|
|
Rivi 21: |
Rivi 21: |
| *valosaaste | | *valosaaste |
| | | |
− |
| |
− |
| |
− | == Happamoituminen ==
| |
− |
| |
− | Happamoituminen tarkoittaa elinympäristön kuten järven tai metsämaan
| |
− | haponneutralointikyvyn kulumista ja neutraloimiskyvyn loputtua [[pH]]:n alenemista.
| |
− | Happamoituminen on luonnollinen prosessi kasvien vaihtaessa maan ravinnekationeja
| |
− | vetyioneihin sekä ilman hiilidioksidin liuetessa maaveteen hiilihapoksi.
| |
− | Happamoitumista aiheuttaa myös happamoittavien yhdisteiden laskeuma,
| |
− | jota tulee luonnon lähteiden lisäksi merkittäviä määriä ihmistoiminnan seurauksena.
| |
− | Happamoitumisesta on monin paikoin muodostunut vakava ympäristöongelma,
| |
− | koska maan alentunut pH-tila heikentää anionisten ravinteiden saatavuutta kasveille ja
| |
− | lisää monille eliöille myrkyllisten alumiini- ja raskasmetallikationien liukoisuutta.
| |
− |
| |
− | Happamoittavia yhdisteitä ovat esimerkiksi typen oksidit, rikkidioksidi, ammoniakki ja kasvien erittämät orgaaniset hapot.
| |
− | Mainittuja oksideja vapautuu energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen polttoaineista sekä tulivuorten purkauksista.
| |
− | Ammoniakkia tulee pääasiassa maanviljelyn lannoitteista ja varsinkin huonosti säilötystä karjanlannasta.
| |
− | Ilmavirtaukset saattavat viedä päästöistä johtuvat happamat tai happamoittavat
| |
− | yhdisteet jopa tuhansien kilometrien päähän, jolloin saasteen tuottaja ei ole välitön kärsijä.
| |
− |
| |
− |
| |
− | ''' Hapan laskeuma'''
| |
− |
| |
− | Hapan laskeuma tarkoittaa fossiilisia polttoaineitta poltettaessa syntyvien rikkioksidien ja typen oksidien laskeutumista.
| |
− | Hapan laskeuma voi olla joko kuivalaskeumaa tai märkälaskeumaa eli happosadetta.
| |
− |
| |
− | Suurin osa Suomeen tulevista happamoittavista laskeumista tulee muualta Euroopasta (n. 39 %),
| |
− | kun taas Suomen omien päästöjen osuus on noin 17 %.
| |
− |
| |
− | '''Happosateet'''
| |
− |
| |
− | Happosateet tai hapan sade on määritelmän mukaan sadetta jonka pH on alle 5,6.
| |
− | Tavallisestikin sadeveden pH on hiukan hapan, vähän 6:n alapuolella,
| |
− | koska ilmakehän hiilidioksidi liukenee sadeveteen ja muodostaa hiilihappoa, joka on heikko happo.
| |
− | Happosateen aiheuttavat ilmansaasteet, etenkin rikki- ja
| |
− | typpipäästöt joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä polttoaineen epäpuhtaudesta.
| |
− | Yhtyessä happeen rikki ja typpi muodostavat rikki- ja typpioksideja,
| |
− | jotka lopulta synnyttävät veden kanssa rikki- ja typpihappoja.
| |
− |
| |
− |
| |
− | '''Aiheuttajat'''
| |
− |
| |
− | Rikkidioksidipäästöjen merkittävin lähde on kivihiilikäyttöiset voimalaitokset.
| |
− | Näistä kuitenkin oksidit voidaan suodattimilla pääosin poistaa savukaasuista, jopa yli 90-prosenttisesti.
| |
− | Liikenteen polttoaineista rikkiä voidaan poistaa jo valmistusvaiheessa.
| |
− | Typpidioksidin merkittävä lähde on liikenne. Katalysaattoreilla liikenteen päästöjä voidaan pienentää.
| |
− |
| |
− |
| |
− | ''' Vahingot'''
| |
− |
| |
− |
| |
− | Happamoitumisella on monia haittavaikutuksia: maaperä happamoituu jolloin ravinteet huuhtoutuvat,
| |
− | raskasmetallit vapautuvat ja mikrobitoiminta hidastuu, kasvillisuus vaurioituu,
| |
− | ihmiset sairastuvat, vesistöt happamoituvat, jolloin kalakannat heikkenevät, pohjavedet happamoituvat ja rakennukset ja patsaat syöpyvät.
| |
− |
| |
− |
| |
− | '''Ehkäiseminen ja hoito'''
| |
− |
| |
− | Happamoitumista voidaan torjua muun muassa säästämällä sähköä,
| |
− | käyttämällä vähärikkisiä polttoaineita, poistamalla rikkiä savukaasuista, käyttämällä katalysaattoreita,
| |
− | laskemalla palamislämpötiloja, suosimalla kaukolämpöä ja joukkoliikennettä,
| |
− | kalkittamalla metsiä, viljelymaita ja vesistöjä sekä rajoittamalla maatalouden ja teollisuuden ammoniakkipäästöjä.
| |
− | Koska happamoituminen koskettaa koko maailmaa, on kansainvälinen yhteistyö tälläkin saralla välttämätöntä.
| |
| | | |
| | | |