Ero sivun ”Järvi-Suomi” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Syväri1.jpg|200px|thumb|Järvi-Suomen maisemia Nilsiän Tahkovuorelta nähtynä]] | [[Tiedosto:Syväri1.jpg|200px|thumb|Järvi-Suomen maisemia Nilsiän Tahkovuorelta nähtynä]] | ||
| + | |||
'''Järvi-Suomi''' on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema. | '''Järvi-Suomi''' on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema. | ||
Se sijaitsee Sisä-Suomessa lähinnä maan itäisissä ja keskisissä osissa. | Se sijaitsee Sisä-Suomessa lähinnä maan itäisissä ja keskisissä osissa. | ||
| Rivi 10: | Rivi 11: | ||
Lounaassa raja on kaikkein epäselvin, sillä Järvi-Suomi liittyy saumattomasti Hämeen järvimaahan. | Lounaassa raja on kaikkein epäselvin, sillä Järvi-Suomi liittyy saumattomasti Hämeen järvimaahan. | ||
Joskus Hämeen järvimaa lasketaan kokonaisuudessaan kuuluvaksi Järvi-Suomeen, | Joskus Hämeen järvimaa lasketaan kokonaisuudessaan kuuluvaksi Järvi-Suomeen, | ||
| − | kun taas eräät maisemamaakuntajaot pitävät näitä kahta erillisinä alueina, ja lukevat myös Päijänteen kuuluvaksi Hämeeseen. | + | kun taas eräät maisemamaakuntajaot pitävät näitä kahta erillisinä alueina, ja lukevat myös [[Päijänne|Päijänteen]] kuuluvaksi Hämeeseen. |
| − | Samaten koillisessa on epäselvyyttä siitä, pitäisikö Vaara-Karjalan järvet, erityisesti Pielinen, laskea osaksi Järvi-Suomea. | + | Samaten koillisessa on epäselvyyttä siitä, pitäisikö Vaara-Karjalan järvet, erityisesti [[Pielinen]], laskea osaksi Järvi-Suomea. |
[[Tiedosto:Norppa.jpg|200px|thumb|Saimaannorppa]] | [[Tiedosto:Norppa.jpg|200px|thumb|Saimaannorppa]] | ||
| + | |||
Nimensä mukaisesti Järvi-Suomi tunnetaan lukuisista järvistään. | Nimensä mukaisesti Järvi-Suomi tunnetaan lukuisista järvistään. | ||
| − | Siihen kuuluu Suomen puolinen Vuoksen | + | Siihen kuuluu Suomen puolinen [[Vuoksen vesistö]]alue lähes kokonaisuudessaan sekä suuri osa [[Kymijoen vesistö]]alueesta. |
| − | Suomen suurin järvi Saimaa (Suur-Saimaa) on Järvi-Suomessa, samoin monet muut suuret järvet, kuten Puula, Keitele ja Kallavesi. | + | Suomen suurin järvi [[Saimaa]] (Suur-Saimaa) on Järvi-Suomessa, samoin monet muut suuret järvet, kuten [[Puula]], [[Keitele]] ja [[Kallavesi]]. |
Vaihtelevan maaston ansiosta suurten järvien lisäksi on monia pieniä vesistöjä ja järvissä on paljon kaikenkokoisia saaria. | Vaihtelevan maaston ansiosta suurten järvien lisäksi on monia pieniä vesistöjä ja järvissä on paljon kaikenkokoisia saaria. | ||
| − | Myös Suomen suurin saari Soisalo sijaitsee täällä. | + | Myös Suomen suurin saari [[Soisalo] sijaitsee täällä. |
Korkeuseroissa on enemmän vaihtelua kuin muualla Etelä-Suomessa, joskaan ei enempää kuin muutamia kymmeniä metrejä. | Korkeuseroissa on enemmän vaihtelua kuin muualla Etelä-Suomessa, joskaan ei enempää kuin muutamia kymmeniä metrejä. | ||
| Rivi 23: | Rivi 25: | ||
Metsämaat ovat paljolti tuoreita kankaita, ja muutenkin maa on viljavampaa kuin Suomenselän ja Vaara-Karjalan karuilla alueilla. | Metsämaat ovat paljolti tuoreita kankaita, ja muutenkin maa on viljavampaa kuin Suomenselän ja Vaara-Karjalan karuilla alueilla. | ||
Suhteessa Järvi-Suomen maa-alasta on suurempi osuus metsää kuin muualla Suomessa, vastaavasti soita on vähemmän. | Suhteessa Järvi-Suomen maa-alasta on suurempi osuus metsää kuin muualla Suomessa, vastaavasti soita on vähemmän. | ||
| − | Alueen eläinlajeista on saimaannorppa luultavasti tunnetuin. | + | Alueen eläinlajeista on [[saimaannorppa]] luultavasti tunnetuin. |
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rvi-Suomi | + | * http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rvi-Suomi |
[[Luokka:Kalapaikat Järvi]] | [[Luokka:Kalapaikat Järvi]] | ||
Versio 23. syyskuuta 2011 kello 21.49
Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema. Se sijaitsee Sisä-Suomessa lähinnä maan itäisissä ja keskisissä osissa. Kokonaisuus nimeltä Itäinen Järvi-Suomi on yksi Suomen maisemamaakunnista. Nimitys erottaa Itäisen Järvi-Suomen läntisemmän Suomen järvialueista. Termin Järvi-Suomi otti maantieteellisesti määritellyn alueen merkityksessä käyttöön maantieteilijä J. G. Granö 1930-luvun alussa.
Järvi-Suomen rajat eivät ole selväpiirteiset, mutta se rajoittuu sitä reunustaviin korkeampiin, vähävesistöisiin alueisiin ja vedenkajiin. Näitä ovat etelässä Salpausselät, luoteessa Suomenselän vedenjakajaseutu, pohjoisessa Maanselkä ja koillisessa Vaara-Karjala (myös Vaara-Suomi). Lounaassa raja on kaikkein epäselvin, sillä Järvi-Suomi liittyy saumattomasti Hämeen järvimaahan. Joskus Hämeen järvimaa lasketaan kokonaisuudessaan kuuluvaksi Järvi-Suomeen, kun taas eräät maisemamaakuntajaot pitävät näitä kahta erillisinä alueina, ja lukevat myös Päijänteen kuuluvaksi Hämeeseen. Samaten koillisessa on epäselvyyttä siitä, pitäisikö Vaara-Karjalan järvet, erityisesti Pielinen, laskea osaksi Järvi-Suomea.
Nimensä mukaisesti Järvi-Suomi tunnetaan lukuisista järvistään. Siihen kuuluu Suomen puolinen Vuoksen vesistöalue lähes kokonaisuudessaan sekä suuri osa Kymijoen vesistöalueesta. Suomen suurin järvi Saimaa (Suur-Saimaa) on Järvi-Suomessa, samoin monet muut suuret järvet, kuten Puula, Keitele ja Kallavesi. Vaihtelevan maaston ansiosta suurten järvien lisäksi on monia pieniä vesistöjä ja järvissä on paljon kaikenkokoisia saaria. Myös Suomen suurin saari [[Soisalo] sijaitsee täällä. Korkeuseroissa on enemmän vaihtelua kuin muualla Etelä-Suomessa, joskaan ei enempää kuin muutamia kymmeniä metrejä.
Ilmasto Järvi-Suomessa on suotuisa ja talvet sisämaan alueeksi suhteellisen leutoja. Metsämaat ovat paljolti tuoreita kankaita, ja muutenkin maa on viljavampaa kuin Suomenselän ja Vaara-Karjalan karuilla alueilla. Suhteessa Järvi-Suomen maa-alasta on suurempi osuus metsää kuin muualla Suomessa, vastaavasti soita on vähemmän. Alueen eläinlajeista on saimaannorppa luultavasti tunnetuin.