Ero sivun ”Kirjolohen heittokalastus” versioiden välillä
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
==Kalastuspaikat== | ==Kalastuspaikat== | ||
Kirjolohi on suomen yleisin istukas. Joten virkistyskalastuskohteita löytyy suomessa riittämiin. Kirjolohia on istutettu erilaisiin vesistöihin. | Kirjolohi on suomen yleisin istukas. Joten virkistyskalastuskohteita löytyy suomessa riittämiin. Kirjolohia on istutettu erilaisiin vesistöihin. | ||
| − | Yleisin on kuitenkin kirjolohilampi joissa saattaa päästä tuntemaan kalastuksen "ensi hetket". Kirjolohia istutetaan toki myös jokiin ja niissä saattaa olla haasteellisempaa saada kirjolohi vapavälinein. Etenkin kesäaikaan kun vesi on lämmintä ja kirjolohet passiivisia. Joillakin järvillä/lammilla on mahdollisuus päästä veneestä heittelemään | + | Yleisin on kuitenkin kirjolohilampi joissa saattaa päästä tuntemaan kalastuksen "ensi hetket". Kirjolohia istutetaan toki myös jokiin ja niissä saattaa olla haasteellisempaa saada kirjolohi vapavälinein. Etenkin kesäaikaan kun vesi on lämmintä ja kirjolohet passiivisia. Joillakin järvillä/lammilla on mahdollisuus päästä veneestä heittelemään kirjolohta, joka sekin on kokeilun arvoista puuhaa. |
==Muuta== | ==Muuta== | ||
Nykyinen versio 4. heinäkuuta 2012 kello 18.07
Kirjolohen kalastus on huomattavan ali-arvostettua suomessa, vaikkakin kirjolohen heittokalastus on mukavaa ja paikkapaikoin haasteellista. Toki kirrelammilta saalista saa yleensä helposti. Kirjolohen heittokalastuksessa suositaan yleensä pieniä vieheitä. Kirjolohen heittokalastus on hyvä tapa saada vaikkapa nuorempi kalastaja innustumaan kalastuksesta, koska kirjolohi on kirrelammilla yleensä helppo saalis kun niitä on usein kirrelammissa paljon. Suomessa kirjolohella ei ole pysyviä luonnonkantoja. Kirjolohen luonnonpoikasia on tavattu ainakin eteläisimmässä Suomessa, mutta toisen polven luonnonlisääntymisestä ei kuitenkaan ole varmistettua näyttöä. Kirjolohia istutetaan pyyntikokoisina vapakalastuksen saalisvarmuuden lisäämiseksi. Kalat yleensä tulevat kalastetuksi melko nopeasti. Vapaa-ajankalastajien saaliin on arvioitu olleen noin 0,6 miljoonaa kiloa vuonna 2004. Kirjolohi on maamme merkittävin elintarvikkeeksi viljelty kalalaji. Vuosituotanto on noin 15 miljoonaa kiloa. Viljelyn poikastuotanto tapahtuu pääosin sisävesissä ja varsinainen ruokakalatuotanto merialueilla.
Välineet[muokkaa]
Virveli[muokkaa]
Virveliksi käy aikalailla normaali heittovirveli , kunhan se kestää väsyttelyn. Siima saa olla kestävää (esim. kuitusiimaa). Hyvän kokoinen perus kela on 2500, toki muunkin kokoiset käy.
Vieheet[muokkaa]
Kirjolohen kalastuksessa suositaan paljon pieniä vieheitä. esimerkiksi vaaput, lusikat, lipat, jigit.
Väreinä käytetään yleensä punaista tai "papukaijaa" toki muitakin värejä käytetään paljon.
Kalastuspaikat[muokkaa]
Kirjolohi on suomen yleisin istukas. Joten virkistyskalastuskohteita löytyy suomessa riittämiin. Kirjolohia on istutettu erilaisiin vesistöihin. Yleisin on kuitenkin kirjolohilampi joissa saattaa päästä tuntemaan kalastuksen "ensi hetket". Kirjolohia istutetaan toki myös jokiin ja niissä saattaa olla haasteellisempaa saada kirjolohi vapavälinein. Etenkin kesäaikaan kun vesi on lämmintä ja kirjolohet passiivisia. Joillakin järvillä/lammilla on mahdollisuus päästä veneestä heittelemään kirjolohta, joka sekin on kokeilun arvoista puuhaa.
Muuta[muokkaa]
Kirjolohi on ruokana maittava, jos muta ei ole sitä päässyt pilaamaan. Kirjolohesta saa hyvää niin savustettuna, halstrattuna, graavattuna, paistettuna jne...