Pielisjoki
Pielisjoki on Vuoksen vesistön Pielisen reittiin kuuluva virta ja suurin Saimaaseen virtaava joki. Sen kautta Pohjois-Karjalan suurin järvi Pielinen laskee Pyhäselkään. Pielisjokea on kanavoitu. Joensuu on nimensä mukaisesti Pielisjoen suu.
Pielisjoen katsotaan syntyneen Uimaharjun murtuessa Pielisen vesimassojen painosta jääkauden jälkeen.
Pielisjoki koki suuren muutoksen 70-luvun alussa jolloin Kuurnan uusi kanava valmistui ja vanhat kanavat Saapaskoskella, Jakokoskella, Haapavirrassa, Paiholassa ja Kuurnassa (vanha kanava) jäivät pois käytöstä. Veden pinta nousi kuurnan kanavan yläpuolella niin että kaksi lähintä sulkua Kuurna (vanha) ja Paiholan kanava jäivät kokonaan veden alle.
Sivujoet[muokkaa]
[muokkaa]
Pielisjoki sai 1870-luvulla 10 sulkukanavaa.
[muokkaa]
- Saapaskosken kanava (1878), sulku jäänyt pois Kuurnan kanavan valmistuttua 1971<ref>Suomen kanavat: Saapaskosksen kanava</ref>
- Häihän kanava (1879)
- Haapavirran kanava, Kontiolahti (1883)
- Jakokosken kanava, Kontiolahti, (1878), toimii nyt museokanavana.
- Utran kanava, Joensuu, (1832 suluilla varustettu kanava, ensimmäisen laatuaan maassamme<ref>Utran kanava Pielisjoen koulun sivuilla</ref>), seuraavan kanavan työt aloitettiin 1874)
[muokkaa]
- Kaltimon kanava, Eno, (1879, nykyinen kanava 1958). Kaltimon sulku on nousukorkeudeltaan Suomen suurin (9 m)(1879 rakennettu vanha Kaltimon kanava sijaitsee noin 2km ylävirtaan nykyisestä).
- Kuurnan kanava, Kontiolahti, (1876, nykyinen kanava 1971), pudotuskorkeus 5,6 metriä, yksi sulku (1876 rakennettu vanha Kuurnan kanava sijaitsee noin 1km ylävirtaan nykyisestä)
- Joensuun kanava (ensimmäinen kanava 1877, toinen 1923, nykyinen kanava 1971, pudotuskorkeus 0,3 m
Kaikkien kolmen kanavien sulut ja Pielisjoen avattavat sillat on automatisoitu 2000-luvulla: niissä on itsepalvelu- ja kauko-ohjaus. Niitä ohjataan Joensuun kanavan käyttökeskuksesta.
Voimalaitokset[muokkaa]
- UPM-Kymmene Oyj Energia Kaltimon Voimalaitos (UPM Kymmene valmistui 1950-luvulla.
- Kuurnan voimalaitos (Pohjois-Karjalan Sähkö Oy) (1968).
- Uimasalmen maantie- ja rautatiesilta, Eno, Uimaharju
- Kaltimon silta, Enon kirkonkylä, (1924)
- Kaltimon voimalaitoksen silta, Eno
- Mönnin silta, Kontiolahti, (2006)
- Kuurnan voimalaitoksen silta, Kontiolahti (1971)
- Pekkalan silta, Joensuu, (1983)
- rautatiesilta, Joensuu, ensimmäinen silta (1894)
- Itäsilta ja Länsisilta, Joensuu (1864)
- Suvantosilta; Joensuu, (1974), pituus 542 metriä
Suunniteltuja siltoja[muokkaa]
Joensuussa suunnitellaan siltaa Sirkkalasta keskustaan Yläsatamakadun päähän.
Pekkalan sillan rinnalle ollaan suunnittelemassa uutta kolmikaistaista siltaa liikennettä parantamaan.<ref>Tiehallinnon tiedote 1.6.2006</ref>
Lisäksi suunnitteilla on kevyen liikenteen silta Penttilän ja keskustan välille.
Asutusta joen rannassa[muokkaa]
Pielisjoen rannassa on muun muassa seuraavat taajamat, kylät ja kaupunginosat:
- Enossa: Uimaharju, Paukkaja, Eno.
- Kontiolahdessa: Jakokoski, Paihola, Kulho, Lehmo, Kupluskylä.
- Joensuussa: Utra, Ranta-Mutala, Iiksenniitty, Karsikko, Sirkkala, Penttilä.
Karelia-soutu[muokkaa]
Heinäkuussa järjestettävä retkisoutu Karelia-soutu kulkee alas Pielisjokea Pyhäselälle Joensuuhun ja Liperiin.
Lähteet[muokkaa]
Tämä Vesialuetta käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Kalapediaa laajentamalla artikkelia tai Laajentamalla muita samanlaisia artikkeleita |