Hakutulokset

Luo sivu ”Suomen kalat” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.

• Höytiäinen
  ...Karjalassa, Juuan, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien alueilla sijaitseva Suomen 15:nneksi suurin [[järvi]]. Siellä tyypillisiä ovat lohensukuiset kalat, esim. [[muikku]], [[järvitaimen]] ja [[siika]].
  3 KiB (365 sanaa) - 18. toukokuuta 2010 kello 19.04
• Särmäneula
  * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
  1 KiB (138 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.32
• Miekkasärki
  ...avintoa ovat hyönteiset ja [[eläinplankton]]. Miekkasärki kasvaa hitaasti. Suomen ennätys yksilö saatiin Etelä-Saimaalta vuonna 2006 ja se painoi 820 gram *''Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa'' (ISBN: 978-951-1-23364-0)
  2 KiB (261 sanaa) - 30. maaliskuuta 2011 kello 11.51
• Silakka
  Suomen suurin silakka on vuodelta 1997 ja painoi 1 100 g. Ulkonäöltään silakan voi sekoittaa [[kilohaili]]in. Kalat tunnistaa kuitenkin esimerkisksi vatsaa silittämällä: kilohailin vatsan
  3 KiB (333 sanaa) - 18. maaliskuuta 2011 kello 17.36
• Hopealohi
  ...| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=Otava } ...//www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/hopealohi|Nimeke=www.luontoportti.fi/kalat/hopealohi}}</ref>
  2 KiB (289 sanaa) - 22. heinäkuuta 2010 kello 04.01
• Vimpa
  * Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002. ISBN 951-0-23123-1.
  1 KiB (155 sanaa) - 9. toukokuuta 2010 kello 08.56
• Isotuulenkala
  .... [[Itämeri|Itämeren]] eteläosissa isotuulenkala on varsin runsaslukuinen. Suomen rannikolla sen esiintyminen painottuu [[Suomenlahti|Suomenlahden]] lisäksi * Lauri Koli: ''Suomen kalat''. 3. painos. WSOY, 2002.
  2 KiB (235 sanaa) - 15. elokuuta 2011 kello 13.26
• Petokala
  ...|kaloja]], joiden ravinto koostuu enimmäkseen tai osittain kalaravinnosta. Suomen vesistöissä on suhteessa kaikkiin kalalajeihin vähän petokaloja. Petoka Myös muutkin kalat, joita ei suoranaisesti lasketa petokaloiksi voivat syödä kaloja. Tällä
  1 KiB (173 sanaa) - 14. heinäkuuta 2010 kello 12.12
• Pikkutuulenkala
  Se elää kaikilla Suomen merenrannikoilla isotuulenkalaa runsaslukuisempana, mutta on yleisempi Itä Suomen vesialueilla ei olla tavattu suuria pikkutuulenkalaparvia, pieniä kyllä.
  3 KiB (292 sanaa) - 15. maaliskuuta 2011 kello 12.11
• Salakka
  ...eassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas [[Särkikalat|särkikala]]. Suomen sisävesissä salakkaa esiintyy miltei koko maassa Lapin pohjoisosaa lukuun ...oa tai soraa. Kutu tapahtuu kollektiivisesti ns. parvikutuna, missä [[kala|kalat]] eivät muodosta pareja tai reviirejä. Parvi kutee lähellä soraista kut
  2 KiB (265 sanaa) - 19. maaliskuuta 2011 kello 14.32
• Säkkijärvi
  Kalat ovat ennen kuolleet paljon hapen puutteeseen, koska järvi on jäätynyt po [[luokka:suomen järvet]]
  1 KiB (194 sanaa) - 28. marraskuuta 2011 kello 19.27
• Tähtisampi
  *{{Kirjaviite|tekijä=Ari Saura & Markku Varjo|kirjan nimi=Kalat Suomen luonnossa|tunnus=9789511233640}} * http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/tahtisampi
  2 KiB (197 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.33
• Kala
  ...nnon ja myrkyllisyyden mukaan oon. Eri alueilla ja eri ravintoja käyttävät kalat oon kaikki erikoistuneet erilaisiin asioihin. Osa kaloista, esimerkiksi [[h Esimerkiksi jotkin hyvin syvällä meressä elävät kalat pystyvät elämään vain suuren paineen alaisina.
  7 KiB (890 sanaa) - 11. maaliskuuta 2024 kello 12.51
• Harjus
  ...illään.Harjus kasvaa noin 30-60cm pituiseksi ja painaa yleensä alle 1,5kg. Suomen suurin kalastettu harjus on painanut 2.47kg ja se saatiin 13.4.2011. Harjus Harjuksen merikanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja Etelä-Suomen sisävesikannat silmälläpidettäviksi. Vaikka kantaa on yritetty nostaa
  5 KiB (597 sanaa) - 12. marraskuuta 2013 kello 14.43
• Halistenkoski
  ...article&id=260:aurajoen-kalat&catid=99:kalastus&Itemid=430|Nimeke=Aurajoen kalat|Viitattu=31.1 2011}}</ref> Muita [[Aurajoki|Aurajoesta]] tavattuja lajeja o ...rkkoviite|Osoite=http://www.lskalastusalue.net/kalatie.html|Nimeke=Lounais-Suomen Kalastusalue - Halistenkosken kalatie|Viitattu=3.2.2011}}</ref>
  9 KiB (1 007 sanaa) - 20. maaliskuuta 2011 kello 17.39
• Istutus
  Istutettavat kalat tuotetaan siis yleensä kalanviljelyllä. ...u omistaa kesämökkinsä tontin, on kalavesi jonkun omistamaa. 80 prosenttia Suomen vesistöistä on valtion omistuksessa. Metsähallitus hoitaa valtion vesien
  4 KiB (515 sanaa) - 20. marraskuuta 2011 kello 22.54
• Perhokalastuksen maailmanmestaruuskilpailut 2007
  ...ttiin tästä tuomaristolle. Valvojan tehtävänä oli myös mitata ja vapauttaa kalat. Suomen joukkue:
  2 KiB (200 sanaa) - 12. maaliskuuta 2010 kello 20.17
• Monni
  ...pohjalla. Saaliiksi niille kelpaavat lähes kaikki vesieläimet kuten kaiken kalat, [[sammakot]] ja nuoret vesilinnut. Suurten yksilöiden kerrotaan syöneen ==Suomen monnin häviäminen==
  4 KiB (486 sanaa) - 26. maaliskuuta 2011 kello 06.33
• Allikkosalakka
  ...neesta lammikosta, jonne allikkosalakoita oli tuotu Pietarista. Lammikosta kalat löydettiin vuonna 1992, kun lampea alettiin täyttää. Kaloja siirrettiin
  2 KiB (225 sanaa) - 8. maaliskuuta 2010 kello 21.35
• Mutu
  .../wiki/Siperia Siperian] itäosiin saakka. Suomessa mutuja on eniten Pohjois-Suomen hiekka- ja sorapohjaisissa virroissa. Liian rehevät vesistöt eivät mudul ...n ihosta erittyvät varoitusaineet. Von Frisch huomasi myös, että sokeatkin kalat muuttuivat tummemmiksi päivisin. Hän arveli, että kaloilla on jonkinlain
  2 KiB (281 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 07.55

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 20 edellistä | 20 seuraavaa →