Ero sivun ”Inarijärvi” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0 | ||
| + | | style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Järvi''' | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | [[Tiedosto:Inarijärvi.png|200px|thumb]] | ||
| + | |- | ||
| + | ! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | Inarijärvi | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Sijainti''': Inari | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''pinta-ala''': 1 040,28km² | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Rantaviiva''': 3 308km | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Pinnankorkeus''': 117–119m | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Suurin syvyys''': 91,9m | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Keskisyvyys''': 15m | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Tilavuus''': 15,9km³ | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Laskujoki''': Paatsjoki | ||
| + | |- | ||
| + | |} | ||
| + | |||
== Inarijärvi == | == Inarijärvi == | ||
| − | Inarijärvi, tunnetaan myös nimellä Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 040,28 neliökilometriä ja se on Suomen [järvistä] kolmanneksi suurin. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on [[Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sijaitsee [[Vasikkaselällä]] pohjoisessa painaumassa. Muita järvenselkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. | + | Inarijärvi, tunnetaan myös nimellä Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 040,28 neliökilometriä ja se on Suomen [järvistä] kolmanneksi suurin. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sijaitsee [[Vasikkaselkä|Vasikkaselällä]] pohjoisessa painaumassa. Muita järvenselkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. |
| − | Järvessä on 3 318 saarta, joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro]]. Inarijärven vesi laskee [[Paatsjokea]] pitkin [[ | + | Järvessä on 3 318 saarta, joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro]]. Inarijärven vesi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Varanginvuono]]on [[Jäämeri|Jäämereen]]. Inarijärven saarista tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonsaari]], joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on myös runsas autiotupien verkosto. |
| − | Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Zacharias Topelius. | + | Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Zacharias Topelius. |
| + | <googlemap lat="68.995833" lon="27.767944" type=map> | ||
| + | 68.995833,27.767944, Inarijärvi. | ||
| + | </googlemap> | ||
== Kalasto == | == Kalasto == | ||
| − | Järvessä on paljon kalaa joista yleisimmät: [[lohi]], [[taimen]], [[rautu]], [[harmaanieriä]], [[siika]], [[muikku]], [[harjus]], [[ahven]] ja muuta kalaa näiden lisäksi. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt [[ | + | Järvessä on paljon kalaa joista yleisimmät: [[lohi]], [[taimen]], [[rautu]], [[harmaanieriä]], [[siika]], [[muikku]], [[harjus]], [[ahven]] ja muuta kalaa näiden lisäksi. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt [[siika]]muoto [[reeska]]. Ihmisen istuttamana myös muikku lisääntyi tavattomasti 1970-luvulla, ja monet kalastajat ottivat lainaa muikunpyyntikalustoa varten. Kala kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa. |
[[luokka:kalapaikat Pohjois-Suomi]] | [[luokka:kalapaikat Pohjois-Suomi]] | ||
| − | + | [[luokka:Suomen järveti]] | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Versio 1. maaliskuuta 2010 kello 12.49
| Järvi |
| Inarijärvi |
|---|
| Sijainti: Inari |
| pinta-ala: 1 040,28km² |
| Rantaviiva: 3 308km |
| Pinnankorkeus: 117–119m |
| Suurin syvyys: 91,9m |
| Keskisyvyys: 15m |
| Tilavuus: 15,9km³ |
| Laskujoki: Paatsjoki |
Inarijärvi
Inarijärvi, tunnetaan myös nimellä Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäuˊrr), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 040,28 neliökilometriä ja se on Suomen [järvistä] kolmanneksi suurin. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on Päijänteen jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Muita järvenselkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä ja Satepetäjänselkä.
Järvessä on 3 318 saarta, joista suurimmat ovat Kaamassaari, Mahlatti, Viimassaari ja Roiro. Inarijärven vesi laskee Paatsjokea pitkin Varanginvuonoon Jäämereen. Inarijärven saarista tunnetuimmat ovat Hautuumaasaari ja Ukonsaari, joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on myös runsas autiotupien verkosto.
Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Zacharias Topelius.
<googlemap lat="68.995833" lon="27.767944" type=map> 68.995833,27.767944, Inarijärvi. </googlemap>
Kalasto
Järvessä on paljon kalaa joista yleisimmät: lohi, taimen, rautu, harmaanieriä, siika, muikku, harjus, ahven ja muuta kalaa näiden lisäksi. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt siikamuoto reeska. Ihmisen istuttamana myös muikku lisääntyi tavattomasti 1970-luvulla, ja monet kalastajat ottivat lainaa muikunpyyntikalustoa varten. Kala kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.