Ero sivun ”Meriankerias” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Meriankeriasta tavataan itäisellä Atlantilla [[Norja]]sta (harvoin) ja [[Islanti|Islannista]] (harvoin) [[Senegal]]iin ja sen reunamerissä [[Välimeri|Välimeressä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. Lajia tavataan joskus eksyneenä [[Suomi|Suomenkin vesillä]]. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä. | Meriankeriasta tavataan itäisellä Atlantilla [[Norja]]sta (harvoin) ja [[Islanti|Islannista]] (harvoin) [[Senegal]]iin ja sen reunamerissä [[Välimeri|Välimeressä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. Lajia tavataan joskus eksyneenä [[Suomi|Suomenkin vesillä]]. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä. | ||
| − | + | [[luokka:suomalaiset kalalajit]] | |
== Koko ja ulkonäkö == | == Koko ja ulkonäkö == | ||
Meriankeriasnaaras ja -koiras ovat hyvin erikokoisia; naaras kasvaa noin kaksi kertaa koirasta suuremmaksi sekä pituudeltaan että painoltaan. Naaras voi olla jopa kolmen metrin mittainen ja painaa 110 kg, mutta normaalisti ne jäävät kaksimetrisiksi. Suurin Suomesta saatu meriankerias on noin kahden metrin mittainen. | Meriankeriasnaaras ja -koiras ovat hyvin erikokoisia; naaras kasvaa noin kaksi kertaa koirasta suuremmaksi sekä pituudeltaan että painoltaan. Naaras voi olla jopa kolmen metrin mittainen ja painaa 110 kg, mutta normaalisti ne jäävät kaksimetrisiksi. Suurin Suomesta saatu meriankerias on noin kahden metrin mittainen. | ||
Versio 12. tammikuuta 2010 kello 13.45
Meriankerias (Conger conger) on suurikokoinen ankeriaskala, joka kuuluu meriankeriaiden heimoon. Lajia ei ole listattu IUCN:n punaiseen listaan.
Meriankeriasta tavataan itäisellä Atlantilla Norjasta (harvoin) ja Islannista (harvoin) Senegaliin ja sen reunamerissä Välimeressä ja Mustassameressä. Lajia tavataan joskus eksyneenä Suomenkin vesillä. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä.
Koko ja ulkonäkö
Meriankeriasnaaras ja -koiras ovat hyvin erikokoisia; naaras kasvaa noin kaksi kertaa koirasta suuremmaksi sekä pituudeltaan että painoltaan. Naaras voi olla jopa kolmen metrin mittainen ja painaa 110 kg, mutta normaalisti ne jäävät kaksimetrisiksi. Suurin Suomesta saatu meriankerias on noin kahden metrin mittainen.
Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä, keho on sinertävänharmaa, kapea ja pitkä. Evät ovat tummanharmaita.
Ravinto
Meriankerias syö erilaisia pieniä eläimiä, enimmäkseen kaloja, äyriäisiä ja pääjalkaisia. Saaliinsa se tappaa ja repii palasiksi pyörien nopeasti oman akselinsa ympäri ja poimien sitten palat vedestä. Kalan on myös havaittu käyttävän ravinnokseen haaskoja ja jätteitä ihmisasutusten lähistöllä.
Lisääntyminen
Meriankeriaat parittelevat ja kutevat Azorien ja Gibraltarin välillä. Parittelu ja kutu tapahtuu 3 000–4 000 metrin syvyydessä, josta poikaset alajutuvat vähitellen kohti rannikkoa. Naaraskalat voivat laskea jopa 8 miljoonaa mätimunaa kutuaikana, minkä jälkeen ne kuolevat. Poikaset ovat sukukypsiä 5–15 vuoden iässä.
Kalastus
Meriankeriaan lihaa pidetään kohtalaisen maukkaana. Sitä kalastetaan pitkälläsiimalla, erilaisin pyydyksin ja troolein. Lisäksi sitä urheilukalastetaan. Lähes jokaisella rannikon kalastuskylällä on oma meriankeriaskantansa. Jo antiikin roomalaisilla oli tapana pyydystää meriankeriaita ja lihottaa niitä altaissa. Sitä myydään kaupoissa sekä pakastettuna että tuoreena, ja siitä tehdään monenlaisia ruokia.
Lähteet
- Antal Vida, Tamás Kótai: 365 kalaa, H.F.Ullmann
Aiheesta muualla
- www.fishbase.org (englanniksi)