Ero sivun ”Litkakalastus” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Joskus kun se hyvä päivä sattuu, kalaa tulee joka heitolla. Kun pientä kalaa on paljon, on litkapyynti hyvä vaihtoehto. Litkapyynti on totuttu tuntemaan yleensä lähinnä [[…) |
|||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
− | + | http://web.archive.org/web/20050416074913/www.kalassa.net/artikkelit/litka.shtml] | |
[[Luokka:Artikkelit]] [[Luokka:Heittokalastus]] | [[Luokka:Artikkelit]] [[Luokka:Heittokalastus]] |
Versio 7. heinäkuuta 2010 kello 05.57
Joskus kun se hyvä päivä sattuu, kalaa tulee joka heitolla. Kun pientä kalaa on paljon, on litkapyynti hyvä vaihtoehto. Litkapyynti on totuttu tuntemaan yleensä lähinnä silakan pilkinnästä. Samat välineet toimivat myös muunmuassa ahvenille, säynäville ja särjille. Hankin taannoin silakan kesäpilkintää varten Fladen-merkkisen (noin 2,5 euroa kalastusliikkeessä) silakkalitkan. Litka rakentuu 5 pienestä valkoisesta tutista jossa on koukku sisällä. Satuin sitten seuraavana kesänä olemaan järvellä karikon vieressä jigittämässä ahvenia. Kalaa tuli oikeastaan joka heitolla ja saalis oli noin 15 sentin mittaista ahventa. Pakkia avatessani huomasin silakkalitkan pakin pohjalla ja päätin kokeilla syöttää sitä ahvenille. Odotukset eivät olleet korkeilla. Ensimmäisellä heitolla tuli heti 3 ahventa ja seuraavalla 4. Silloin innostuin litkakalastuksesta. Se päivä ei jäänyt ainoaksi kerraksi kun kannoin rantaan sangollisen ahvenia kyseiseltä karikolta. Litkapyynti vaatii yleensä suhteellisen syvän veden toimiakseen. Mielestäni ihanteellisin litkapaikka on noin 2-3 metrin vedessä jossa on hiekkapohja. Tekniikkana käytän yleensä tavallisia jigitystekniikoita. Yksi hyvä tapa on antaa litkan upota pohjaan ja nostaa hitaasti vapa pystyyn jolloin litka pomppaa noin puolitoista metriä pohjasta. Tämän jälkeen kelataan nopeasti löysät pois ja lasketaan vapa. Tätä toistamalla olen yleensä saanut parhaan tuloksen. Kala ottaa yleensä siinä vaiheessa kun litka tömähtää pohjaan. Litka lentää painonsa ansiosta erittäin hyvin ja uppoaa nopeasti. Litkan voi myös tehdä helposti itse. Siiman päähän sidotaan halutun kokoinen paino ja sitten noin 30 sentin välein pieniä jigejä. Aina parempi jos jigeihin viitsii laittaa 10 sentin siimanpätkän tapsiksi.
Toinen mieleenjäävä litkapaikka on Vaasan satamassa, jossa voimalaitoksen lauhdevesiputki tuottaa rantaa pitkin virtaavan todella kovan virran. Menin 100 metrin päähän putkesta ja heitin ylävirtaan rannan myötäisesti. Vettä paikalla on noin 5 metriä. Annoin litkan laskeutua ja mennä virran mukana. Kelasin löysiä pois ja tunnustelin tärppejä. Saalista tuli kilon säynävistä ahveniin ja silakoihin. Litkapyynnin huonoja puolia on helppo pohjaanjääminen ja pintapyynnin vaikeus. Toki omia virityksiä voi tehdä ja painoja lisäillä ja vähentää. Fladenin silakkalitkaa suosittelen erittäin lämpimästi sen houkutteleuuden ja selvänäpysymisen vuoksi. Silakkalitkalle on miljoona käyttömahdollisuutta. Käyttäkää mielikuvitustanne!
Lähteet
http://web.archive.org/web/20050416074913/www.kalassa.net/artikkelit/litka.shtml]