Äyriäiset

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia kiduksilla hengittäviä eläimiä. Äyriäisiä tunnetaan noin 52 000 lajia. Niillä on kitiinin peittämä, jaokkeista koostuva vartalo, joka on jakautunut päähän, keskiruumiiseen ja takaruumiiseen. Koska äyriäisten kitiinistä ja kalkista muodostuva kuori ei veny, on kasvavan äyriäisen aika-ajoin vaihdettava ("luotava") se. Tämä on vaarallinen vaihe, koska kuorettomana äyriäinen on suojaton.

Kaikilla äyriäisillä on kahdet parit tuntosarvia, sekä suussa yksi pari yläleukoja ja kaksi paria alaleukoja. Keskiruumiissa on vaihteleva määrä raajoja, joita käytetään liikkumiseen tai tarttumiseen. Ruuansulatus on kaksiaukkoinen, ruoansulatuskanava suora ja lyhyt. Hermosto on tikapuumallinen. Äyriäiset käyttävät etupäässä eläinravintoa, mutta syövät myös kasvinosia.

Valtaosa äyriäisistä elää meressä, mutta monet niistä ovat sopeutuneet myösmakeaan veteen. On myös täysin kuivalla maalla eläviä lajeja (esim. monet siirat). Äyriäisnaaras kantaa usein muniaan mukanaan. Tyypillisesti äyriäisillä on kuoriutumisen jälkeen toukkavaihe, mutta ei aina (esim. ravut).

Lähde[muokkaa]