Ero sivun ”Haukivesi” versioiden välillä
| (7 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | { | + | {{järvi |
| − | | | + | | kuva = Lake.jpg |
| − | + | | valtio = Suomi | |
| − | + | | sijainti = Saimaa, Savonlinna ja Varkaus | |
| − | | | + | | pinta-ala = 562,31 km² |
| − | + | | suurin syvyys = 60m | |
| − | + | | vedenväri = Kirkas, lievästi humuspitoinen | |
| − | | | + | }} |
| − | | | + | __NOTOC__ |
| − | + | '''Haukivesi''' on osa [[Vuoksen vesistö]]ä [[Saimaa]]n keskus[[järvi]] joka sijaitsee Varkauden ja Savonlinnan välisellä vesistöosuudella. | |
| − | | | + | Haukivesi jakautuu lukuisten saarien ja salmien pilkkomana eri järvialueisiin joita ovat mm: [[Iso-Haukivesi]], [[Varparannanselkä]], [[Hiekonselkä]], [[Tuunaanselkä]], [[Peonselkä]], [[Heposelkä]], [[Kuivaselkä]], [[Kuokanselkä]], [[Vuoriselkä]], [[Tahkoselkä]], [[Saviluoto]], ja [[Siitinselkä]]. Järven selät yhteenlaskettuna Haukivesi on yksi Suomen suurimmista järvistä. Pinta-alaa järvellä on yli 500 km² ja suurin pituus noin 80 km. |
| − | | | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | '''Haukivesi''' on [[Vuoksen vesistö]] | ||
<googlemap lat="62.118657" lon="28.471069" type=map> | <googlemap lat="62.118657" lon="28.471069" type=map> | ||
| Rivi 24: | Rivi 15: | ||
</googlemap> | </googlemap> | ||
| − | Haukivesi | + | Haukivesi saa vetensä [[Kallaveden reitti]]ä ja [[Pielisen reitti]]ä pitkin [[Tappuvirta|Tappuvirran]] sekä [[Oravinkoski|Oravinkosken]] ja [[Haponlahden kanava|Haponlahden kanavan]] kautta. Varkauden suunnalta pohjoisesta [[Unnukka|Unnukalta]] [[Pirtinvirta|Pirtinvirran]] ja [[Ämmäkoski|Ämmäkosken]] kautta. Lisäksi Siitinselälle laskee Kuvansinjokea pitkin merkittävä määrä vettä. Haukivedeltä vesi laskee [[Pihlajavesi (järvi)|Pihlajaveteen]] ja lopulta [[Vuoksi|Vuoksen]] kautta [[Laatokka]]an. |
| + | |||
| + | |||
| + | == Kalastus == | ||
| + | |||
| + | Järven saaret, suojaisat lahdelmat ja suuret selkävedet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet kalastukseen. Saalislajeina on mm. [[kuha]], [[ahven]], [[lahna]], [[muikku]] ja nimensä mukaisesti tietysti [[hauki]]. Satunnaisesti saadaan saaliiksi myös [[lohikala|lohikaloja]]. | ||
| + | Kalakantoja tarkkaillaan ja hoidetaan vuosittaisella hoitokalastuksella, istutuksilla, verkkojen silmäkoon ja alamittojen sääntelyn avulla. | ||
| + | |||
| + | Norppa-alueiden kalastusta on rajoitettu MMM:n asetuksilla (N:o 258/2004) vv.1999-04 ja vuodesta 2004 eteenpäin kieltämällä pyynti kierretystä [[monofiili]]stä tehdyillä [[verkko|verkoilla]], [[täkykala|kalatäkyisellä]] [[pitkäsiima]]lla sekä päältä suljetuilla [[rysä|isorysillä]]. | ||
| + | Rajoitusalueita on metsähallituksen vedet mukaan lukien yhteensä 42400 ha. | ||
| + | Norpansuojelualue kattaa Linnansaaren ympäristössä koko keskisen Haukiveden alueen. | ||
| + | |||
| + | == Kalaistutukset == | ||
| + | Vesistöön on istutettu [[kuha]]a, [[järvilohi|järvilohta]], [[järvitaimen]]ta, [[nieriä]]ä, [[harjus]]ta, [[kirjolohi|kirjolohta]], [[siika]]a, [[planktonsiika]]a, [[hauki|haukea]], [[lahna]]a, [[säynävä]]ä sekä [[muikku]]a. | ||
| − | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
* [[Luettelo Suomen järvistä]] | * [[Luettelo Suomen järvistä]] | ||
| − | *[http://www.haukivesi.fi/index.php Haukivesi] | + | * [http://www.haukivesi.fi/index.php Haukivesi] |
| + | |||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8716&lan=fi Etelä-Savon ympäristökeskus: Haukivesi] | * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8716&lan=fi Etelä-Savon ympäristökeskus: Haukivesi] | ||
| − | * http:// | + | * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] |
| − | + | * [http://www.kalapaikka.net/1id_59803__iid_11554__l_s.asp kalapaikka.net] | |
[[Luokka:Suomen järvet]] | [[Luokka:Suomen järvet]] | ||
[[luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]] | [[luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]] | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2010 kello 14.12
Haukivesi on osa Vuoksen vesistöä Saimaan keskusjärvi joka sijaitsee Varkauden ja Savonlinnan välisellä vesistöosuudella. Haukivesi jakautuu lukuisten saarien ja salmien pilkkomana eri järvialueisiin joita ovat mm: Iso-Haukivesi, Varparannanselkä, Hiekonselkä, Tuunaanselkä, Peonselkä, Heposelkä, Kuivaselkä, Kuokanselkä, Vuoriselkä, Tahkoselkä, Saviluoto, ja Siitinselkä. Järven selät yhteenlaskettuna Haukivesi on yksi Suomen suurimmista järvistä. Pinta-alaa järvellä on yli 500 km² ja suurin pituus noin 80 km.
<googlemap lat="62.118657" lon="28.471069" type=map> 62.118657,28.471069, Haukivesi. </googlemap>
Haukivesi saa vetensä Kallaveden reittiä ja Pielisen reittiä pitkin Tappuvirran sekä Oravinkosken ja Haponlahden kanavan kautta. Varkauden suunnalta pohjoisesta Unnukalta Pirtinvirran ja Ämmäkosken kautta. Lisäksi Siitinselälle laskee Kuvansinjokea pitkin merkittävä määrä vettä. Haukivedeltä vesi laskee Pihlajaveteen ja lopulta Vuoksen kautta Laatokkaan.
Kalastus[muokkaa]
Järven saaret, suojaisat lahdelmat ja suuret selkävedet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet kalastukseen. Saalislajeina on mm. kuha, ahven, lahna, muikku ja nimensä mukaisesti tietysti hauki. Satunnaisesti saadaan saaliiksi myös lohikaloja. Kalakantoja tarkkaillaan ja hoidetaan vuosittaisella hoitokalastuksella, istutuksilla, verkkojen silmäkoon ja alamittojen sääntelyn avulla.
Norppa-alueiden kalastusta on rajoitettu MMM:n asetuksilla (N:o 258/2004) vv.1999-04 ja vuodesta 2004 eteenpäin kieltämällä pyynti kierretystä monofiilistä tehdyillä verkoilla, kalatäkyisellä pitkäsiimalla sekä päältä suljetuilla isorysillä. Rajoitusalueita on metsähallituksen vedet mukaan lukien yhteensä 42400 ha. Norpansuojelualue kattaa Linnansaaren ympäristössä koko keskisen Haukiveden alueen.
Kalaistutukset[muokkaa]
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, nieriää, harjusta, kirjolohta, siikaa, planktonsiikaa, haukea, lahnaa, säynävää sekä muikkua.