Ero sivun ”Telkkä” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | [[Tiedosto:Telkkä2.jpg|thumb|300px|Telkkä koiras]] | |
Telkkä latinaksi nimeltään ''Bucephala clangula''. Telkä tunnetaan Suomessa myös ''Kalevalan sotka'' nimellä. Muita tunnettuja kutsumanimiä telkälle on vinkusuorsa, pökkösuorsa ja upposorsa. Metsästyksen saalistilastoissa telkkä on kolmanneksi runsain vesilintu, heti sinisorsan ja tavin jälkeen. Telkkä on sorsalintu. | Telkkä latinaksi nimeltään ''Bucephala clangula''. Telkä tunnetaan Suomessa myös ''Kalevalan sotka'' nimellä. Muita tunnettuja kutsumanimiä telkälle on vinkusuorsa, pökkösuorsa ja upposorsa. Metsästyksen saalistilastoissa telkkä on kolmanneksi runsain vesilintu, heti sinisorsan ja tavin jälkeen. Telkkä on sorsalintu. | ||
== Levinneisyys == | == Levinneisyys == | ||
Telkkä on pohjoinen laji, joista eteläisimmät yksilöt sijaitsevat Pohjois-Saksassa ja Puolassa, mutta jotkut saattavat sijaita Keski-Euroopassa vesistöillä. Telkkä on levinnyt koko Suomeen. | Telkkä on pohjoinen laji, joista eteläisimmät yksilöt sijaitsevat Pohjois-Saksassa ja Puolassa, mutta jotkut saattavat sijaita Keski-Euroopassa vesistöillä. Telkkä on levinnyt koko Suomeen. | ||
| − | + | ||
== Elinympäristö == | == Elinympäristö == | ||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
== Tuntomerkit == | == Tuntomerkit == | ||
| − | [[Tiedosto:telkkä.jpg|right|600px]] | + | [[Tiedosto:telkkä.jpg|right|600px|Telkkä lennossa]] |
Koiraan tunnistaa jo kaukaa sen valkoisesta kyljestä ja rinnasta. Lähempää voi havaita monia muitakin telkän tunnistavia ja auttavia yksityiskohtia, kuten valkea poskilaikku, kulmikas pää, keltaiset silmät ja tyvestä paksu lyhyehkö nokka. Naaraalla on valkoinen kylkijuova, ruskea pää ja harmaantumma selkä. Linnun lentäessä telkän voi sekoittaa koskeloihin, sillä niiden vaaleat siivet ovat kuvioinniltaan miltein samanlaiset. Telkkä lentää muutenkin niin nopeasti, että usein kuvan ottamisen jälkeen pääsee tutkiskelemaan kuvaa rauhassa, josta on parempi todeta, että oliko kuvassa telkkä, tai jokin muu lintu. Telkän kulmikas pää on varma tuntomerkki. | Koiraan tunnistaa jo kaukaa sen valkoisesta kyljestä ja rinnasta. Lähempää voi havaita monia muitakin telkän tunnistavia ja auttavia yksityiskohtia, kuten valkea poskilaikku, kulmikas pää, keltaiset silmät ja tyvestä paksu lyhyehkö nokka. Naaraalla on valkoinen kylkijuova, ruskea pää ja harmaantumma selkä. Linnun lentäessä telkän voi sekoittaa koskeloihin, sillä niiden vaaleat siivet ovat kuvioinniltaan miltein samanlaiset. Telkkä lentää muutenkin niin nopeasti, että usein kuvan ottamisen jälkeen pääsee tutkiskelemaan kuvaa rauhassa, josta on parempi todeta, että oliko kuvassa telkkä, tai jokin muu lintu. Telkän kulmikas pää on varma tuntomerkki. | ||
Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 17.52
Telkkä latinaksi nimeltään Bucephala clangula. Telkä tunnetaan Suomessa myös Kalevalan sotka nimellä. Muita tunnettuja kutsumanimiä telkälle on vinkusuorsa, pökkösuorsa ja upposorsa. Metsästyksen saalistilastoissa telkkä on kolmanneksi runsain vesilintu, heti sinisorsan ja tavin jälkeen. Telkkä on sorsalintu.
Levinneisyys[muokkaa]
Telkkä on pohjoinen laji, joista eteläisimmät yksilöt sijaitsevat Pohjois-Saksassa ja Puolassa, mutta jotkut saattavat sijaita Keski-Euroopassa vesistöillä. Telkkä on levinnyt koko Suomeen.
Elinympäristö[muokkaa]
Telkkä on todella joustava ja vaatimaton ympäristönsä suhteen, sillä se viihtyy yhtä hyvin karuilla suurilla järvillä, kuin myös rehevillä ja pienillä lammilla.
Tuntomerkit[muokkaa]
Koiraan tunnistaa jo kaukaa sen valkoisesta kyljestä ja rinnasta. Lähempää voi havaita monia muitakin telkän tunnistavia ja auttavia yksityiskohtia, kuten valkea poskilaikku, kulmikas pää, keltaiset silmät ja tyvestä paksu lyhyehkö nokka. Naaraalla on valkoinen kylkijuova, ruskea pää ja harmaantumma selkä. Linnun lentäessä telkän voi sekoittaa koskeloihin, sillä niiden vaaleat siivet ovat kuvioinniltaan miltein samanlaiset. Telkkä lentää muutenkin niin nopeasti, että usein kuvan ottamisen jälkeen pääsee tutkiskelemaan kuvaa rauhassa, josta on parempi todeta, että oliko kuvassa telkkä, tai jokin muu lintu. Telkän kulmikas pää on varma tuntomerkki.
Ravinto[muokkaa]
Telkkä kerää ravintonsa suurimmaksi osaksi vesistöissä. Telkkä hakee ravintonsa pohjasta ja usein se sukeltaa itsensä kokonaan vedenalle, sillä se on kokosukeltaja. Telkän ravinto on äyriäiset, madot, hyönteiset ja niiden toukat. Telkkä ruokailee matalissa vesissä.
Lisääntyminen[muokkaa]
Telkkä pesiin linnunpönttöön tai puunkoloihin. Telkkä ei tietenkään itse tee koloa puuhun, vaan hyödyntää palokärjen tekemää käytettyä koloa. Telkän tapaa pesivänä aivan pienistä vesistöistä suuriin selkävesiin ja reheviin lintujärviin, mutta suurin osa telkistä haluaa pesiä syrjäisten pienten vesistöjen äärillä, joissa on puita suojana. Naaras munii huhti-elokuun välillä korkeintaan 20 sinertävänvihreää munaa, joita haudotaan nelisen viikkoa, vaikka telkkä voikin munia parikymmentä munaa, on sen pesässä yleensä 7-10 munaa. Siipi- ja poskilaikku tulevat vasta esillä, kun telkkäkoiraat saavuttavat sukukypsän iän, eli täytettyään kaksi vuotta.
Muutto ja talvehdinta[muokkaa]
Telkkä muuttaa loppusyksystä. Keväällä se saapuu varhain. Muuttoennätys on 12.2. Koiraan saapumisen huomaa jo kaukaa, sillä sen siivistä kuuluu viheltävä ääni. Suurin osa kumminkin saapuvat Suomeen huhtikuussa tienoilla. Jokaisena vuotena muutama kymmen telkkä jää tänne talvehtimaan Suomeen. Telkät talvehtivat ympäri puolella Eurooppaa.