Spinfluga
Spinfluga-kalastus tarkoittaa lyhyesti perhojen heittoa virvelivälineillä painon avulla. Spinflugaus on tarkoituksen mukainen kalastusmuoto puhdaspohjaisilla, voimakasvirtaisilla, suurilla joilla joissa perinteisillä perhokalastusvälineillä kalan tavoittaminen on usein hankalaa. Spinflugalla kalastettaessa kohdekalat ovat yleensä lohi, taimen, kirjolohi ja kuha. Spinflugassa useinmiten käytetään vieheenä kevyitä muoviputkeen sidottuja putkiperhoja, mutta myös koukkuperhot, jigit, lusikat, lipat ja vaaput ovat kokeilemisen arvoisia. Kuitenkin vieheitä pohjantuntumassa uitettaessa tulee mahdollinen viehehukka ottaa huomioon ja putkiperhossa tästä selvitään usein pelkällä koukun pettämisellä joka ajanmittaan tekee niistä edullisimman viehetyypin.
Viritelmän rakenne
Spinfluga-paketti muodostuu leikarista (joko normaali tyynyrileikari tai kolmihaarainen), punttitapsista (5-60cm), perhotapsista (vavanmitta tai lyhyempi) ja perhosta. Tapsisiimojen paksuus riippuu paitsi käytetyn pääsiiman paksuudesta, myös pääsiiman laadusta ja pohjan ”vaikeudesta”. Mitä vaikeampi pohja on (eli mitä helpommin paino/viehe tarttuu sinne) sitä ohuemman (suhteessa pääsiimaan ja perhotapsiin) tulee punttitapsin olla. Tämä siksi, että kalan ollessa siiman päässä ja puntin jäädessä pohjaan saadaan punttitapsi poikki karkuuttamatta kalaa. Mikäli pohja on taas todella puhdas voidaan punttitapsina käyttää jopa samaa siimaa kuin pääsiimana. Mikäli pääsiimana käytetään kuitusiimaa on paksumpikin punttitapsi helpompi katkaista, mutta mikäli käytetään monofiiliä on ohuemmankin punttitapsin katkaisu vetämällä hakalampaa siiman venyvyydestä johtuen.
Perhotapsinkin tulee olla pääsiimaa ohuempaa jotta perhon jäädessä pohjaan vältytään koko paketin menettämiseltä. Todella hankalissa paikoissa tulee paketti suunnitella siten, että perhon tai puntin jäädessä pohjaan pettää aina perhon tai puntin solmu ennen leikarin päässä tapsia oleva solmu. Kuitenkin isojenkin kalojen väsyttelyssä tulee solmujen kestää ja tämä pakottaakin opettelemaan siimojen ja solmujen ominaisuudet perin pohjin. Johtuen pohjatärppien tiheydestä niin vieheitä, puntteja kuin leikareita on syytä varata reilusti mukaan, huonona päivänä vaikeassa paikassa saattaa jopa joka kolmas heitto johtaa pohjaveroon. Onpa omalle kohdalle osunut kerta jolloin 10 heitosta 9 ensimmäistä johti pohjaveroon ja 10. antoin komean taimenen.
Välineet
Spinfluga-kalastukseen käytetyt välineet ovat yleensä kohtuullisen järeitä johtuen punttien painoista ja spinflugauksen keskittymisestä lohenkalastukseen. Kuitenkin ajoittain esimerkiksi taimenvesillä on mielekkäämpää käyttää kevyehköjä välineitä kalastuksessa. Itse olen käyttänyt spinflugauksessa 7-13 jalkaisia vapoja paikasta ja kaloista riippuen. Johtuen oman kalastukseni keskittymisestä lohen pyyntiin, ovat useimmiten käytössä 10-13 jalkaiset vavat ja järeät hyrräkelat pääsiimojen vahvuuksien ollessa 50-80lb (0,40-0,55mm). Kuitenkaan nämä välineet eivät ole sopivat useinkaan järvitaimenen kalastukseen jossa sopivat vavat ovat 7-10 jalkaisia ja kelat keskikokoisia haspeli- tai hyrräkeloja varustettuna 0,20-0,30mm punotuilla siimoilla. Sopivia keloja ja vapoja siimoista puhumattakaan on useilla merkeille, mutta yhdistäviä tekijöitä kaikilla ovat keloille ja vavoille pitkäheittoisuus sekä väsytysominaisuudet ja siimoille hankauskestävyys.
Usein spinfluga tarjoaa hyvän mahdollisuuden isoilla joilla yltää kalastetuimpien alueiden ulkopuolelle, ja joillain paikoilla tämä tarkoittaa jopa yli 100m heittoja mikä asettaa välinelle omat vaatimuksensa. Omassa käytössäni heittopainot ovat vaihdelleet 10 ja 250 gramman välillä, eikä tätä haarukkaa hallita yhdellä vavalla, vaan välineet vaihtuvat tilanteen ja paikan mukaan kuten kaikessa kalastuksessa. Sopiva paino on sellainen jolla pohja ja tarvittavat heittopituudet saavutetaan vaivatta ja useimmiten (Kymijoella) sopiva paino osuu jonnekin 50 ja 90 gramman välille virtauksesta riippuen. Painon ei tule maata pohjassa, vaan sen tulee kulkea virran mukana pohjan tuntumassa. Tämä tarkoittaa joko tasaista kopinaa pohjassa, tai pohjan saavuttamista vapaa laskemalla tilanteesta, paikasta ja kalastajasta riippuen. Kalapaikan pohja myös osaltaan vaikuttaa käytetyn painon malliin ja usein etenkin vaikeilla pohjilla pitkän mallinen puntti on paikallaan, toisaalta todella voimakkaassa virrassa pitkän mallinen puntti ei ehkä uppoa nopeinmalla mahdolisessa tapaa.
Siimoista punottu on kalapaikan sääntöjen salliessa ehdoton valinta. Venymättömät kuitusiimat mahdollistavat loistavan tuntuman pohjaan jolloin viehukka pysyy kohtuullisena ja hyvä vetolujuuden jolloin voidaan käyttää halutun paksuisia tapsisiimoja ilman että pääsiimaa tarvitsee paksuntaa tolkuttomasti. Mikäli on pakko käyttää mono, kannattaa valita mahdollisimman vähän venyvä tuote. Vapojen pituudet riippuvat tarvittavien heittojen pituuksista, punttien painoista ja tavoitekaloista sillä lohen väsytyksessä pitkä, kokotoiminen vapa on ehdottomasti paras.
Muita usein hyödyllisiä varusteita ovat koukunteroitin, koska pojatärppejä tulee usein niin tämän kanssa ei joka tärpin jälkeen tarvitse uusia koukkua. Siimaleikkurit, solmuja tulee pohjaveron seurauksena melkoisen paljon (etenkin vieraalla paikalla) joten siimaleikkurit ovat suorastaan välttämättömät. Siimaleikkurit ja koukunteroitin kannattaa pitää kaulassa roikkumassa jolloin ne ovat aina käden ulottuvilla. Lisäksi on suositeltavaa pitää kunnon pihtejä mukana, sillä kun joutuu jatkuvasti solmimaan kasvaa riski saada koukku sormeen todelliseksi, hyvillä pihdeillä vältytään usein ikävästä terveyskeskuskäynnistä. Yökalastuksessa välttämätön taskulamppukin on syytä muistaa, samoin haavi tai nostokoukku mikäli paikka tai omat taidot sitä vaativat.
Kalastuspaikkoja
Paikkoja jossa itse olen spinflugalla kalastanut ovat Kymijoki (etenkin Korkea- ja Ahvenkoski), Tainionvirta, Miekankoski, Kuusaankoski ja Luijan- Kapeenkoski sekä Dal-joki Ruotsissa. Keski-Suomessa useiden koskien niskat ja loppuliut ovat kokeilemisen arvoisia. Eikä kannata unohtaa muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi alkukesästä kuhankalastuksessa saattaa spinfluga yllättää.
Lähteet
Teksti: Lauri Selenius