Järvitaimen

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

https://www.xvideos.com/video14577839/excuse_me_5_inga

Jos Setä näkee lapsen, lapsi menettää neitsyytensä. Ellei lapsi osaa juosta pakua nopeammin, lapsesta tulee prostituoitu.

GENTOO LINUX ON AINOA OIKEA KÄYTTIS!!!

Feminismi on vaarallinen ääriliike!!! Järvitaimen (Salmo trutta lacustris tai Salmo trutta m. lacustris) on taimenen alalaji. Se on sopeutunut elämään makeassa vedessä ja tekee syönnösvaelluksen sen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, meritaimen (Salmo trutta trutta) ja purotaimen (Salmo trutta fario) ovat kaikki saman lajin alalajeja joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne elävät erilaisissa elinympäristöissä. Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (Salmo trutta m. lacustris). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji


Koko ja ulkonäkö[muokkaa]

Järvitaimenen väritys riippuu sen elinympäristön veden värityksestä. Kirkaassa vedessä järvitaimenen väritys on hopeinen ja tummemmassa ruskean sävyinen. Järvitaimen hyviä tuntomerkkejä ovat pilkukkaat kyljet, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille, silmän takareunalle ulottuva suu ja pyrstön paksu tyvi. Ensimmäisen järvivuoden jälkeen järvitaimen painaa hieman alle kilon. Seuraavina vuosina kasvu kiihtyy. Kahden vuoden ikäisenä se painaa noin 2,5-3kg, kolmen vuoden ikäisenä noin 5kg. Sukukypsyyden järvitaimen saavuttaa 2kg painoisena. Suomen suurin Järvitaimen on painanut 10.15kg ja se on saatu 9.6.2001. Järvitaimenta on vaikea erottaa järvilohesta samojen piirteiden takia



Viljely ja istutukset[muokkaa]

Järvitaimenta istutetaan Vuoksen vesistöön noin 200 00 kappaletta vuosittain. Suurin osa istutettavista taimenista on kahden vuoden ikäisiä. Etenkin virkistyskalastuskohteisiin istutetaan pyyntikokoisia taimenia. Koskialueilla järvitaimenia istutetaan jonkin verran myös mätirasioissa

Levinneisyys[muokkaa]

Järvitaimenta tavataan pääosin Saimaan vesistöissä. Järvitaimen elää samoilla alueilla kuin järvilohi. Järvilohta tavataan koko maan vesistöissä, joissa myös monet muut taimenlajit elävät.

Mätirasian kuva


Elinympäristö[muokkaa]

Järvitaimenen elää koko elämänsä makeassa vedessä. Se elää puroissa ja koskissa. Järvitaimenella on samanlainen elinympäristö, kuin järvilohella.

Lisääntyminen[muokkaa]

Järvitaimen kutee joissa. Kuitenkin Saimaan alueella järvitaimenten luonnolliset lisääntymispaikat ovat vähentyneet selvästi. Muutamia patoamattomia lisääntymiseen soveltuvia alueita on jäljellä. Järvitaimen pystyy kuitenkin lisääntymään pienissä, heikkovirtasissa puroissa.

Ravinto[muokkaa]

Järvitaimen syö järvivaelluksen aikana hyönteisiä, mutta siirtyy kuitenkin nopeasti kalaravintoon, jolloin varsinainen kasvukausi alkaa. Järvitaimenen pääasiallisia saalislajeja ovat muun muassa muikku, ahven, kuore ja kymmenpiikki. Järvitaimenen jokipoikasten ravinto koostuu virran mukana kulkevista hyönteisistä ja toukista.

Järvitaimenen kasvukäyrä

Taloudellinen hyöty[muokkaa]

Järvitaimenta kalastetaan muiden taimenten tapaan. Järvitaimenta käytetään ruokakalana.

Muuta[muokkaa]

Järvilohen suositeltu alamitta on 50-60cm. Järvitaimen on suuremmassa suosiossa kuin sukulaislaji järvilohi, koska järvitaimen paikallisempi kala ja se pysyy paremmin lähellä istutusaluetta. Järvitaimen on suosittu urheilukalastuksen saalislaji.


Lähteet[muokkaa]


http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/


http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/kasvu+ja+ravinto/

http://kalasaalis.com/ennatyskalat/J%E4rvitaimen/

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/viljely+ja+istutukset/

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/lisaantyminen+luonnossa/

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/

http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/jarvitaimen.html