Välimeri
Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.
Maantiede[muokkaa]
Välimeri on pinta-alaltaan noin 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Saaret ja niemet jakavat Välimeren useisiin altaisiin, joita ovat mm. Tyrrhenan-, Ligurian-, Egean-, Joonian- ja Adrianmeri.
Välimeren rannikkovaltiot ovat myötäpäivään tarkasteltuna: Espanja, Ranska, Monaco, Italia, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Albania, Kreikka, Turkki, Syyria, Libanon, Israel, Egypti, Libya, Tunisia, Algeria ja Marokko. Välimeren saarivaltioita ovat Malta ja Kypros. Lisäksi Välimeren rannikolla sijaitsevat Ison-Britannian hallinnassa oleva Gibraltar Atlantin ja Välimeren yhtymäkohdassa Espanjan ympäröimänä sekä Gazan kaista Israelin ja Egyptin välissä sekä Espanjan Ceuta ja Melilla Marokon ympäröiminä.
Ilmasto[muokkaa]
Välimeren ympäristö on maapallolla laajin alue, jossa vallitsee subtrooppinen talvisateiden ilmasto, josta tämän vuoksi käytetäänkin myös nimitystä välimerenilmasto. Tällaisessa on kesä pitkä, kuuma sekä aurinkoinen. Talvi on lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen.
Talous ja ekologia[muokkaa]
Välimeren rannikolla asuu arviolta 132 miljoonaa ihmistä. Alueen ilmasto ja kulttuuriperintö houkuttelee turismia, joka onkin monelle Välimeren maalle nykyisin kalastusta merkittävämpi elinkeino. Kalastusmäärä oli vuonna 1999 noin 1.1 miljoonaa tonnia ja pysynyt melko vakiona läpi 1990-luvun. Merkittävin kalastettava ryhmä oli sillikalat (sillit, sardiinit ja sardellit), joka kattoi 38% kokonaiskalastuksesta. Sekalaiset rannikkokalat muodostivat 18% ja nilviäiset 16% saaliista.
Tutkijat ovat havainneet, että ilmastonmuutoksen seurauksena itäisen Välimeren eliölajisto on alkanut korvautua Suezin kanavan kautta saapuvalla trooppisella tulokaslajistolla.
Geologinen historia[muokkaa]
Maapallon geologiassa eräänlainen Välimeren edeltäjä oli Afrikan ja Euroopan välinen liitukauden Tethysmeri, jonka tiedetään olleen noin 140–30 miljoonaa vuotta sitten. Välimeri kuivui mioseenikauden lopulla noin 6,5–5,1 miljoonaa vuotta sitten ainakin 8 kertaa noin 1,5 miljoonan vuoden aikana Gibraltarinsalmen sulkeutuessa kun Afrikan laatta työntyi Euraasian laattaa vasten. Ajoittainen Etelämantereen jäätiköityminen alensi merenpintaa ja näin sulki salmen. Kuivina kausina Välimeri oli aroa tai suola-aavikkoa. Viimeksi mannerliikunnat yhdistivät Välimeren n. 5,1 miljoonaa vuotta sitten taas Atlantin valtamereen.