Keurusselkä

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. marraskuuta 2022 kello 10.51 käyttäjän 162.158.92.15 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keurusselkä
{{#if:|
[[Tiedosto: |296px|Keurusselän kartta]]
|}}

{{#if:<googlemap version="0.9" lat="62.163258" lon="24.667053" type="map" zoom="11" width="300" selector="no" controls="none"> 62.172394, 24.67598 Keurusselkä. 62.174504, 24.603195

</googlemap>|
<googlemap version="0.9" lat="62.163258" lon="24.667053" type="map" zoom="11" width="300" selector="no" controls="none">

62.172394, 24.67598 Keurusselkä. 62.174504, 24.603195

</googlemap>
|}} {{#if:Keurusselän kartta|
Keurusselän kartta

|}}

{{#if:||Koordinaatit || - {{#if: Suomi||Valtio || Suomi {{#if:Keuruu, Mänttä ja Vilppula||Maat || Keuruu, Mänttä ja Vilppula {{#if:117,3 km²|| Pinta-ala || 117,3 km² {{#if:|| Tilavuus || - {{#if:6,4m|| Keskisyvyys || 6,4m {{#if:||Suurin syvyys || - {{#if: ||Rantaviivan pituus || {{#if:||Veden väri || {{#if:||Pinnan korkeus || {{#if:||Laskujoki || -


Keurusselkä on Suomen 40. suurin järvi. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (Keuruun reitti) ja sijaitsee Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kuntien alueilla Länsi-Suomen läänissä. Vedenaatuluokitus: hyvä/tyydyttävä

Profiili[muokkaa]

Keurusselkää käytetään vedenhankintaan, loma-asutukseen ja kalatalouteen. Noin 86 % Keurusselän vesistöalueesta on Keski-Suomen maakunnassa ja 14 % Pirkanmaan puolella. 27 kilometriä pitkän järven etelärannalla sijaitsee Mäntän keskustaajama ja pohjoisrannalla vastaavasti Keuruun keskustaajama. Järven keskisyvyys - 6,4 metriä - on lähellä Suomen järvien kokonaiskeskisyvyyttä (noin 7m). Keurusselän syvimmät kohdat sijaitsevat Korpisensaaren pohjoispuolella. Mäntän suunnassa järvi on matalampaa ja saaria on tiheämmässä. Syvin kohta on 40 metriä. Keurusselkä sai kansainvälistä huomiota vuonna 2004, kun kaksi harrastajageologia löysivät törmäyskraatterin järven länsirannalta. Kraatteri on niin vanha, ettei sen törmäyskuoppaa ole enää tunnistettavissa.

Vuonna 1986 rakennettu 31,3 metriä pitkä siipiratasalus M/S Elias Lönnrot harjoittaa kesäisin säännöllistä matkustajaliikennettä Keurusselällä. Järven itärannalla sijaitsee vuorineuvos Gösta Serlachiuksen vuonna 1927 rakennuttama Liukon metsästysmaja. Hyvin säilyneen metsästysmajan rakennushistoriallista arvoa on luonnehdittu huomattavaksi. Populaarikultturissa järvi tunnetaan muun muassa Juha Vainion sävelmästä Keurusselän sini.

Kalastus[muokkaa]

  • Kalakannat
    • Ahven: *****
    • Hauki: *****
    • Kuha: *****
    • Muikku: ***
    • Järvilohi: **
    • Järvitaimen: **

Keurusselkää pidetään oivallisena kalastusvetenä, erityisesti sen kuha-, hauki- ja ahvenkannat ovat poikkeuksellisen suuria. Myös muikkujärvenä Keurusselkä on otollinen.[8] Kuhan alamitta on 42cm kaikilla Keuruun kalastusalueen järvialueilla. Rasvaeväleikatun järvitaimenen ja järvilohen alamitta on 60cm.

Lähteet[muokkaa]