Kalalajikohtaisia taktiikoita

Kalalajikohtaisia taktiikoita (parvikalat)

Ohjeet on kirjoitettu pääosin ahventen pilkintään, mutta ne pätevät pääsääntöisesti myös muille kalalajeille. Kiiski on toiseksi yleisin saalis ahvenen jälkeen, ja se käyttäytyy suurinpiirtein kuten ahven. Mutta kovin moni ei varmaankaan lähde varta vasten kiiskiä jallittamaan, joten ei siitä sen enempää. Särkiä esiintyy varsin monella järvellä ja ne ovat vaikeita pilkittäviä - ainakin minulle. Särjelle on tyypillistä hidas pitkä nykäys, johon on vaikea saada vastaiskua oikeaan aikaan. Toisen nykäyksen taktiikka ei tunnu oikein purevan. Tosin se ensimmäinen nykäys on useimmiten niin hidas, että kärsivällisyys ei tavallisesti riitä toisen nykäyksen odottamiseen. Lisäksi jostain ihmeen syystä särjet eivät tunnu pysyvän millään kiinni. Välissä saattaa neljäkin kalaa päästä perä perää irti. Toisaalta taas tietokonekilpailijat tuntuvat tartuttavan särjet siinä missä ahvenetkin. Tämä tietysti johtaa siihen, että särkikisoissa menestyminen on nihkeää. Tutkimukset särkien osalta kuitenkin jatkuvat, jos vaikka jonain päivänä osaisin niitä pilkkiä. Siikojen pilkkimisessä olemme kavereiden kanssa taittaneet peistä siitä, kumpi on parempi: morri vai pysty. Itse olen sitä mieltä, että pysty on parempi ainakin vähän isommalle siialle. Toisaalta siikoja saa verraten harvoin enkä tunne olevani kovin siikaekspertti, jotta uskaltaisin sanoa mitään kovin painavia sanoja tästä aiheesta. Lahna ja pasuri käyttäytyvät varsin samallalailla, kuten ahven, mutta ehkä varsinkin lahna on rauhallisempi. Kuitenkin molemmat ovat varsin helppoja tapauksia.

Kalalajikohtaisia taktiikoita (petokalat)

Hauki tulee, kun on tullakseen ja kuten todellisessa elämässä (ainakin minun ahvenenpilkkijän elämässäni), varsin harvoin. Pystyyn ja tasuriin ne ottavat varsin tasapuolisesti ja morrillakin olen hauen saanut. Näin todellista pilkintää ajatellen hauen pitäisi ottaa paremmin tasuriin, mutta en ole havainnut sellaista ilmiötä pelissä. Voi olla ehkä kiinni siitä, että minun tasurihaukitalkooni eivät ole olleet tarpeeksi pitkäkestoisia. Olen minä yrittänyt tasuria uitella säännöllisesti hyvillä haukipaikoilla, mutta ainuttakaan haukea en ole saanut, kun olen sitä varta vasten yrittänyt. Ahvenen pilkinnän ohessa on joitakin haukia tasurilla tullut. Taimen ja kirjolohi ovat helppoja pilkittäviä kunhan siima vain kestää. Kummallekin, kuten myös hauelle on tyypillistä pitkä valtava riuhtaisu. Yllättävän usein paniikinomainen vastanykäisy toimii ihan omaksikin hämmästykseksi ja väsytys pääsee alkamaan. Pienet taimenet käyttäytyvät pääsääntöisesti ahventen lailla. Jalokaloja saa sen verran harvoin, että kovin syvällisten johtopäätöksien teko pienen aineiston pohjalta ei ole hirveän järkevää.