Ero sivun ”Sardelli” versioiden välillä
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Tuntomerkit == | == Tuntomerkit == | ||
| − | Sardellilla on yläleuka alaleukaa pidempi. | + | Sardellilla on yläleuka alaleukaa pidempi. Kylkiviiva on aivan suora. Selkä on sinertävä tai vihertävä ja vatsa on hopeanvalkoinen. |
| − | |||
| − | Kylkiviiva on aivan suora. | ||
| − | |||
| − | Selkä on sinertävä tai vihertävä ja vatsa on hopeanvalkoinen. | ||
== Levinneisyys == | == Levinneisyys == | ||
| − | Se elää [[Välimeri|Välimeressä]], [[Atlantti|Atlantissa]], [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. | + | Se elää [[Välimeri|Välimeressä]], [[Atlantti|Atlantissa]], [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. Laji vaatii tietyn suolapitoisuuden pystyäkseen lisääntymään, joten [[Itämeri|Itämeressä]] sitä on tavattu vain harvoja yksilöitä. |
| − | |||
| − | Laji vaatii tietyn suolapitoisuuden pystyäkseen lisääntymään, joten [[Itämeri|Itämeressä]] sitä on tavattu vain harvoja yksilöitä. | ||
| − | |||
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
| − | Kutu alkaa kun vesi on saavuttanut noin 12 °C:n lämpötilan, eli [[Portugali]]n rannikolla maaliskuussa, päättyen kesäkuussa Pohjanmeressä. | + | Kutu alkaa kun vesi on saavuttanut noin 12 °C:n lämpötilan, eli [[Portugali]]n rannikolla maaliskuussa, päättyen kesäkuussa Pohjanmeressä. Poikaset kuoriutuvat 3–4 päivän kuluttua ja ovat aluksi läpikuultavia.Sardellit ovat yksiä maailman tärkeimmistä ruokakaloista. |
| − | |||
| − | Poikaset kuoriutuvat 3–4 päivän kuluttua ja ovat aluksi läpikuultavia.Sardellit ovat yksiä maailman tärkeimmistä ruokakaloista. | ||
| Rivi 27: | Rivi 18: | ||
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
| − | Sardellia käytetään Euroopassa suolattuna, öljyyn säilöttynä maustekalana, johon voidaan viitatata termillä ''anjovis'' | + | Sardellia käytetään Euroopassa suolattuna, öljyyn säilöttynä maustekalana, johon voidaan viitatata termillä ''anjovis''. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa Pohjoismaissa anjoviksena tunnettuun, [[kilohaili]]sta valmistettuun maustekalasäilykkeeseen. |
| − | |||
| − | Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa Pohjoismaissa anjoviksena tunnettuun, [[kilohaili]]sta valmistettuun maustekalasäilykkeeseen | ||
| − | |||
| − | |||
| − | Pyynti tapahtuu trooleilla ja kurenuoteilla, joilla voidaan saartaa valtavia sardelliparvia. | + | Ne ovat maailman tärkeimpiä talouskaloja, joiden osuus koko maailman kalansaaliista on joinakin vuosina neljännes.Pyynti tapahtuu trooleilla ja kurenuoteilla, joilla voidaan saartaa valtavia sardelliparvia. |
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sardelli Wikipedia] | + | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Sardelli Wikipedia] |
*Hannu Lehtonen. Suomalainen Kalaopas. WSOY,2006. | *Hannu Lehtonen. Suomalainen Kalaopas. WSOY,2006. | ||
[[luokka:sardellit]] | [[luokka:sardellit]] | ||
Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 15.24
Sardelli (Engraulis encrasicolus) on 12–20 cm pitkä planktonia syövä eurooppalainen sillikala.
Tuntomerkit
Sardellilla on yläleuka alaleukaa pidempi. Kylkiviiva on aivan suora. Selkä on sinertävä tai vihertävä ja vatsa on hopeanvalkoinen.
Levinneisyys
Se elää Välimeressä, Atlantissa, Pohjanmeressä ja Mustassameressä. Laji vaatii tietyn suolapitoisuuden pystyäkseen lisääntymään, joten Itämeressä sitä on tavattu vain harvoja yksilöitä.
Lisääntyminen
Kutu alkaa kun vesi on saavuttanut noin 12 °C:n lämpötilan, eli Portugalin rannikolla maaliskuussa, päättyen kesäkuussa Pohjanmeressä. Poikaset kuoriutuvat 3–4 päivän kuluttua ja ovat aluksi läpikuultavia.Sardellit ovat yksiä maailman tärkeimmistä ruokakaloista.
Kalastus
Sardellia käytetään Euroopassa suolattuna, öljyyn säilöttynä maustekalana, johon voidaan viitatata termillä anjovis. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa Pohjoismaissa anjoviksena tunnettuun, kilohailista valmistettuun maustekalasäilykkeeseen.
Ne ovat maailman tärkeimpiä talouskaloja, joiden osuus koko maailman kalansaaliista on joinakin vuosina neljännes.Pyynti tapahtuu trooleilla ja kurenuoteilla, joilla voidaan saartaa valtavia sardelliparvia.
Lähteet
- Hannu Lehtonen. Suomalainen Kalaopas. WSOY,2006.