Hakutulokset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Luo sivu ”Päijänteen” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.
- ...assa kartoista nimi on vääristyneenä muotoon "Ristiselkä")'' on [[Päijänne|Päijänteen]] selkä järven pohjoisosassa [[Muuratsalo]]n saaren eteläpuolella Jyväs Ristinselkä on yksi Pohjois-Päijänteen parhaista kalastuspaikoista ja siksi se vetääkin paljon uistelijoita [[ta1 KiB (147 sanaa) - 24. heinäkuuta 2011 kello 10.48
- ...nteen pohjoispuolella ovat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reitit. Päijänteen itäpuolella oleva Mäntyharjun reitti virtaa [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|P3 KiB (412 sanaa) - 12. heinäkuuta 2010 kello 14.00
- '''Kalkkisten kanava''' on Asikkalassa sijaitseva [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalaisen]] yhdistävä automaatti- ja osin921 tavua (111 sanaa) - 19. elokuuta 2012 kello 12.17
- ...viivan pituus 65 km. Suurin syvyys on noin 48 m. Rääveli kuuluu [[Päijänne|Päijänteen]] vesistöalueeseen ja [[Kymijoki|Kymijoen vesistöön]].1 KiB (199 sanaa) - 23. toukokuuta 2011 kello 05.00
- ...[[järvi]]. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki [[Kymijoki]] virtaa [[Suomenlahti|Suomenlahteen]]. ...äijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmailansaar12 KiB (1 569 sanaa) - 26. maaliskuuta 2013 kello 15.26
- [[Päijänne|Päijänteen]] vähäravinteiset vedet laskevat [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalaisen]] k2 KiB (202 sanaa) - 28. toukokuuta 2011 kello 07.14
- ...rvi joka mursi kaksi lasku-uomaa [[Kymijoki|Kymijokeen]], josta oli tullut Päijänteen lasku-uoma. Toinen reitti kulki [[Mäntyharju]]n kautta ja toinen eli [[Val4 KiB (498 sanaa) - 6. huhtikuuta 2011 kello 17.26
- ...laitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sij2 KiB (281 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.04
- ...''' valmistui 1994 yhdistämään [[Keitele (järvi)|Keiteleen]] ja [[Päijänne|Päijänteen]] vesistöjä. Rakennustyön suorittivat neuvostoliittolaiset. Kanavareitti2 KiB (290 sanaa) - 29. marraskuuta 2011 kello 17.58
- ...ntajaot pitävät näitä kahta erillisinä alueina, ja lukevat myös [[Päijänne|Päijänteen]] kuuluvaksi Hämeeseen.3 KiB (351 sanaa) - 20. marraskuuta 2023 kello 10.32
- Päijänteen eteläosan Asikkalanselästä virtaavasta Kalkkisten koskista alkaa järvir ...tymistä noin 4 000 eaa. myös [[Saimaa]]n vedet virtasivat Kymijokeen. Päijänteen nykyinen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1 000 eaa. Konnivede10 KiB (1 173 sanaa) - 20. helmikuuta 2011 kello 16.32
- ...kaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä. Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi.4 KiB (461 sanaa) - 25. heinäkuuta 2011 kello 15.00
- ...issa. Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi [[Saimaa]]n, [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Inarijärvi|Inarijärven]] jälkeen. Sen pinta-ala on 928 neliökilo5 KiB (668 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.10