Chat

Author Topic: Lohikosket ja villit kalat...?!  (Read 4258 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Pete

  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 2572
    • View Profile
    • http://www.stcroixrods.com/
Lohikosket ja villit kalat...?!
« on: March 22, 2005, 11:34:00 »
Onko nykyajan kalastuspaikat aina "kalaparatiiseja",
"villin kalan koskia", "luonnonkoskia" tai "lohikoskia".
Silti näistä paikoista saalis useimmiten on huonoeväinen,
taistelutahdoton kirjolohi tai evämerkattu vielä
lötkömpi taimen.
Varsinkin nuorempien kalamiesten mielessä vilkkuu ne
lauseet mitä mainoksissa vilisee...Loppujen lopuksi
paikoissa on vähemmän kuin 2% mahdollisuus saada se aito
luonnon taimen tai järvilohi. Poislukien tietysti Kuusinkijoki
ja Kitkajoki ja ylälapin Enot ym. Keski-Suomen alueella luonnon-
kalan saanti on lähes mahdotonta. Siitä on pitänyt huolta aikaisemmin
uittoperkaukset, teollisuus ja muu vesirakentaminen.

Nuoremmille kalastajille nyt onkin näköjään aivan sama onko saalis
luonnonkalaa vai istukasta, saalis on tärkein, ei se mikä se on
tai miten se jokeen on joutunut. Paras paikka on se mistä
varmimmin kala tulee. Kuinka hyvin tällainen kuvaa sitä missä
kunnossa joki todella on ?

Se, että ottaako kala leechiin vai siihen imitaatio
pintaperhoon ei vielä kerro yhtään mitään siitä, onko
kala aito joen syntyperäinen asukki, vai laitoksesta tuotettu
tankki tuliainen. Kovasti vain aina se itse saatu
pinturikala on se "luonnonkala".

Puhutaan kuinka kala oppii luonnonravinnolle ja kuinka tarkka
siitä tulee tietyn ajanpäästä. Tankkiauton jälkeen joen
varret vain on niin tiukassa ukkoja kalastamassa, että
epäilys siitä luonnonkalan ja vaikeasti pyydettävän haasteellisen
kalan saannista hieman hämärtyy...ilmeisesti saatujen kalojen määrä
peittoaa sen minkälaisia ja mitä kaloja saadaan.

Toiset keventää välineitäkin siksi, että saisi sen "evämakkaran" kanssa
kunnon taistelun aikaan. Vaihdetaan 5-6# välineet 2-3-4# välineisiin ja
pitkitetään siten se taistelu 3:sta minuutista 8:aan minuuttiin.
Sitten voikin kirjoittaa nettiin kuinka se luonnonravinnolle
tottunut kirjolohi todella taistelee, tai kuinka täysin
"ehjäeväinen" luonnontaimen veti pohjasiimoille asti...

On toki muutamia paikkoja joissa kaloja laitetaan jo aivan pieninä
vesistöön ja ne kasvavat aivan omillaan ja alueella on hetken aikaa
kalastuskielto. Tämän jälkeen kalat voivatkin ja varmasti ovatkin
toisenlaisia kalastettavia, tarkempia ja antavat haastetta
kalastajille. Näitä paikkoja vain ei liikaa ole.

Tähän kirjoitukseen voi ja onkin suotavaa antaa vastinetta.
Suoranaiset vit-tuilut voi tulla esittämään naamatusten.

HalDi

  • Hiihtävä haltimies
  • Posts: 265
    • View Profile
    • Email
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #1 on: March 22, 2005, 13:24:40 »
Totta. Munkin käsityksen mukaan homma on tältä osin ikään kun karannut käsistä. Tulee niin sopivasti mieleen eräs Mouhijärveläinen lohilammikkoyrittäjä "Arvon Lohi ja Rapu", jossa joskus kymmenen vanhana pääsin käymään.

Tosiaan, innosta puhkuen kasattiin virvelit ja valkattiin kuvat silloisella ammattitaidolla ja sitten katetun "laiturin" päälle viskelemään autuaan tietämättömänä asian todellisesta laidasta.
Pienen heittelyn ja yhden "komean" kirjolohen jälkeen kiertelin tuota pientä lammikkoaluetta. Katselin siinä niitä pienempiä prunneja, joissa pidettiin pienempiä kasvatteja ennen suureen lampeen päästämistä. No, tietysti oli heitettävä Lepplax sinne kasvatusaltaaseen ja johan alkoi meteli. Muutamia hauskoja molskahduksia kävi, kun samean veden pinta hajosi ja pikkukalat syöksyivät kuvan perään. Pakko sanoa, että siinä pieni aksidentti kävikin, mutta lammen pitäjä vain tuli paikalle ja heitti kalan takaisin kertoen ettei tuo lätäkkö ollut oikein kalastukseen tarkoitettu. No joo. Lopuksi sitten viskeltiin ravintopapuja sinne pikkulammikoihin ja katseltiin lohien hullua ruuan perään pyristelyä. Myöhemmin sitten alkoi tajuta noitten lohilammikoitten lapsellisen raflaavuuden. Ja kallistakin se oli, kun saamansa lohet piti ostaa kilohinnalla.

Aloittelevan perhokalastusuran aikana on sittemmin huomannut, että ei se ole niin helppoa. Ja tavallaan pidänkin siitä. Joskus toki risoo, kun se ja se jäi saamatta ja kun ei mitään tunnu tulevan. On jo miehessä vikaa.

Ajattelen kuitenkin olevani hivenen poikkeuksellinen nuori. Monta kymmentä kertaa kesässä tulee käytyä vaikka Seinäjoen Isosaressa ja siellä lähistöllä vaikka tietää, ettei sieltä tule yhtään mitään! Jotenkin tuo paikka vain on säilyttänyt sen tietyn viehättävyyden. Ei sillä, että kalastuspuoli tuossa touhussa olisi menettänyt arvoaan, ei toki, mutta sitä vaan arvostaa myös ihan vain olemista. Omalla tavallaan on hyödyllistäkin myös totutella sietämään pitkäveteisyyttä aina silloin tällöin. Tulevana kesänä yksi syy tulee olemaan myös suunnistuskarttaprojekti tuosta kyseisestä alueesta. Ja mikäpä sen hienompaa kuin keitellä Lämmintä Kuppia trangialla vaikka läheisellä Hoikkasaaren laavulla luonnossa liikkumisen lomassa. Seinäjoen (elohopea)veden soljuessa hiljalleen ohitse ja vaikka hyvässä seurassa suunnitelmana parinkin yön kestävä vaellus tarvitsematta ajatella maallisia stressaavia huolia ja murheita, töitä ja taksvärkkejä. Toisin sanoen en ehkä arvosta saalista niin paljon, kuin monet ikätoverini.

Näitäkin kuulemma aikalailla on, joille pelkkä kalantulo on tärkeää. Kaverini on kauhistuttavan, suorastaan ärsyttävän suuripiirteinen kalastuskokemuksissaan. Hän esimerkiksi vastustaa pilkkimistä yli kaiken. Totuus tietysti on, että tämä ei ole koskaan päässyt hyvälle pilkkipaikalle, vain Seinäjoen Kyrkkärille, jolla kannattaa keskittyä uppotukkien ja kantojen naaraamiseen ennemmin kuin kalastukseen. Jonkun verran kuunnellut niitä tyypin perusteluja, niin "se kala pitää saada siitä pienestä reiästä ilman haavia" Voi Jumala auta! ja kysyin myös kalan kokotoivetta "Noo... semmonen viidestä kymmeneen kilon hauki ja kuha" Sitten kyllä naksahti, löin hanskat tiskiin, enkä varmasti enää yritäkään tutustuttaa kyseistä kaveria pilkkikalastuksen ihmeelliseen, omaan maailmaan!

On sitten toinen asia, miksi kaloja niinkin paljon istutetaan. Onko kyse kalamiesten huonoista taidoista vai kalavedenhoitajien heikosta toiminnasta, joka tapauksessa, eihän normaali suomalainen näitä seikkoja halua myöntää. Monia urheilukalastajia ei varmasti huokuttelisi myöskään ajatus muutaman vuoden kalastuskiellosta koko maassa tai ainakin tietyillä alueilla luonnonkalojen kannan parantamiseksi. Ei varsinkaan nuoria, jotka ovat juuri harrastuksensa lähteillä. (allekirjoittanut yhtyy)

Ihminenhän kaiken takana on. Yhteiskunta on tarvinnut luonnon valjastamista omien etujensa ajamiseen. Eivätpä monet ympäristön pilaantumista edistäneet yksittäiset ihmiset ole tainneet ollakaan kalamiehiä. (en minä kuitenkaan mikään luontoaktivisti ole, ei auta valittaa, että länsimainen elintaso vaatii paljon)

Harmitellen
Haltimies Keski-Kiikkoinen
Teinismi alas! Irti kapinallisten ikeestä!

Pete

  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 2572
    • View Profile
    • http://www.stcroixrods.com/
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #2 on: March 28, 2005, 14:26:39 »
----Välistä poistettu viestejä--------

No, nyt kun nuo älyköt ovat oman asiansa saaneet sanottua voidaan
ilmeisesti palata asiaan. Näille rekisteröimättömien kommenteille
voi lähinnä hymyilla, tai oikeastaan nauraa. Kersoille ja
lapsenmielisille, tai muutenvain jälkeenjääneille varmasti löytyy
parempiakin paikkoja avautua kuin kalastusfoorumi.

Nykyään on tullut paljon näitä ns."istuta ja ongi"-paikkoja.
Toiset niistä totaalisia kalapaikan irvikuvia, toiset taas
saattavat olla mukaviakin kalastushöyryjen poistopaikkoja.

"Istuta ja ongi"-paikan tulisi mielestäni edes jotenkin tuoda
mieleen luonto ja yleisesti ymmärretty kalastuspaikka luonnossa.
Jotkut paikat ovat vain vedellä täytetty hiekkakuoppa, johon kipattu kalaa.
Muutamia penkkejä siroteltu kuopan ympärille ja sitten vain
maksuja keräämään. Törkeä kilohinta ja vielä siitä onnettomasta
fileeraamisestakin pitää maksaa erikseen. Kalat evärikkoisia,
taistelutahdottomia ylilämpimässä vedessä uivia märkiä villasukkia
siimanpäässä.
Toisissa paikoissa on pienimuotoinen joki tai luonnonhelmassa
oleva lampi valjastettu kalastuskäyttöön. Ympärille on jätetty puita tai
pensaita sekä luonnon omista materiaaleita mahdollisesti rakennettu
taukopaikkoja. Roskiksia ja kalojen perkuupaikkoja järjestetty.
Kalan jälkikäsittelykin on mahdollistettu.

Usein kerrotaan siitä paikasta josta tuli se 2,5 kiloinen kirjo tai
taimen. Ihmetellään kalan taistelua ja sitä mihin pyytöön se otti.
Kalastustilanteella ja paikalla ei ole juurikaan yhteyttä todelliseen
kalastukseen. Jääkö tästä vähän väärä kuva kalastuksesta ?

Kaikkein eniten paheksuntaa herättää lammet joissa näkyy pinnassa
viilettäviä nyrkinkokoisia puna-valkoisia kohoja. Kirjolohet vetää ympyrää
edellisen pyytäjän koukku leuassaan. Parhaassa tapauksessa kaloja kelluu
lammen reunoilla mätipuoli ylöspäin.

Jokainen voi kalastaa millaisessa paikassa haluaa, mutta kalastuksen
antamaa luonnonhelmassa koettua muuta nautintoa näiltä lammilta ei
välttämättä saa.
Toisaalta nämä lampipaikat vievät kalastuspainetta jonkinverran pois
pienimuotoisimmilta kalastuspaikoilta ja jollekkin kalastajan alulle
sellainen lampi ja se ISO kala voi olla se kipinä todelliseen
kalastusharrastukseen.
« Last Edit: May 14, 2006, 11:01:05 by Pete »

Anonymous

  • Guest
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #3 on: March 28, 2005, 17:22:21 »
Pete puhuu silkkaa asiaa. Istaripaikkoja tarvitaan, mutta tärkeämpää olisi hoitaa vesistöt tuottamaan luonnollisesti lisääntyviä kalakantoja. Aikoinaan Suomessa oli pakko maan jälleenrakennuksen takia suoltaa esimerkiksi puuteollisuuden jätteet puhdistamattomina vesistöihin. Ei silloin edes ymmärretty ympäristönsuojelusta, oli vain kiire saada maa jaloilleen.

Nykyään nuo entiset viemärit ovat taas puhdistuneet, ja luonnollisesti lisääntyviä taimen- ja harjuskantoja on palautettu moneen paikkaan. Kalaston hoidon vaikutukset tulevat meidän vavanheiluttajien hyödyksi, mutta pitkän ajanjakson kuluessa. Kyse on yleensä vähintään kymmenestä vuodesta. Helppoja istuja-ja-ongi paikkoja tarvitaan tarjoamaan kalastusmahdollisuuksia kaupungistuneille kalastajille, joiden kyvyt eivät enää riitä luonnossa liikkumiseen. Kuitenkin esimerkiksi valtion omistama Villi Pohjola syyllistyy saavuttaakseen kaupalliset tavoitteensa monilla hallinnoimillaan kalapaikoilla mielestäni suorastaan ympäristörikoksiin. Onko mitään järkeä istuttaa kirjolohia esimerkiksi Ruunaan koskiin, kun alueella on luonnollisesti lisääntyvät harjus- ja taimenkannat. Esimerkkejä samanlaisesta toiminnasta on moniaista kalapaikoista. Kirjot sopivat mielestäni pieniin järvi- ja lampikohteisiin, ja erityisesti lasten kalapaikkoihin.

Älähän Pete tee liian monia treffejä noiden rekisteröimättömien p...njauhajien kanssa. Meidän pitää ehtiä maanantai-illaksi laivaan, jos aiotaan olla ensi viikko kalassa Oolannissa. Muista Eino Leinon neuvo: " Ei kannata ryhtyä painimaan sian kanssa, siinä vain likastaa itsensä. Ja sika pirulainen pitää siitä!"

Tämän foorumin moderaattoreille pieni neuvo: Kontrolloikaa kovemmalla kädellä keskustelua ja poistakaa asiattomuudet mahdollisimman nopeasti. Häiriköt pystyy jäljittämään suhteellisen helposti. Ensikädessä te olette vastuussa esimerkiksi henkilökohtaisista loukkauksista. Liian usein täällä on viestejä, joista saisi helpposti nostettua jopa kunnianloukkaussyytteen.
Jonkinlainen rekisteröitymispakko voisi siistiä foorumia, jolloin saisimme keskustella pääaiheesta eli kalastuksesta.

Tapani Loisa
Päätoimittaja www.sportfishingmagazine.fi

Peksi

  • Posts: 67
    • View Profile
    • Email
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #4 on: March 28, 2005, 21:06:06 »
Kalapaikkojen hoidon ja (kirjo)lohi-istutusten välillä on vain melkoinen(tunnettu) paradoksi. Kalapaikkojen kunnostus vaatii rahaa--->myydään lupia--->lupatuloja ei tule, koska koskessa ei ole tarpeeksi kalaa tyydyttämään kaikkien verenhimoa---->kalaa joudutaan istuttamaan.  

Mitä tulee luonnosta vieraantumiseen, niin kyllähän eräät kalalammikot ovat melkoisia pohjanoteerauksia, mutta voiko entisajoista puhua aikakausina, jolloin kalan vaatiminen olisi vaatinut jotain suurtakin oveluutta?  Ainakin kun lukee vanhoja juttuja, joissa äijät on vetäny pajunoksalla hevoskärryllisittäin lohta(kun sitä oli niin pirusti), ei kalastus ole vaikuttanut tuolloin lainkaan vaikealta. Itseasiassa tuntuu, että se on ollut jopa helppoa. Onhan se tietenkin ollut luonnonkalaa ja paikat luonnonmukaisessa kunnossa, mutta onko se muuten eronnut paljon jostain istutuslampi/joki-paikasta? Onko silloin voinut spekuloida eri perhojen paremmuutta/huonommuutta sen enempää kuin tänäkään päivänä?

Itse olen tietenkin kalapaikkojen kunnostusten kannalla, mutta mielummin näen kalan kuitenkin otettavan ylös istutuslammesta kuin viereisestä (luonnonmukaisesta)koskesta. Totuus lienee kuitenkin se, että mikään kalapaikka, joka toimii pelkällä luonnontuotannolla, ei pysty tyydyttämään nykypäivänä kaikkien verenhimoa. Ja tuskin C&R-kalastuksen läpivieminenkään ihan kaikille kalastajille onnistuisi.

Uskon kuitenkin, että "nykynuoriso" on monessa suhteessa paljon sivistyneempää porukkaa kuin edellinen sukupolvi. Verkkokalastus ei ole enää niin suosittua ja sitävastoin mm. C&R-kalastuksen suosio lienee kasvanut. Myös huoli kalakantojen tilasta on kokemuksieni mukaan nuorisolla suurempi.  Tai ainakin omat kaverini(nuoret) ovat näistä asioista huomattavasti kiinnostuneempia kuin vahemmat jäärät.

HalDi

  • Hiihtävä haltimies
  • Posts: 265
    • View Profile
    • Email
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #5 on: March 28, 2005, 22:32:52 »
Joo, ihmisiähän on joka junaan. Itse uskoisin, että tuo huoli kalakannoista jakautuu joka ikäryhmässä kutakuinkin 50-50. Tämä tietysti perustuu omaan oletukseeni, ei kokemukseen, kuten Spedellä ilmeisesti.

Ja pitänee täydentää vielä tätä vuodatusta, että se Arvon lohi ja rapu vaikutti enemmän nuorison ryyppäämispaikalta, kuin kalastuskohteelta. Kuului näihin pohjanoteerauksiin.

Aloittelijana ehkä unelma kalapaikkani olisi jokin matalahko, tasainen kuitenkin aktiivisesti virtaava muutamilla taktisilla kivillä koristeltu sorapohjainen, nivaksiko sellaista sanoisi. Tällainen onkin Satakunnassa Kiikoisissa Jaarankoskella. Kun tuolla vielä olisi kohtuuhelposti saatavaa kalaa, niin paikka olisi täydellinen muidenkin aloittelevien harjoitella kalan käsittelyä, siiman päässä ja vaikka varmempaa kahlaamista. Ja miksikä ei tilannehallintaakin, jokatapauksessa kalan tulon myötä hommassa säilyisi se hohto, joka usein aloittelijoiden kalastuksessa himmenee ja "fiilis" on heikohko. Asianlaita vain tahtoo olla niin, että kaikki pitää oppia kantapään kautta, hitaasti, mikä ottaa monta kertaa päähän vaikka kuinka olisi ajattelematta "maallisia" lupamaksuja, byrokratiaa ja muuta mieltä häiritsevää. Toisin sanoen, ainakin minä mielelläni ottaisin perhokalastukseen tuntumaa ja kehittäisin taitojani kun saisi kalaakin siinä sivussa! Taitoa kun puuttuu, niin kalat tahtoo jäädä saamatta kaikilla "vaativilla" kalapaikoilla.

Sanottakoon vielä, että en arvosta kalaa punnittavana lihamöhkäleenä, kuin koko merkitsisi kaiken, vaan yksilönä. Pienikin kala on kala, minun himoni täyttää saalis sinänsä, ei sen maskuliininen määrä. Pakko myöntää, että tämä piirre ei kerro muusta, kuin kalamiehen silkasta lusmuudesta, mutta pitänee tyytyä osaansa ainakin vielä... Ja kokemustahan tulee ajan myötä.

ERIT. Otanpa pois noita älyk(k)ö(je)n tarjouksia...
Teinismi alas! Irti kapinallisten ikeestä!

ktl

  • Posts: 5
    • View Profile
    • http://www.sportfishingmagazine.fi
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #6 on: March 29, 2005, 08:05:22 »
Hienoa HalDi! Nyt on mukavampi jatkaa tätäkin keskustelua.

Jani1982

  • Posts: 41
    • View Profile
    • Email
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #7 on: March 29, 2005, 09:52:06 »
Juuri tämän takia saaliskalani ovat pääsääntöisesti Hauki, Kuha ja Ahven olkoon kalastustapa sitten perho-, virveli- tai jotain muuta kalastusta.
Haluan toteuttaa viettiäni luonnon ehdoilla. Olipa minulla kerran paikka jossa sai rauhassa jallitella istareitakin, yksin, aivan rauhassa. Mutta mikään mahti ei maailmassa aja meikäläistä kykkimään riviin näihin terminaalikastuskohteiksi nimeämiini ränneihin.

HalDi

  • Hiihtävä haltimies
  • Posts: 265
    • View Profile
    • Email
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #8 on: March 29, 2005, 12:39:54 »
Juuri niin. Tuntuu perinpohjin omituiselta ja ristiriitaiselta kalastaa maksullisissa paikoissa, sitä onkin tullu tehtyä lähinnä vapaaehtoisella pakolla, seuratoimintaa, ei oikein viitti olla maksamattakaan. Tämä maksullisuus kumoaa vaikutuksen, mitä perhokalastuksessa monta kertaa haetaan. Rentoutumista, irtoutumista arjesta, niinkuin tuossa äsken päivittelin. Joillain taitaa olla tähän erityinen taito, mutta itseäni häiritsee se, kun joskus, kalastusajan ulkopuolella joutuu miettimään maksuja ja semmosia. Hyvät ihmise, se ei kuulu kalastukseen noin luonnostaan! Nykypäivänä vaan taitaa siihen välttämättä liittyä, kyllä on maailman meno hullua vaan!

Onhan tähän dilemmaan aina yksi varma lääke: salakan perhokalastus, joka on erittäin hauskaa ja toki tullut monessa paikkaa esille. Hyvä sentään, ettei siihenkin tarvitse erikoislupia... löytää paikka vaan. Ja tulevana kesänä pitää muuten taas hakea vähän säynävää tuolta Kiikoisten Mouhijoelta, sekin lienee halpaa huvia. Tällä kertaa kaloilla on vähän enemmän kokoakin.
Teinismi alas! Irti kapinallisten ikeestä!

Mikko_-Procyon-

  • Veronkiertäjä
  • Mikkonator
  • *****
  • Posts: 5136
  • Ei tunnu missään!
    • View Profile
    • Propilkki 2
Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #9 on: March 29, 2005, 12:54:08 »
...ja vähitellen tullaan siihen, että "miksi maksaa vähempiarvoisista vesistä". Ja seuraavaksi tulee esille havainto, että "pitää maksaa kalaveden omistajalle". Maksaa siis mistä? Siitäkö, että kulkee sen mailla? Retkeily kuitenkin on ilmaista. Siitäkö, että kalastaa siellä? Eli vesistö kuluu kun kalastus tapahtuu virvelillä, muttei silloin kun siellä mato-ongitaan. Vai maksetaanko siitä, että sieltä otetaan saalista pois? Jos joku omistaa vedet, niin miten se voi omistaa kalatkin? Tuskin on maailmassa ihmistä, joka tietää tarkalleen montako kalaa vesistössään omistaa. Tai tuskin voidaan mitenkään pistää mitään rajoja sille, että paljonko "aineellista haittaa kalastaminen aiheuttaa kalaveden omistajalle" ja tästä hyvästä sitten luparahaa siirtyy sen tilille. Jos mainostetaan aina, että kalavesien ylläpito/istutukset vievät osan lupatuloista, niin tuskin sinne peräkylän takasuon piskuiseen mutalampeen kukaan mitään koskaan tekee. Ja siltikin veden omistajalle siitä rahaa menee ja osa vielä "ylläpidollisista syistä".

Toisaalta ihmeketkuilua tämä luparahapolitiikka on kaikkinensa. Tiedän sellaisenkin tapauksen, jossa yksittäinen kalaveden osakas ehdotti että otetaan rahana koko lupatulo-summa, niin muu kalastuskunta suuttui siitä oikein tosissaan.  Kuulemma rahat piti nimenomaan käyttää istutuksiin. Ja koska kalastuskunta tiesi istutusten ajankohdat, niin olipahan verkkotiheyskin "sattumalta" silloin korkeampi. Eli näin pelattiin halvat kalat pakkaseen.

Omalta osaltani minun kirjoitukseet johtavat näissä asioissa AINA lääniluvan vastustamiseen keinotekoisena ja väkinäisenä lupana. Valtion kalastuksenhoitomaksu saa riittää vähempiarvoisten vesien kalastamiseen ja sillä hyvä. Istutusvesille omat luvat ja niihin tiukat verkkokalastussäännöt. Myös ottikiintiöt istutettaville lajeille ja reilut alamitat. Vain tällaisilla toimilla jatkuvuus on edes jotenkin mahdollista. Virtapaikoilla taas tarvitaan enemmän selkeitä pelisääntöjä ns. tammukoiden osalta ja sama myös Lapin vesille, joissa harrastetaan tammukan mato-ongintaa. Myös virtavesissä on lohikalattomia kohteita paljon, jotka tulee olla selkeästi irrallaan näistä "riistohintaisista lupavesistä".

Jos kalastuksesta peritään maksuja, tulee maksuilla olla myös katetta. Katteettomat touhut on mielestäni lähellä rikollista toimintaa, tosin tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

Ja oma mielipide loppuun: istuta-ja-ongi -vesiä tarvitaan. Se on monille lähes ainoa kalastusmuoto ja hyvissä kohteissa se on lapsiperheille hyvinkin mieluisa muoto kalastaa. Itsekin varsin mieluusti muutaman kerran vuodessa maksan erikoisluvan ja pyydän kirreä tai taimenta, mutta mieluiten kuitenkin kiertelen paikoissa ,joissa juuri kukaan muu ei käy kalassa. Elämykset ja luonnonrauha painavat vaakakupissa kuitenkin sen verran paljon.
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/

Pete

  • Global Moderator
  • *****
  • Posts: 2572
    • View Profile
    • http://www.stcroixrods.com/
Vs: Lohikosket ja villit kalat...?!
« Reply #10 on: May 14, 2006, 11:15:25 »
Pohjois-Amerikan kalastuskiertueella havaitsin heidän lupa systeeminsä aikalailla hyväksi. Lupaa ostettaessa sos.turvakortista otettiin numerosarja kalalupaan.
Kalalupia myytiin koko provinssin alueelle, poislukien tietysti jotkut rauhoitusalueet ja erityiskalastuskohteet. Kalastuksenvalvojat usein tulivat illalla rannalle tarkistamaan kalastajien luvat sekä saaliit. Siellä missä itse kalastelin oli aina kaloilla erilaisia rajoituksia, esim. ylämitta, pyydettyjen kalojen lukumäärä rajoitus ja välinerajoituksia. Jos kalastaja oli rikkonut rajoituksia tai välinesääntöjä, valvoja saattoi antaa kalastajalle 6kk-3 vuoden kalastuskiellon, tässä tuli eislle se numerosarja sos.turvakortista. Jos lupaa ostettaessa numerosarja oli ns.bannattu, ei voinut lupaa ostaa/sitä ei myyty. Sakot tietysti vielä siihen sivuun.

Valvojat liikkuivat veneillä, mutta useimmin he olivat rannassa katselemassa kun kalamiehet tulivat autoilleen tái venerampeille tms.

Esimerkiksi kuhan voi fileerata, mutta siihen oli jätettävä rintaevän luo pieni n.3x3cm pala nahkaa.

No, tämä nyt oli vain yksi esimerkki miten maailmalla toimitaan kalastuslupien kanssa. Suomessakin voisi asiaa vielä jotenkin parantaa ja lupavarojen käyttöä suunnata.
Jokainen itseään kalamiehenä pitävähän ostaa luvat siitä edes ei varmasti tarvitse keskustella...


 



center>