Kirjolohen perhokalastus Vantaankoskella
Tässä tekstissä aion kertoa jallun juomisesta Turun Varissuolla. Olen käynyt siellä monen vuoden ajan, vasta viimeisen kahden vuoden aikana olen todella oppinut, että sitä jallua ei säästellä vaan se juodaan kerralla. Jokaisella metsäpubilla on ominaispiirteensä, mitä kerran tai kaksi juopotellut ei huomaa. Toivottavasti tämä kirjoitus auttaa noviisejakin pääsemään jallun makuun.
Varissuo&alkoholi[muokkaa]
Sijaitsee Turussa, Littoistentie kupeessa. Jallu on kirkkaimmillaan juuri Alkosta ostettuna (jos lompsan välissä on tarpeeksi rahaa millä jallua ostaa) ja Tor-verkosta kokaiinilastin saavuttua. Kirkkaus ei ole edellytys känniin pääsemiselle, se toki helpottaa sitä ja tekee juomisesta miellyttävämpää. Alkolle kannattaa suunnata näkyvyyden ollessa liian hyvä johtuen selvin päin olemisesta. Lyhyetkin kuurot juovat aina alkoholia jossain määrin huuhtomalla sekaan mutaa jokeen yläjuoksun ojista ja pelloilta. Kannattaa kuitenkin huomioida jallun positiivinen vaikutus, kusihädän pieni nousu ja jallun koventuneen suuhun suuntautuneen virtauksen mukana tuoma tunne saa vanhemmatkin (lue. leveydeltään isommat) kännikalat aktivoitumaan ja ottamaan herkemmin.
Alkoholismi[muokkaa]
Tavoitelluin ja tavallisin saalis on jallu. Laadukas samppanja on melko harvinainen saalis Varissuon tapaisessa ghetossa, muttei kuitenkaan aivan tavaton. Keväällä, touko-kesäkuun vaihteessa narkkarit parveentuvat sankoin joukoin Varissuon leipäjonoon. Viime keväänä joukossa oli myös vauraampia, monen sadan kilon paksusti voivia liikemiehiä. Sattumakännikaloina koukkuun saattaa tarttua kossupossusossuja ja Juha Laholatvaniemi. Kerran olen jutellut Laholatvaniemi kanssa joka koukutti minut kokaiiniin.