Kapeasaksirapu
Kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus) on Suomen kolmas rapulaji.
Esiintyminen[muokkaa]
Kapeasaksirapua tavataan ainakin Luumäen Kivijärvessä. Lajin pääasiallinen esiintymisalue on Itä-Eurooppa ja Aasian Euroopan puoleiset osat. Sitä esiintyy melko runsaasti Karjalassa, minne se on levinnyt luultavasti venäläisten huvila-asukkaiden avustuksella. Muissa kielissä sitä kutsutaan myös "Tonavan ravuksi".
Alkuperä ja nykytila[muokkaa]
Suomessa kapeasaksirapu on istutettu laji; luonnostaan se ei näin pohjoisessa eikä lännessä elä. Lajia istutettiin muutamaan suomalaiseen vesistöön ainakin 1920-luvulla, mutta syntyneet kannat kuolivat rapuruttoon 1950-luvulla. Yksi havainto lajista tehtiin vielä 1970-luvulla Lappeenrannan lähellä sijaitsevasta Vilkjärvestä. Lajin luultiin kuolleen maastamme sukupuuttoon, kunnes kesällä 2002 niitä löydettiin Luumäen Kivijärvestä. Kivijärven kantakin saattaa hävitä lähivuosina, koska tauteja kestävät täpläravut ovat runsastumassa Ylä-Kivijärven vesistössä ja saattavat syrjäyttää pienemmät kapeasaksiravut, jotka eivät kestä rapuruttoa. Vuonna 2004 järveen istutettiin tuhat ankeriaan poikasta. Kasvettuaan ne todennäköisesti syövät järvestä kaikki ravut. Kivijärvi on toistaiseksi maailman ainoa järvi, jossa elää sekä joki-, täplä- että kapeasaksirapuja.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa]
Kapeasaksirapu muistuttaa jokirapua, mutta sen sakset ovat kapeammat ja yleensä pidemmät. Sen keskiruumis on myös pyöreämpi kuin jokiravulla. Sen kuori on piikikäs ja varsinkin vatsapuolelta muita suomalaisia rapuja vaaleampi. Suurin Suomessa pyydystetty kapeasaksirapu on 13,7 cm:n pituinen. Saksien pienuuden takia laji ei ole yhtä arvostettua ruokaa kuin täplä- ja jokirapu.