Ero sivun ”Kainastonjoki” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
p
 
(13 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kainastonjoki''' on 24 kilometrin pituinen [[joki]] [[Kauhajoki|Kauhajoella]].<ref name="opaskartta">{{Karttaviite | Tekijä = Karttatiimi Oy | Nimeke = Kauhajoen opaskartta | Mittakaava = 1:60 000 | Julkaisija = Kauhajoen kaupunki | Viitattu = 23.1.2009}}</ref> Joki saa alkunsa Vehkaluoman ja Norinluoman yhtyessä Kainastonjokeen Kauhajoen luoteisosassa.<ref name="yleiskuvaus"/> [[Kokonkylä]]ssä jokeen yhtyy 44 kilometriä pitkä<ref name="ympäristö">{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Kainastonjoki eli Kauhajoki |Ajankohta= |Osoite=http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=67003&lan=FI |Julkaisija=Ymparisto.fi |Viitattu=23.1.2009 |Kieli= }}</ref> [[Päntäneenjoki]].<ref name="opaskartta"/> Kainastonjoki laskee [[Kauhajoki (joki)|Kauhajokeen]] [[Aronkylä]]ssä. Jokeen ei ole yhteydessä ainuttakaan järveä.<ref name="yleiskuvaus"/> Joki kuuluu [[Kyrönjoen vesistöalue]]eseen.<ref name="yleiskuvaus"/>
+
{{joki
 +
| kuva=kainastonjoki.jpg
 +
| kuvateksti = Kainastonjoen ylittävä silta Kauhajoen Aronkylässä.
 +
| alkulähde = Vehkaluoman ja Norinluoma
 +
| laskupaikka = Kauhajoki, Aronkylä
 +
| maat =Suomi
 +
| pituus = 24 km
 +
}}
 +
'''Kainastonjoki''' on 24 km pituinen [[joki]] Kauhajoella. Se saa alkunsa Vehkaluoman sekä Norinluoman yhtyessä Kainastonjokeen Kauhajoen luoteisosassa. Kokonkylässä jokeen yhtyy 44 kilometriä pitkä [[Päntäneenjoki]]. Kainastonjoki laskee [[Kauhajoki (joki)|Kauhajokeen]] Aronkylässä.  
  
Kainastonjoen vedenlaatu oli 2000-luvun alussa välttävä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Kuva ww. Kyrönjoen vedenlaatuluokitus 2000-luvun alussa (Ympäristöhallinnon tietokanta) |Ajankohta= |Osoite=http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=67003&lan=FI |Julkaisija=Ymparisto.fi |Viitattu=23.1.2009 }}</ref> Joelle tyypillistä ovat korkeat ravinne- ja [[humus]]pitoisuudet.<ref name="vedenlaatu">{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Vedenlaatu |Ajankohta=9.11.2004 |Osoite=http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=26389&lan=sv |Julkaisija=Ymparisto.fi |Luettu=14.10.2007 |Kieli= }}</ref> Kainastonjoen yläosassa vedenlaatuun vaikuttavat varsinkin [[Suo|soilta]] ja metsistä tulevat vedet.<ref name="vedenlaatu"/> Myös [[metsätalous]], [[maatalous]] ja turvetuotanto aiheuttavat ravinteiden, orgaanisten aineiden ja kiintoaineiden huuhtoutumista jokeen.<ref name="vedenlaatu"/>
+
Kainastonjoen vedenlaatu oli 2000-luvun alussa välttävä. Joelle ovat tyypillistä korkeat ravinne- sekä humuspitoisuudet. Kainastonjoen yläosassa vedenlaatuun vaikuttavat varsinkin soilta ja metsistä tulevat vedet. Metsä- ja maatalous sekä turvetuotanto aiheuttavat myöskin orgaanisten aineiden ja kiintoaineiden huuhtoutumista jokeen.
  
Joen yläosassa ympäröivä maisema on yhtenäistä ja alavaa viljelyslakeutta. Kainastonjoen yläosan valuma-alueen peltoprosentti on noin 40. Joki on yläosastaan suurimmaksi osaksi tukkoinen ja kapea.<ref name="yleiskuvaus"/>
+
Joen yläosassa ympäröivä maisema on yhtenäistä ja alavaa viljelyslakeutta. Kainastonjoen yläosan [[valuma-alue]]en peltoprosentti on noin neljäkymmentä. Joki on yläosastaan suurimmaksi osaksi tukkoinen ja kapea.
  
Tavallisia Kainastonjoen kaloja ovat [[kivennuoliainen]], [[särki]] ja [[hauki]]<ref name="ympäristö"/>. Myös muun muassa [[kiiski]], [[ahven]], [[made]] esiintyvät joessa.<ref name="ympäristö"/> Joessa on lisäksi hyvin pieni [[harjus]]- ja [[taimen]]kanta.<ref name="ympäristö"/>
+
Tavallisia Kainastonjoen kaloja ovat [[kivennuoliainen]], [[särki]] ja [[hauki]]. Myös muun muassa [[kiiski|kiiskeä]], [[ahven]]ta ja [[made]]tta esiintyy joessa. Joessa on myös erittäin pieni [[harjus]]- ja [[taimen]]kanta.
  
Suurimmaksi osaksi joen virkistyskäyttö on [[kalastus]]ta, veneilyä ja uintia. Uimapaikkoja joessa on niukasti.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Virkistyskäyttö |Ajankohta=9.11.2004 |Osoite=http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=26389&lan=sv |Julkaisija=Ymparisto.fi |Viitattu=23.1.2009 |Kieli= }}</ref>
+
Joen virkistyskäyttö on suurimmaksi osaksi kalastusta, veneilyä ja uintia. Uimapaikkoja siinä on kuitenkin vähän.
  
Kainastonjoen ylittävän Kattilakosken sillan läheisyydessä käytiin [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana [[28. heinäkuuta]] [[1808]] Ruotsin voittoon päättynyt [[Aron kahakka]].<ref name="ruismäki">{{Lehtiviite | Tekijä = Ruismäki, Liisa | Otsikko = Karttoja Kauhajoen taisteluista 1808 | Julkaisu = Kauhajoen Joulu 2008 | Ajankohta = 2008 | Vuosikerta = 51 | Numero = | Sivut = 6–7 | Julkaisupaikka = Kauhajoki | Julkaisija = Kauhajoki-Seura ry | Selite= | Tunniste= ISSN 1458-4239 | Viitattu = 23.1.2009}}</ref>
+
== Lähde ==
  
== Lähteet ==
+
*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainastonjoki|Nimeke=Wikipedia}}
  
{{Viitteet}}
+
[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]
 
+
[[luokka: Suomen joet]]
{{Kauhajoki}}
 
 
 
[[Luokka:Suomen joet]]
 
[[Luokka:Kauhajoki]]
 
[[Luokka:Kyrönjoen vesistö]]
 

Nykyinen versio 11. heinäkuuta 2011 kello 12.23

{{tietolaatikko | sisältö = {{tietolaatikko/otsikko

  | tausta = #b2dfb2
  | reunaväri = #bbb

Kainastonjoki on 24 km pituinen joki Kauhajoella. Se saa alkunsa Vehkaluoman sekä Norinluoman yhtyessä Kainastonjokeen Kauhajoen luoteisosassa. Kokonkylässä jokeen yhtyy 44 kilometriä pitkä Päntäneenjoki. Kainastonjoki laskee Kauhajokeen Aronkylässä.

Kainastonjoen vedenlaatu oli 2000-luvun alussa välttävä. Joelle ovat tyypillistä korkeat ravinne- sekä humuspitoisuudet. Kainastonjoen yläosassa vedenlaatuun vaikuttavat varsinkin soilta ja metsistä tulevat vedet. Metsä- ja maatalous sekä turvetuotanto aiheuttavat myöskin orgaanisten aineiden ja kiintoaineiden huuhtoutumista jokeen.

Joen yläosassa ympäröivä maisema on yhtenäistä ja alavaa viljelyslakeutta. Kainastonjoen yläosan valuma-alueen peltoprosentti on noin neljäkymmentä. Joki on yläosastaan suurimmaksi osaksi tukkoinen ja kapea.

Tavallisia Kainastonjoen kaloja ovat kivennuoliainen, särki ja hauki. Myös muun muassa kiiskeä, ahventa ja madetta esiintyy joessa. Joessa on myös erittäin pieni harjus- ja taimenkanta.

Joen virkistyskäyttö on suurimmaksi osaksi kalastusta, veneilyä ja uintia. Uimapaikkoja siinä on kuitenkin vähän.

Lähde[muokkaa]