Ero sivun ”Plaaneri” versioiden välillä
(artikkeli + kuva) |
|||
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
− | == | + | == Pikkuplaaneri == |
[[Tiedosto:Pikkuplaaneri.jpg|thumb|300px|Siima kiinnitetään plaaneriin näin. Säädettävä laukaisija on veneestä plaaneriin tulevan siiman osan päässä.]] | [[Tiedosto:Pikkuplaaneri.jpg|thumb|300px|Siima kiinnitetään plaaneriin näin. Säädettävä laukaisija on veneestä plaaneriin tulevan siiman osan päässä.]] | ||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Laukeamattoman plaanerin etuihin kuuluu, että plaaneri ei liu'u kalan silmille ja hermostuta sitä, ja plaanerista uistimeen menevä siima ei sotkeudu muihin siimoihin niin helposti, koska plaaneri pyrkii pysymään paikoillaan kalan ollessa kiinni. Toisaalta laukeamaton plaaneri saattaa kalan vetäessä mennä sekaisin toisten plaanereiden kanssa, jolloin kalan ylös saaminen vaikeutuu huomattavasti. Plaaneri saattaa myös sukeltaa, jolloin vastus lisääntyy nopeasti huomattavasti ja siima saattaa katketa. Lisäksi ison kalan ollessa siiman päässä, vastus on huomattavan iso laukeamattoman plaanerin aiheuttaman lisävastuksen vuoksi. | Laukeamattoman plaanerin etuihin kuuluu, että plaaneri ei liu'u kalan silmille ja hermostuta sitä, ja plaanerista uistimeen menevä siima ei sotkeudu muihin siimoihin niin helposti, koska plaaneri pyrkii pysymään paikoillaan kalan ollessa kiinni. Toisaalta laukeamaton plaaneri saattaa kalan vetäessä mennä sekaisin toisten plaanereiden kanssa, jolloin kalan ylös saaminen vaikeutuu huomattavasti. Plaaneri saattaa myös sukeltaa, jolloin vastus lisääntyy nopeasti huomattavasti ja siima saattaa katketa. Lisäksi ison kalan ollessa siiman päässä, vastus on huomattavan iso laukeamattoman plaanerin aiheuttaman lisävastuksen vuoksi. | ||
+ | |||
+ | |||
+ | == Kelkka == | ||
+ | |||
+ | Tulossa... | ||
+ | |||
+ | |||
+ | |||
+ | © Eza1992 | ||
+ | |||
+ | [[luokka:kalastusvälineet]] |
Nykyinen versio 31. tammikuuta 2010 kello 12.13
Plaaneri (myös plaanari tai harrilauta) on vetouistelussa käytettävä apuväline, jolla voidaan viedä siima kauemmas veneestä sivusuunnassa. Näin voidaan käyttää useampia vapoja yhtäaikaa, kun veneen sivuille tulee tilaa. Lisäksi plaanerit antavat tavallaan vastuksensa takia kalalle välittömän vastaiskun, kun se iskee vieheeseen. Plaanereita eli harrilautoja on kahta tyyppiä; pikkuplaanereita ja ns. kelkkoja, eli isoja plaanereita. Niiden toimintaperiaate eroaa toisistaan siten, että pikkuplaanereissa on vain yksi siima per plaaneri, kun taas kelkoissa ei ole varsinaisesti yhtään siimaa, vaan siimat lasketaan erityisillä laukaisijoilla veneen (kelkkamaston) ja kelkkojen välisen narun varaan.
Pikkuplaaneri[muokkaa]
Pikkuplaanerit voidaan virittää siten, että ne joko laukeavat tai eivät laukea kalan iskiessä. Kannattajia löytyy kummallekin tavalle.
Laukeavan plaanerin "pitävä" osa irtoaa siimasta kalan iskiessä, ja plaaneri liukuu kalaa kohti kunnes se törmää johonkin esteeseen (esim. painoon tai uistimeen). Tällöin plaaneri kääntyy vähemmän vastustavaan asentoon, ja kalan kelaaminen veneen luo helpottuu. Toisaalta kala saattaa hermostua silmille hyppäävästä esineestä. Kun plaaneri laukeaa, se ei myöskään enää vedä perässään tulevaa siimaa sivulle, jolloin ulkona oleva siima pyrkii luonnollisesti veneen taakse. Tämä voi aiheuttaa ongelmia jos veneen ja plaanerin välissä on muita siimoja ja/tai plaanereita.
Laukeamattoman plaanerin etuihin kuuluu, että plaaneri ei liu'u kalan silmille ja hermostuta sitä, ja plaanerista uistimeen menevä siima ei sotkeudu muihin siimoihin niin helposti, koska plaaneri pyrkii pysymään paikoillaan kalan ollessa kiinni. Toisaalta laukeamaton plaaneri saattaa kalan vetäessä mennä sekaisin toisten plaanereiden kanssa, jolloin kalan ylös saaminen vaikeutuu huomattavasti. Plaaneri saattaa myös sukeltaa, jolloin vastus lisääntyy nopeasti huomattavasti ja siima saattaa katketa. Lisäksi ison kalan ollessa siiman päässä, vastus on huomattavan iso laukeamattoman plaanerin aiheuttaman lisävastuksen vuoksi.
Kelkka[muokkaa]
Tulossa...
© Eza1992