Minulla tulee käytettyä värinäpilkkejä lähes aina, tai ainakin aloitan kokeilut niillä. Ketjukoukulla varustettu värinäpilkki aktiivisesti uitettuna on mielestäni parhaimmillaan, kun löydetään kohtalaisen iso parvi ahvenia, eikä syönti ole aivan "mormuskaluokkaa". Isossa parvessa syöntikin lähtee helpommin päälle kuin yksittäisiä kaloja narrattaessa. Tällöin värinäpilkintä on luonteeltaan vähän kuin tasaripilkintää.
Heikolla otilla tapsipilkki mormuskan tai värinappi-yksihaarakoukun kanssa on tehokkaampi. Tapsipilkintää harrastan sen verran vähän, etten uskalla ruveta nimeämään hyvän tapsipilkin uintitapoja. Käsittääkseni sivuliukuinen pilkki on hyvä ainakin isommalle ahvenelle ja syvässä vedessä, jolloin pilkin laaja houkutussäde auttaa kaloja pilkin löytämisessä. Suoraan alas putoava "luotipilkki" toimii erityisen syvässä vedessä ja hyvällä syönnillä, jolloin on tärkeintä pilkin mahdollisimman nopea vajoaminen.
