 80km:mää pidempi, itse asiassa 101km.  Tosin jo ton 40km:män alueen kalakuolemat on aivan liikaa, uudenmaan ja hämeen te-keskukset vaativat riksulta ja hyvinkäältä korvauksia kalakuolemista, oli juttua tän päivän hesarissa.

Ihmisten paskat ja pintavedet jotka on johdettu suoraan puhdistamolta on syypää noihin kalakuolemiin. Onhan suurempia sateita useasti vuodessa ja silloinkin pitäisi kaloja kuolla jos pelloilta valuvat lannoitteet olisi syypää noin massiivisiin kalakuolemiin,

Vaikka vettä on paljon niin se etenee uomassa nopeasti ja paskat siirtyvät alaspäin, kalat jotka elelevät montuissa yms paikoissa jäävät loukkuun hapettomaan veteen ja siitähän seuraa kanttuvei ilmiö.

Anonymous

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #8 on: August 14, 2004, 16:10:57 »
Oot Jani oikeassa.
Kalat tappoi se lannoite. Ihmispaskassa on(karkeesti) fosforia,typpeä pieniä määriä. Lisäksi suurena osana siinä on makkaraa, perunasalaattia, kurkkua, kalaa ja muuta paljon.
Lannoite taas on pelkkää typpeä ja fosforia. Saadakseen kilon ehtaa lannoitetta, pitää olla raaka-paskaa paljon. Kaikki makkarat sun muut siivilöidaan pois ja yritetään tietysti siitä makkarastakin saada se N ja P talteen.
kasviplanktoni on taas kasvi. Eli kun lannoitetaan kasvia, samalla lannoitetaan kasviplanktonia. Kus se pääse rehottaa valtavasti, tulee samalla perkeleesti eläinplanktonia syömään sitä. Tämä valtava määrä elänpl. syö kaiken hapen ympäriltään
Paljon eläinplaktonia taas houkuttelee paljon pikkukaloja ja taas hapenkulutus lisääntyy.
Kunnes happi loppuu ja kiertokulku ei pääse tapahtumaan ja seuraa kuolleen aineen laskeutuminen pohjaan ja P ja N sitoutuu pohjalietteeseen. Ja jää ravitsemaan kasviplanktonia paikallisesti. Kai joessa virta vie sen seuraavan tulvan aikana sen pois.

Isot kalat poistuu paikalta, varsinkin tanet ja harrit nopeastikkin. Hauki voi kuollakkin paikallisena kalana.

Anonymous

  • Guest
paskaa pelloilta?
« Reply #9 on: August 14, 2004, 16:59:38 »
Kuinkas selitätte sen että hesan suunassa kuoleita kaloja ei ole? Onhan täälläkin peltoja?

Jani2

  • Posts: 165
    • View Profile
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #10 on: August 14, 2004, 17:19:39 »
Huomaa, että teorioita löytyy paljon, kun näinkin nopeasti kerrottiin kaksi. Selvästikkään ei olla kerrottu kansalle kaikkea!??

Tohon alemman vieraan kirjotukseen kysyisin: Elikkäs onko TYPPI ja FOSFORI myöskin hapen syöjiä? Vai oliko toi sun planktoni- kertomus nimenomaan se hapen viejä?

Sitten tähän edelliseen vieraan kysymykseen heittäisin ihan puhtaan veikkauksen, johon tosin en kauheasti usko itsekkään, mutta tuli ekana mieleen. Eli tätä ei ole tarkotus ottaa täytenä totena, en vaan keksiny muuta. Tietävämmät tarkentakoot!

Eli kysymys oli: "Kuinkas selitätte sen että hesan suunassa kuoleita kaloja ei ole? Onhan täälläkin peltoja?"

Voisiko olla mahdollista, että Nukarinkoskelta alaspäin valvotaan paremmin, mitä lannotteita saa käyttää? Eli jos täällä alempaa on paremmat lannoitteet? (Siis paremmat vesistön kannalta.)

Vielä tähän loppuun oma kysymys: Eli miksi nämä "paskavedet" piti yleensä laskea Vantaanjokeen. Jostain muistelen lukeneeni, että juuri tulvien takia, mutta mitä ne tulvat sitten on tehny?



Nyt mä alan olla jo ihan ulalla.  :P

ps. Meillä on hyvä nimitys noille jätevesille. Toivottavasti ylläpito ei tykkää pahaa.  :roll:
Ensin välähtää ja sitten korjataan jäljet.

Anonymous

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #11 on: August 14, 2004, 18:32:01 »
Tämä oli erittäin veemäinen tapaus aika monelta kantilta. Ensinnäkin kalastus meni itseltäni aika ketuilleen pitkäksi aikaa johtuen likaisesta -sekä  korkeasta vedestä. Toisekseen vantaanjoelle oli ehtinyt muodostua jo aika hyvä maine, mutta näiden tulvien myötä monille palasi taas varmaan mielikuva vanhasta 70-luvun paskarännistä.  Ja sitten viimeisimpänä ja pahimpana asiana ovat tietenkin nämä hapenpuutteesta johtuneet kalakuolemat vantaanjoen yläjuoksulla. Siinä menivät ainakin tämän vuoden kalaistutukset sekä osittain myös arvokas rapukanta. (Alajuoksu varmaankin säästyi kalakuolemilta, koska täällä on paljon isoja, vettä hapettavia koskia.)

                 Nämä happikuolemat johtuivat taas runsaasta mikrobitoiminnasta, joka söi hapen. Mikrobit olivat päässeet taas lisääntymään runsaiden ravinteiden ansiosta, jotka tulivat suurimmaksi osaksi pelloilta(lannoitteet); lisää herkkuja keittoon tuli kuitenkin myös aika varmasti riihimäkeläisten suoliston sisällöstä.  Tästä taas seuraa itselleni tietenkin kysymys:  miten on mahdollista, että kahden päivän sateiden takia vedenpuhdistuslaitos menee epäkuntoon? Luulisi, että insinöörit olisivat ottaneet sen huomioon, että Suomessa voi sataa JOPA kaksi päivää. Mitä jos olisikin satanut kaksi viikkoa?

Peksi

  • Posts: 67
    • View Profile
    • Email
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #12 on: August 14, 2004, 18:35:20 »
Olinkin unohtanut kirjautua, joten toi ylläoleva teksti on minun käsialaani.

Anonymous

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #13 on: August 14, 2004, 19:21:34 »
Vieras no.2 jatkaa.

Spede: Ei pelkästään mikrobit. Vaan kaikki eliöpohjainen fauna, eläinpl. Mukaanlukien mikrobit, yksisoluiset+ mm. Eli kaikki eykaryootti=protista peräinen silmillänäkemätön höhhä. Tietysti jos bakteerit oli prokaryootteja, niin ne myös. Ei muista. Koulusta on paljon aikaa.

P ja N ei syö mitään. Ne toimii ravintominiminä kasviplanktonille. Liittyen kasvien typen tarpeeseen poistaakseen nitriiittiejä ja kivennäisaineita, tuottaakseen omia juttujaan tms. Ei muista ihan kunnolla.

Miksi Hesassa ei kalat kuole? Koskia on niin paljon matkalla, että ne hapettaa veden tehokkaasti. Lisäksi matkalla on sen verran hitaita osuuksia, että pahin paska laskeutuu pohjaan niissä.

Kokkareperäisessä paskassa pitäisi ensin lueta ne P ja N ensin jokeen ja näinkän tietysti jonkin verran on tapahtunutkin. Mutta ne P ja N osat joita niissä kokkareissa on, on samalla itämeren risteilyllä jo, kuin Cinderellakin.

Anonymous

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #14 on: August 14, 2004, 19:52:13 »
Semmista tuli vielä mieleen, että eläinplankton on se joka kuluttaa sen hapen pois.

Toinen seikka: P ja N on aika painavaa ja se sitoutuu mielellään FeO alaindeksi 2:seen. Joka kanssa painaa. Eli se uppoaa nopeasti ja vaikutuksesta tulee paikallisempi. Toisaalta taas hapettomassa olosuhteissa se rautaoksidin happi ottaa hatkat ja vapauttaa P ja N taas kiertoon.
Tähänhän perustuu jätevesien puhdistuksessa P:n ja N:n talteen otto.

Jos jotain kiinnostaa tää enemmän, niin kirjassa Järvet ja Ympäristö tää on kirjoitettu ymmärrettävästi. Kirjoittajana joku Jyväskylän Yliopiston proffa, en muista kuka.

Anonymous

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #15 on: August 15, 2004, 11:55:58 »
Kyllä nyt viimeistään täytyy myös riihimäkeläisten ja hyvinkääläisten herätä ja saada suoja-alueet kuntoon. Jonkun pitää ottaa vastuu tapahtuneesta. Menetettyä ei saa takasin, mut tulevaisuutta ajatellen....

Vantaan susi

  • Guest
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #16 on: August 29, 2004, 13:38:06 »
Vantaanjokeen juoksutettiin ohi puhdistamojen "ihmispaskaa" tajuton
määrä.Älkää vain syökö kys. kaloja.Bakteerikannat nousivat räjäh-
dysmäisesti.Happikato paikoin tappoi lähes kaikki kalat.
Kiitos jälleen kerran ihmisen tyhmyydelle.

jukka poika

  • Posts: 33
    • View Profile
Vantaanjoessaa happikato?
« Reply #17 on: September 01, 2004, 12:08:05 »
nyt on jo ainaki kaks viikkoa voinu syödä niitä kaloja

 



center>