Ero sivun ”Kuhven” versioiden välillä
p |
|||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | {{ | + | '''Kuhven''' eli '''kuha-ahven ''' on nimensä mukaisesti [[kuha]]n ja [[ahven]]en risteymä. Kokemäenjoesta saatiin saaliiksi vuonna 2009 vieläkin harvinaisempi kuha-ahvenen ja kuhan takaisinristeymä. Tälläistä takaisinristeymää on maailmassa tavattu vain kerran aikaisemmin, vuonna 1960 Suomessa. Geneettinen varmuus jäi silloin kalalta puuttumaan. <ref name=HS>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Porista+pyydetty+kuha-ahven+luultuakin+harvinaisempi/1135262268119|Nimeke=HS - Porista pyydetty kuha-ahven luultua harvinaisempi|Viitattu=12.2 2011}}</ref> |
| + | [[Tiedosto:Kuhven.jpg|thumb|right|350px|Porilaisen Juha Heinon jigaama "kuhven" keskellä ja samoilta vesiltä pyydetty kuha ylinnä ja ahven alla muidenkin ihmeteltäväksi. ]] | ||
| + | |||
| + | ==Kuha-ahvenen ja kuhan jälkeläinen== | ||
| + | Porilainen Juha Heino sai [[jigi|jigillä]] lokakuussa 2009 Kokemäenjoen suistoalueelta 25-senttisen ja 136-grammaisen [[kala|kalan]], jolla oli sekä [[kuha|kuhan]] että [[ahven|ahvenen]] piirteitä. Kala lähetettiin Helsingin yliopistolle jatkotutkimuksiin, jossa tutkijoiden suorittama geenianalyysi osoitti, että kyseessä ei ollut [[kuha|kuhan]] ja [[ahven|ahvenen]] risteymä kuha-ahven vaan paljon harvinaisempi kuhan ja kuha-ahvenen takaisinristeymä. Kuha ja ahven kun ei ole muutenkaan herkkiä risteytymään. | ||
| + | Kun vanhemmat olivat kuha sekä kertaalleen risteytynyt kuha-ahven, perimästäkin oli noin kaksi kolmasosaa kuhaa ja yksi kolmasosa ahventa. Kun kalassa on enemmän kuhaa niin sitä voinee kutsua leikillisesti kuhveneksi! | ||
| + | "Kuhvenen" evät olivat kuin ahvenen, mutta kylkijuovia kuin kuhalla. Pää ja suomujen muoto, pyrstöeväruodot sekä kylkiviivasuomujen lukumäärä olivat ahvenen ja kuhan välimaastosta. Myös mätipusseissa oli molempien lajien rakennepiirteitä. | ||
| − | + | Genetiikka eli perinnällisyystiede on kautta aikain kiinnostanut niin tutkijoita kuin kansaa ja muuttanut jopa maailmaa. Kaiken perustana on elämän ominaispiirre lisääntymiseen ja että jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan. Siitä seurannut rodunjalostus on yleensä tarkoitushakuista, mutta kyllä luonnossakin voi tapahtua monenlaista. Metsämiehille ovat tuttuja ns. korpimetsot eli metson ja teeren risteytymät, mutta näköjään myös kaloilla voi tapahtua risteytymiä. | |
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| Rivi 7: | Rivi 13: | ||
{{viitteet}} | {{viitteet}} | ||
| − | {{Luokka: Artikkelit | + | http://www.eralehti.fi/erablogit/pertsan-porinat/kuhven.aspx |
| − | + | ||
| + | {{Tynkä/Kala}} | ||
| + | [[Luokka: Artikkelit]] | ||
| + | [[Luokka:Suomalaiset kalalajit]] | ||
Nykyinen versio 19. helmikuuta 2011 kello 12.00
Kuhven eli kuha-ahven on nimensä mukaisesti kuhan ja ahvenen risteymä. Kokemäenjoesta saatiin saaliiksi vuonna 2009 vieläkin harvinaisempi kuha-ahvenen ja kuhan takaisinristeymä. Tälläistä takaisinristeymää on maailmassa tavattu vain kerran aikaisemmin, vuonna 1960 Suomessa. Geneettinen varmuus jäi silloin kalalta puuttumaan. <ref name=HS>HS - Porista pyydetty kuha-ahven luultua harvinaisempi. {{#if:12.2 2011|Viitattu 12.2 2011|}}</ref>
Kuha-ahvenen ja kuhan jälkeläinen[muokkaa]
Porilainen Juha Heino sai jigillä lokakuussa 2009 Kokemäenjoen suistoalueelta 25-senttisen ja 136-grammaisen kalan, jolla oli sekä kuhan että ahvenen piirteitä. Kala lähetettiin Helsingin yliopistolle jatkotutkimuksiin, jossa tutkijoiden suorittama geenianalyysi osoitti, että kyseessä ei ollut kuhan ja ahvenen risteymä kuha-ahven vaan paljon harvinaisempi kuhan ja kuha-ahvenen takaisinristeymä. Kuha ja ahven kun ei ole muutenkaan herkkiä risteytymään. Kun vanhemmat olivat kuha sekä kertaalleen risteytynyt kuha-ahven, perimästäkin oli noin kaksi kolmasosaa kuhaa ja yksi kolmasosa ahventa. Kun kalassa on enemmän kuhaa niin sitä voinee kutsua leikillisesti kuhveneksi! "Kuhvenen" evät olivat kuin ahvenen, mutta kylkijuovia kuin kuhalla. Pää ja suomujen muoto, pyrstöeväruodot sekä kylkiviivasuomujen lukumäärä olivat ahvenen ja kuhan välimaastosta. Myös mätipusseissa oli molempien lajien rakennepiirteitä.
Genetiikka eli perinnällisyystiede on kautta aikain kiinnostanut niin tutkijoita kuin kansaa ja muuttanut jopa maailmaa. Kaiken perustana on elämän ominaispiirre lisääntymiseen ja että jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan. Siitä seurannut rodunjalostus on yleensä tarkoitushakuista, mutta kyllä luonnossakin voi tapahtua monenlaista. Metsämiehille ovat tuttuja ns. korpimetsot eli metson ja teeren risteytymät, mutta näköjään myös kaloilla voi tapahtua risteytymiä.
Lähteet[muokkaa]
<references />
http://www.eralehti.fi/erablogit/pertsan-porinat/kuhven.aspx
|
Tämä kaloja käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Kalapediaa laajentamalla artikkelia tai Laajentamalla muita samanlaisia artikkeleita |