Hakutulokset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  • ...assa kartoista nimi on vääristyneenä muotoon "Ristiselkä")'' on [[Päijänne|Päijänteen]] selkä järven pohjoisosassa [[Muuratsalo]]n saaren eteläpuolella Jyväs Ristinselkä on yksi Pohjois-Päijänteen parhaista kalastuspaikoista ja siksi se vetääkin paljon uistelijoita [[ta
    1 KiB (147 sanaa) - 24. heinäkuuta 2011 kello 10.48
  • ...nteen pohjoispuolella ovat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reitit. Päijänteen itäpuolella oleva Mäntyharjun reitti virtaa [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|P
    3 KiB (412 sanaa) - 12. heinäkuuta 2010 kello 14.00
  • '''Kalkkisten kanava''' on Asikkalassa sijaitseva [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalaisen]] yhdistävä automaatti- ja osin
    921 tavua (111 sanaa) - 19. elokuuta 2012 kello 12.17
  • ...viivan pituus 65 km. Suurin syvyys on noin 48 m. Rääveli kuuluu [[Päijänne|Päijänteen]] vesistöalueeseen ja [[Kymijoki|Kymijoen vesistöön]].
    1 KiB (199 sanaa) - 23. toukokuuta 2011 kello 05.00
  • ...[[järvi]]. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki [[Kymijoki]] virtaa [[Suomenlahti|Suomenlahteen]]. ...äijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmailansaar
    12 KiB (1 569 sanaa) - 26. maaliskuuta 2013 kello 15.26
  • [[Päijänne|Päijänteen]] vähäravinteiset vedet laskevat [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalaisen]] k
    2 KiB (202 sanaa) - 28. toukokuuta 2011 kello 07.14
  • ...rvi joka mursi kaksi lasku-uomaa [[Kymijoki|Kymijokeen]], josta oli tullut Päijänteen lasku-uoma. Toinen reitti kulki [[Mäntyharju]]n kautta ja toinen eli [[Val
    4 KiB (498 sanaa) - 6. huhtikuuta 2011 kello 17.26
  • ...laitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä toiseksi syvin. Syvin kohta, 91,9 metriä, sij
    2 KiB (281 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.04
  • ...''' valmistui 1994 yhdistämään [[Keitele (järvi)|Keiteleen]] ja [[Päijänne|Päijänteen]] vesistöjä. Rakennustyön suorittivat neuvostoliittolaiset. Kanavareitti
    2 KiB (290 sanaa) - 29. marraskuuta 2011 kello 17.58
  • ...ntajaot pitävät näitä kahta erillisinä alueina, ja lukevat myös [[Päijänne|Päijänteen]] kuuluvaksi Hämeeseen.
    3 KiB (351 sanaa) - 20. marraskuuta 2023 kello 10.32
  • Päijänteen eteläosan Asikkalanselästä virtaavasta Kalkkisten koskista alkaa järvir ...tymistä noin 4 000 eaa. myös [[Saimaa]]n vedet virtasivat Kymijokeen. Päijänteen nykyinen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1 000 eaa. Konnivede
    10 KiB (1 173 sanaa) - 20. helmikuuta 2011 kello 16.32
  • ...kaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä. Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi.
    4 KiB (461 sanaa) - 25. heinäkuuta 2011 kello 15.00
  • ...issa. Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi [[Saimaa]]n, [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Inarijärvi|Inarijärven]] jälkeen. Sen pinta-ala on 928 neliökilo
    5 KiB (668 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.10