Järvien kunnostus

Yleistä

Järvien kunnostuksessa kunnostustoimenpiteet kohdistuvat suoraan järveen, joiden tavoitteena on muun muassa vesistön vesisyvyyden lisääminen ja vedenlaadun parantaminen. Kunnostustoimenpiteiden avulla järven virkistyskäyttöarvo kohenee, vedenlaatu ja järven eliöyhteisön elinolot paranevat.

Vuosittain kunnostetaan muutamia kymmeniä järviä. Järvien kunnostustoimenpiteitä aiheuttavat eniten järvien mataluus, umpeenkasvu ja rehevöityminen. Suomessa kunnostustoimenpiteet ovat keskittyneet suurimmaksi osaksi reheviin järviin, sillä järven sisäisen kuormituksen ja hajakuormituksen seurauksena leväkukintojen määrä on pysynyt runsaana. Järvien kunnostusmenetelmiä on useita ja ne jaetaan biologisiin, kemiallisiin ja mekaanisiin menetelmiin. Menetelmät tukevat toisiaan ja niitä käytetään useampia saman kohteen kunnostamisessa, sillä kunnostustarve voi olla erilainen järven eri osissa. Järven kunnostaminen saattaa kestää jopa kymmeniä vuosia, riippuen kunnostustoimenpiteistä. Yleisempiä Suomessa käytettyjä kunnostusmenetelmiä ovat esimerkiksi vesikasvillisuuden niitto ja vedenpinnan nostaminen. Viime vuosien aikana yksi suosituimmista menetelmistä on ollut särkikalojen tehokalastus (= biomanipulaatio, ravintoketjukunnostus).

Kunnostustarpeen määrittäminen

Ennen kuin kunnostustoimenpiteet aloitetaan, järven kunnostustarpeen määrittämiseksi on tarpeellista selvittää järven tilaa muuttavat ja järven tilaan vaikuttavat tekijät. Veden laadun seuranta on tärkeää ja jos järvi sijoittuu vesien käyttökelpoisuuden luokittelussa tyydyttävään tai sitä huonompaan luokkaan, on järven kunnostustoimenpiteiden aloittaminen perusteltua. Seuraamalla veden laatua saadaan myös tietoa järven kuormituksen lähteistä. Ennen toimenpiteitä on myös hyvä määrittää järven kuormituksen alkuperä ja taso sekä järven kuormituksensietokyky. Järven kunnostustoimenpiteiden vaikutukset kasvillisuuteen ja veden tilaan jäävät helposti tilapäisiksi, jos hajakuormitusta ei oteta kunnostuksessa huomioon eikä kuormitusta saada pienenemään. Jos hajakuormitus on saatu laskemaan, mutta levähaitat ovat yhä ongelmana, niin tällöin ensisijaiset hoitotoimenpiteet ovat ne, jotka vähentävät järven sisäistä kuormitusta. Lisäksi ennen järven kunnostamista on hyvä selvittää sosiaaliset ja ekonomiset asiat, sillä eri ihmisryhmät saattavat kokea järven kunnostustarvetta eri tavoin. Järven kunnostamisessa on pyrittävä mahdollisimman tasapuoliseen eri tahojen näkemysten huomioimiseen ja kunnostuksessa on noudatettava rauhoitus- ja suojelumääräyksiä.

Kunnostusmenetelmän valinta

Tärkeä osa järven kunnostuksen suunnittelua on sopivien kunnostusmenetelmien valinta. Suurimmassa osassa kunnostustapauksissa eri kunnostustoimenpiteiden yhdistelmä tuo parhaan ratkaisun järven ongelmiin. Parhaimpaan lopputulokseen päästään toteuttamalla toimenpideyhdistelmiä, joissa alennetaan järven sisäistä ja ulkoista kuormitusta. Kunnostusmenetelmän valinnassa voi käyttää apuna järven aikaisemmista kunnostuksista kertynyttä tietoa ja asiantuntijan neuvoja. Tärkeintä kunnostusmenetelmän valinnassa on huomioida järven lähtötiedot, kunnostuksen tavoitteet ja resurssit. Kunnostusmenetelmän valinnassa voi käyttää apuna erilaisia kunnostusmenetelmän valinta-taulukoita, joita löytyy muun muassa Suomen ympäristökeskuksen Järvien kunnostus- julkaisusta s.85-87. <ref>Järvien kunnostus, Suomen ympäristökeskus</ref>

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on tärkeä osa järven kunnostusta, sillä suurin osa järven ongelmista johtuu valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Ulkoinen kuormitus tulisi määrittää ja alentaa tasolle, jota järvi pystyy kestämään ilman rehevöitymistä. Hajakuormituslähteitä ovat esimerkiksi peltoviljely, karjatalous, metsätalous, haja-asutus ja luonnonhuuhtouma ja laskeuma. Hajakuormituksen vähentämistä voi yrittää esimerkiksi suojavyöhykkeiden perustamisen, ojaluiskien loiventamisen, haja-asutuksen jätevesien puhdistamisen, säätösalaojituksen ja peltoviljelyn tuotantomenetelmien kehittämisen avulla.

Kunnostusmenetelmiä

Rehevyyttä vähentävät menetelmät

• Järvien hapetus
• Ravintoketjukunnostus
• Fosforin kemiallinen saostus
• Alusveden poistaminen

Monitavoitteiset kunnostusmenetelmät

• Ruoppaus
• Järven vedenpinnan nosto
• Järven säännöstelyn kehittäminen
• Vesikasvillisuuden poistaminen

Happamoitumisen torjunta

• Kalkitus

Lähteet

• Vesitalous 6/2002

Viitteet

<references />

Aiheesta muualla

• Järvien kunnostus ja hoito, Suomen ympäristökeskus
• Järven tilapäinen kuivattaminen, Vesitalous 6/2002
• Järven kunnostusmenetelmän valinta, Vesitalous 6/2002

Katso myös

• Vesistöjen kunnostus
• Virtavesien kunnostus
• Jokien kunnostus
• Pienvesien kunnostus
• Purojen kunnostus