Ero sivun ”Hyrräkela” versioiden välillä
| (4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Hyrräkela == | == Hyrräkela == | ||
| − | Hyrräkelojen perhe on laajentunut [[Hauki|hauenkalastukseen]] sopivista keloista aina suurten valkohaiden kalastukseen sopiviin | + | Hyrräkelojen perhe on laajentunut [[Hauki|hauenkalastukseen]] sopivista [[kela|keloista]] aina suurten valkohaiden kalastukseen sopiviin syvänmerenkeloihin. Toisaalta koot ovat pienentyneet myös [[ahven|ahvenen]] kalastukseen soveltuviksi keloiksi. Parhaimmillaan hyrräkelat ovat kuitenkin keskiraskaassa kalastuksessa esim. Hauen, [[taimen|taimenen]] ja [[Lohi|lohen]] pyynnissä. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat mm. hyvä tuntuma [[siima|siimaan]], äärimmäisen vahva rakenne ja erinomainen jarru. Jarrutyyppejä hyrräkeloissa on useita. Samassa kelassa voi olla neljäkin eri jarrua. Kalastuksen kannalta niistä tärkein on mekaaninen kitkajarru, joka vaikuttaa siimaan puolan välityksellä. Kalan väsytykseen käytetään räikkäjarrua, joka soveltuu myös hälyttimeksi [[vetouistelu|vetouistelussa]] sen äänekkyytensä vuoksi. |
| − | Yleisesti ottaen hyrräkelan käyttö vaatii taitoa ja tottumista eivätkä yleensä sovellu aloittelijan ensimmäiseksi [[kela]] | + | Yleisesti ottaen hyrräkelan käyttö vaatii taitoa ja tottumista eivätkä yleensä sovellu aloittelijan ensimmäiseksi [[kela|kelaksi]]. Koska hyrräkelalla heitettäessä puola voi pyöriä jopa 35000 kierrosta minuutissa, jonka seurauksena [[siima]] voi mennä pahasti sekaisin. Heitettäessä puolaan kohdistuu kaksi erillistä jarrua. Yksinkertaisempi niistä on kitkajarru, joka kohdistuu puolan akselin päihin. Heiton aikana puolan pyörimistä jarruttaa keskipakojarru, jonka magneettijarru on nykyisin syrjäyttänyt. Nämä jarrutyypit pyrkivät tasaamaan puolan ylikierroksia ja estämään siiman sotkeutumisen. Magneettijarrun on todettu toimivan tässä paljon paremmin, ja enää ei tarvitse pelätä siimasotkuja. |
| + | |||
| + | == Heittäminen == | ||
| + | Heittäminen aloitetaan säätämällä jarrut käytettävän [[viehe]]en painon mukaiseksi, omiin taitoihin ja tuulioloihin sopiviksi. Jarrujen tiukkuus on kohdallaan kun vavan kärjestä roikkuva uistin kevyesti vapaa notkauttamalla vetää [[siima]]a ulos muutamia kymmeniä senttimetrejä. Kokeneempi hyrräkelan käyttäjä voi säätää jarrun hiukan herkemmälle. Puola vapautetaan painamalla vapautuspainiketta oikean käden peukalolla. Sama peukalo siirtyy painamaan siimaa puolan päältä, jottei se lähtisi pyörimään liian aikaisin. Itse heitto kuin myös ote muistuttaa suuresti [[umpikela]]n heittoa, Kun etuheitto on saavuttanut kriittisen pisteen, vapautetaan puola peukaloa nostamalla siiman päältä. | ||
Nykyinen versio 5. maaliskuuta 2010 kello 21.56
Hyrräkela[muokkaa]
Hyrräkelojen perhe on laajentunut hauenkalastukseen sopivista keloista aina suurten valkohaiden kalastukseen sopiviin syvänmerenkeloihin. Toisaalta koot ovat pienentyneet myös ahvenen kalastukseen soveltuviksi keloiksi. Parhaimmillaan hyrräkelat ovat kuitenkin keskiraskaassa kalastuksessa esim. Hauen, taimenen ja lohen pyynnissä. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat mm. hyvä tuntuma siimaan, äärimmäisen vahva rakenne ja erinomainen jarru. Jarrutyyppejä hyrräkeloissa on useita. Samassa kelassa voi olla neljäkin eri jarrua. Kalastuksen kannalta niistä tärkein on mekaaninen kitkajarru, joka vaikuttaa siimaan puolan välityksellä. Kalan väsytykseen käytetään räikkäjarrua, joka soveltuu myös hälyttimeksi vetouistelussa sen äänekkyytensä vuoksi.
Yleisesti ottaen hyrräkelan käyttö vaatii taitoa ja tottumista eivätkä yleensä sovellu aloittelijan ensimmäiseksi kelaksi. Koska hyrräkelalla heitettäessä puola voi pyöriä jopa 35000 kierrosta minuutissa, jonka seurauksena siima voi mennä pahasti sekaisin. Heitettäessä puolaan kohdistuu kaksi erillistä jarrua. Yksinkertaisempi niistä on kitkajarru, joka kohdistuu puolan akselin päihin. Heiton aikana puolan pyörimistä jarruttaa keskipakojarru, jonka magneettijarru on nykyisin syrjäyttänyt. Nämä jarrutyypit pyrkivät tasaamaan puolan ylikierroksia ja estämään siiman sotkeutumisen. Magneettijarrun on todettu toimivan tässä paljon paremmin, ja enää ei tarvitse pelätä siimasotkuja.
Heittäminen[muokkaa]
Heittäminen aloitetaan säätämällä jarrut käytettävän vieheen painon mukaiseksi, omiin taitoihin ja tuulioloihin sopiviksi. Jarrujen tiukkuus on kohdallaan kun vavan kärjestä roikkuva uistin kevyesti vapaa notkauttamalla vetää siimaa ulos muutamia kymmeniä senttimetrejä. Kokeneempi hyrräkelan käyttäjä voi säätää jarrun hiukan herkemmälle. Puola vapautetaan painamalla vapautuspainiketta oikean käden peukalolla. Sama peukalo siirtyy painamaan siimaa puolan päältä, jottei se lähtisi pyörimään liian aikaisin. Itse heitto kuin myös ote muistuttaa suuresti umpikelan heittoa, Kun etuheitto on saavuttanut kriittisen pisteen, vapautetaan puola peukaloa nostamalla siiman päältä.