Hakutulokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Luo sivu ”Suu” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.
- .... Todistuksena siitä sillä on rasvaevä selässään ja suuri, terävähampainen suu. Samaan heimoon kuoreen kanssa kuuluu myös [[Jäämeri|Jäämeressä]] esi [[Tiedosto:Kuore hampaat.jpg|200px|thumb|right|Suuri, terävähampainen suu]]1 KiB (194 sanaa) - 6. kesäkuuta 2010 kello 12.46
- ...[merihevoset]]. Putkisuukaloilla ei ole lainkaan hampaita vaan putkimainen suu, jolla ne imaisevat ravintoa.496 tavua (52 sanaa) - 28. marraskuuta 2011 kello 19.16
- ...än ehtisi hengittää ulos ja sisään, sekä huutaa apua. Kun hukkuvan ihmisen suu on pinnan yläpuolella, hän hengittää ulos ja sisään nopeasti suun alk * Pää on syvällä vedessä, suu on veden pinnan tasolla3 KiB (487 sanaa) - 2. heinäkuuta 2012 kello 12.52
- ...lihaikaloilla on kaksi ruodotonta selkäevää ja peräevä, viisi kidusaukkoa; suu ulottuu pitkälle silmien taakse ja silmistä puuttuu vilkkuluomi.902 tavua (106 sanaa) - 5. maaliskuuta 2010 kello 21.49
- ...tummanruskea ja täplikäs iho kyljellä. Silmät sillä ovat pään kyljellä ja suu liikkuu pohjaan nähden vaakasuorassa. Piikkikampela kuuluu vasensilmäkamp ...]], [[äyriäinen|äyriäisiä]] ja monia eri kaloja. Piikkikampelalla on suuri suu, jossa on paljon pieniä ja teräviä hampaita.3 KiB (345 sanaa) - 11. heinäkuuta 2011 kello 12.26
- .... Rauskuilla on leveät rintaevät, joita aaltomaisesti liikuttaen ne uivat. Suu ja [[Kidukset|kidusaukot]] ovat ruumiin alapinnalla. Rauskut elävät lähe1 KiB (170 sanaa) - 28. kesäkuuta 2010 kello 08.00
- 1 KiB (163 sanaa) - 8. elokuuta 2010 kello 14.28
- Nahkiaisilla on leuaton, hampaallinen ja pyöreä suu, jolla ne imevät verta kaloista.2 KiB (189 sanaa) - 19. maaliskuuta 2010 kello 20.14
- ...a. Toinen tuntomerkki on suun muoto. Karpin suu on torvimainen, ruutanalla suu on eteen- tai jopa hieman ylöspäin suuntautunut.3 KiB (428 sanaa) - 23. toukokuuta 2011 kello 05.02
- ...a. Alkukesästä lohta saadaan eniten merta lähinnä olevista koskista, kuten Suu-, Merta- ja Pyttykoskista. Myöhemmin kesällä hyviä ja samalla joen suos1 KiB (195 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.24
- Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiin rakenteesta on näi2 KiB (200 sanaa) - 31. heinäkuuta 2010 kello 20.57
- ...a. Myös evät ovat harmaat ja selkäevä on rintaevien takana. Allikkosalakan suu on ylöspäin aukeava. Kalan [[kylkiviiva]] on vajavainen eikä ulotu juuri2 KiB (225 sanaa) - 8. maaliskuuta 2010 kello 21.35
- 2 KiB (261 sanaa) - 30. maaliskuuta 2011 kello 11.51
- ...ilemisen arvoisia paikkoja on erillinen lampilaajentuma särkineen ja puron suu sekä saaren vierusta. Alhaalta niemen kärjestä saa joskus ja siellä tai2 KiB (246 sanaa) - 3. lokakuuta 2011 kello 18.21
- ...lisen pyrstöevän puuttuminen ja niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat erittäin suuret. Kala muistutta2 KiB (266 sanaa) - 24. heinäkuuta 2011 kello 10.45
- Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tär2 KiB (297 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 16.52
- Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joil3 KiB (290 sanaa) - 9. toukokuuta 2010 kello 08.37
- ...koho-ongintavälineillä tärppi on ehkä helpompi havaita. Kiiskellä on pieni suu, ja se nappaa syöttiin varovasti.2 KiB (278 sanaa) - 26. helmikuuta 2025 kello 22.03
- ...mien yläluokkaan ja on melko kaukaista sukua muille [[kala|kaloille]]. Sen suu on pyöreä imusuu eikä sillä ole alaleukaa. Myös parilliset [[evä]]t p3 KiB (337 sanaa) - 8. helmikuuta 2011 kello 13.33
- ...kassa pyrstönvarressa kylkiviivan kohdalla, muuten kalalla ei ole suomuja. Suu on selvästi ylöspäin suuntautunut.<ref name="lp"/>3 KiB (376 sanaa) - 28. toukokuuta 2011 kello 07.13
Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 20 edellistä | 20 seuraavaa →