Ja haluaisin lähinnä ahventa ja haukea.
Kysymys on mahdottoman laaja, joten siihen joutuu pakostakin vastaamaan ympäripyöreästi:
Haukea ja ahventa voi tavoitella usein samantyyppisistä paikoista. Ehkä varmimmin kosketuksen kyseisiin lajeihin saa, kun keskittää kalastuksen vesikasvustojen liepeille. Mitä syvemmässä vedessä kasvustot ovat, sitä parempia paikkoja ne yleensä ovat. Kaikki vesikasvustot eivät tosin ole yhtä tuottoisia kuin toiset. Oman kokemukseni mukaan hauki viihtyy lumpeikon ja ahvenvidan-, ts. uposkasvuston suojassa paremmin kuin esim. matalassa ja harvassa kaislikossa. Ahvenia löytää usein paremmin kasvustojen ulkoreunoilta. Kokeilemisen arvoisia paikkoja ovat myös lähtevien ja laskevien jokien, purojen ja ojien suut, lahdenpoukamat, kapeikot... yleensäkin sellaiset paikat joissa jokin ympäristötekijä vedessä muuttuu, ns. rajakohta.
Uistimista: rannalta kalastava hyötyy usein pitkäheittoisuudesta, joten kelluvat vaaput ja minikokoiset lipat eivät ole joka paikassa tehokkaimpia valintoja vaikka muuten kalastavia ovatkin. Hauestuksessa kannattaa panostaa perus-haukilusikoihin tyyliin Bete Krokodil, Professor ja Räsänen, jotka kalastavat aloittelijankin veivaamina hyvin ja uivat sopivasti metrin-parin syvyydellä. Erityisesti kesäkeleillä mukaan kannattaa varata nro 1 - 4 kokoisia lippoja, jotka kelpaavat peruskokoisten 0,5 - 2 kg haukien lisäksi ahvenillekin. Mikäli vesikasvusto on sakeaa tai halutaan muuten vain päästä härnäämään pöheikön sisällä olevia haukia, kannattaa siirtyä ruohosuojattuihin lusikoihin. Rapala Minnow Spoon toimii pahoissakin kasvustoissa.
Taitojen kehittyessä kannattaa ilman muuta aloittaa kokeilut vaapuilla. Erityisesti kelluvat vaaput (heikohkoista lento-ominaisuuksistaan huolimatta) ovat näppäriä käytettäviä matalissa paikoissa. Esim. Rapala Jointed 7 ja 9 cm uivat alle metrissä, joten uittamalla vapa ylhäällä ja kelausta pysäytellen niillä voi kalastaa jopa 0,5 metrin vedessä.
Ahvenvieheistä kannattaa mainita jo edellä puhuttujen lippojen lisäksi 3 - 6 cm vaaput (Rapala Countdown, Nils Master Invincible) sekä saman kokoluokan jigit. Jigit eivät ole parhaimmillaan ihan matalissa paikoissa, vaan niiden edut alkavat tulla esille kun vettä on parista metristä eteenpäin: ahvenelle kelpaavan kokoisia pikkuvieheitä on hankalaa saada ilman apupainotusta juuri pintakerrosta syvemmälle, mutta pienelläkin jigillä pääsee pohjan tuntumaan kun valitsee olosuhteisiin sopivan painoisen jigipään. Jigimalleista saalisvarmimpia ovat monissa tapauksissa ne tavalliset 4 - 8 cm sirppipyrstöiset toukkajigit, mutta saman kokoluokan kalajigejäkin kannattaa ilman muuta kokeilla. Myös hauet tykkäävät jigeistä, joten runsashaukisilla vesillä voi harkita kevyen perukkeen liittämistä jigin eteen. Muuten jigit sidotaan suoraan siimaan lenkkisolmulla tai käytetään pientä viehelukkoa.
