Ero sivun ”Kampela” versioiden välillä
| (10 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Kampela''' (''Platichthys flesus'') on erikoisen näköinen litteä [[kala]], jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä. Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä. Suomessa sitä tavataan eniten | + | {{Taksonomia/eläimet |
| + | | nimi =Kampela | ||
| + | | status = Elinvoimainen | ||
| + | | kuva = kampela.jpg | ||
| + | | leveys = 250 | ||
| + | | kuvateksti = Kampela | ||
| + | | domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya'' | ||
| + | | yläkunta = | ||
| + | | kunta = Eläinkunta ''Animalia'' | ||
| + | | alakunta = | ||
| + | | pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata'' | ||
| + | | pääjakso_auktori = | ||
| + | | alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata'' | ||
| + | | yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes'' | ||
| + | | luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii'' | ||
| + | | alaluokka = ''Neopterygii'' | ||
| + | | lahko = [[Kampelakalat]] ''Pleuronectiformes'' | ||
| + | | heimo =[[Oikeasilmäkampelat]] ''Pleuronectidae'' | ||
| + | | suku = ''Platichthys'' | ||
| + | | laji = ''flesus'' | ||
| + | | kaksiosainen = Platichthys flesus | ||
| + | | commons =Platichthys flesus | ||
| + | }} | ||
| + | |||
| + | |||
| + | '''Kampela''' (''Platichthys flesus'') on erikoisen näköinen litteä [[kala]], jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä. | ||
| + | |||
| + | Kampela elää [[meri]]- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä. | ||
| + | |||
| + | Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella. | ||
| + | |||
| + | Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: [[hietakampela|hieta-]], [[punakampela|puna-]] ja [[piikkikampela]]. | ||
| + | |||
== Ravinto == | == Ravinto == | ||
| − | + | ||
| + | Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja. | ||
== Pyydystys ja käyttö == | == Pyydystys ja käyttö == | ||
| − | Kampelaa pyydystetään pohjasta litka- ja pohjaongella, mato-ongella, paljain käsin sekä verkoilla. Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla. Se on erinomainen ruokakala. | + | |
| + | Kampelaa pyydystetään pohjasta [[litka]]- ja [[pohjaonginta|pohjaongella]], mato-ongella, paljain käsin sekä [[verkko|verkoilla]]. | ||
| + | |||
| + | Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla. | ||
| + | |||
| + | Se on erinomainen ruokakala. | ||
| + | |||
| + | Paras aika herkutella kampeloilla on loppukesästä ja alkusyksyllä, silloin rasvapitoisuus on korkeimillaan. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | == Lisääntyminen == | ||
| + | |||
| + | Kampela kutee ensimmäisen kerran 2-3-vuotiaana, koiraat nuorempina kuin naaraat. Etelä-Itämerellä kutu tapahtuu maalis-huhtikuussa syvässä vedessä sijaitsevilla hiekka- tai liejupohjilla ja syvänteiden reuna-alueilla. Pienikokoinen ja läpikuultava [[mäti]] on kelluvaa ja alkionkehitys tapahtuu välivedessä. Pohjoiseen tultaessa kampeloiden kutukäyttäytyminen muuttuu: ne kutevat rannikon tuntumassa matalassa rantavedessä. Alhaisen suolapitoisuuden takia mätimunat eivät enään kellu, vaan ne painuvat pohjaan. Kuoriutuvat kampelanpoikaset ovat 3-4mm mittaisia ja symmetrisiä. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
[http://www.seaslug.org.uk/marinelife/species.asp?item=ZG8990 Seaslug.org] | [http://www.seaslug.org.uk/marinelife/species.asp?item=ZG8990 Seaslug.org] | ||
| + | |||
| + | |||
| + | [[luokka:oikeasilmäkampelat]] | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 16.52
Kampela (Platichthys flesus) on erikoisen näköinen litteä kala, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä.
Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla vähintään noin 50 metrin syvyydessä.
Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella.
Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.
Ravinto[muokkaa]
Kampelan suu on varsin pieni, mikä näkyy sen käyttämässä ravinnossa. Kampelan tärkeintä ravintoa ovat lieju- ja sinisimpukat. Simpukoiden lisäksi kampelat syövät kilkkeä ja katkoja.
Pyydystys ja käyttö[muokkaa]
Kampelaa pyydystetään pohjasta litka- ja pohjaongella, mato-ongella, paljain käsin sekä verkoilla.
Kampela valmistetaan ruoaksi yleensä savustamalla tai uunissa paistamalla.
Se on erinomainen ruokakala.
Paras aika herkutella kampeloilla on loppukesästä ja alkusyksyllä, silloin rasvapitoisuus on korkeimillaan.
Lisääntyminen[muokkaa]
Kampela kutee ensimmäisen kerran 2-3-vuotiaana, koiraat nuorempina kuin naaraat. Etelä-Itämerellä kutu tapahtuu maalis-huhtikuussa syvässä vedessä sijaitsevilla hiekka- tai liejupohjilla ja syvänteiden reuna-alueilla. Pienikokoinen ja läpikuultava mäti on kelluvaa ja alkionkehitys tapahtuu välivedessä. Pohjoiseen tultaessa kampeloiden kutukäyttäytyminen muuttuu: ne kutevat rannikon tuntumassa matalassa rantavedessä. Alhaisen suolapitoisuuden takia mätimunat eivät enään kellu, vaan ne painuvat pohjaan. Kuoriutuvat kampelanpoikaset ovat 3-4mm mittaisia ja symmetrisiä.