Projekti: Oma kalajärvi

[Perca]

Tässä vuosien aikana on tullut kalasteltua kaikenlaisissa paikoissa, vaihtelevalla menestyksellä  :wink:. Hauen ja kuhan perässä mökkijärvellä, kirjolohta jahtaamassa storträskillä ja jalokaloja pohjoisessa. Mutta olisiko mahdollista yhdistää nämä kaikki samojen rantojen sisään? Ajatus omasta kalajärvestä on kypsynyt hiljalleen.. Suvun mailla on lampi, jota saisi todennäköisesti käyttää tarkoitukseen.



1. Lampi tänään

Yleisilme
Lampeen laskeva puro tuo ravinteita ja pitää puron edustan sulana pitkälle talveen ja se on ensimmäisenä auki keväällä. Matala pää on haukien temmellyskenttä, keskisyvyyden ollessa noin kaksi metriä. Järviruokojen (vihreä) lisäksi matalassa päässä kasvaa lumpeita ja ahvenvitaa. Jyrkän kallion alla on lammen syvin kohta, 9 metriä, koko lammen keskisyvyyden ollessa noin neljä metriä. Pohja on Etelä-Savolaiseen tyyliin mutapohja höystettynä erikokoisilla uppotukeilla. Vesi on melko kirkasta, huonoissakin olosuhteissa pohjaan näkee kahdesta metristä, huippukelillä kolmesta. Happikatoa ei ole ollut havaittavissa, lammessa ei ole niin paljoa kaloja ja se on suhteellisen syvä.

Kalasto
Lammesta on tiettävästi saatu seuraavia lajeja: hauki, ahven, lahna, särki, kiiski, ruutana, made. Lammen koko rajoittaa kalojen kasvua, isoin hauki historiassa on ollut viisikiloinen.

Suunnittelua, haaveilua

Kalasto

Kirjolohi: Hyvä yleiskala, elää jokseenkin paikassa kuin paikassa. Vaikka haukia onkin, ne eivät harventaisi ainakaan kovin raskaalla kädellä kiloisia istareita. Kirjot todennäköisesti oppisivat nopeasti luonnonravinnolle ruokinnan puutteessa.

Ankerias: Näitä piruja on kuulemma vaikea saada ostettua, mutta supervahvana taistelijana ankerias toisi mukavan lisän syksyn kalasteluun. Lammessa on tarpeeksi piilopaikkoja ankeriaille.

Karppi: Kovinkaan moni ei välttämättä selviäisi hengissä istutettaessa satoja kaloja, mutta parikymmentä kilon-parin painoista istaria maksaisivat itsensä takaisin kymppikiloisina jölleinä  :-).

Taimen: Samassa mielessä kuin kirrejä. Mietin vain istaritaimenten sopeutumis&selviytymiskykyä lammessa? Kesällä lammen vesi saattaa myös lämmetä pohjia myöten, heikentääköhän se kalojen selviämisprosenttia?

Toutain: En ole koskaan kuullut istaritoutaimista, mutta miksei  :lol: ? Kovana taistelijana se sopisi lampeen hyvin.

Tässä joitain lajiehdotuksia, mitä muut ovat mieltä, mitä itse ehdottaisitte? Perustelujen kanssa, kiitos  8-) !

Sekalaisia kysymyksiä:
- Kannattaako järvestä yrittää kalastaa ylimääräisiä petokaloja pois? Entä muita kaloja?
- Jos jollakulla on tietoa istareiden hinnoista tai mistä kannattaa kysellä, laita ihmeessä viestiä  :lol:
- Voivatko istutukset vaarantaa järven ekosysteemiä ja/tai tasapainoa?
- Onko lampi liian pieni/matala projektille?
- Voinko vetää lammen ympäri piikkilanka-aidan varustettuna "pääsy kielletty - yksityisalue" -kylteillä?

Olisihan se hienoa, kun voisi lähteä kalaan järvelle, missä on varmasti tavoittelemisen arvoista kalaa. Ei tarvitsisi ajaa satoja kilometrejä eri lajien perässä kohteisiin, missä joutuu kuitenkin kalastelemaan kyynärpäätuntumalla seuraavaan. Tämä on vielä suunnittelu&spekulointiasteella koko projekti, mutta ehkä jonain päivänä..

Mielipiteitä, kommentteja, parannusehdotuksia  :-) ?

-Perca

[kalastan_kaikkea]

Ei se ainakaan matala ole jos 9m pienuudesta en tiedä.
kirret selviävät pienemmässäkin lammessa

[osmanhauki]

Täs olis melkeinpä samallainen aihe! http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=16621.0 En tiedä sitten... Modet päättävät asian..
Asiaan en tiedä hinnastoja. Kyllä noi istarit elää varmasti tuola ainakin kirjolohi. hauki, ahven, lahna, särki, kiiski, ruutana, made. Nuosta poistaisin ylinmääräiset särjet, kiisket,  hauet ja lahnat.

[Qkkeli]

Täs olis melkeinpä samallainen aihe! http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=16621.0 En tiedä sitten... Modet päättävät asian..
Asiaan en tiedä hinnastoja. Kyllä noi istarit elää varmasti tuola ainakin kirjolohi. hauki, ahven, lahna, särki, kiiski, ruutana, made. Nuosta poistaisin ylinmääräiset särjet, kiisket,  hauet ja lahnat.

Vaikka aiheiden nimet liippaavat läheltä toisiaan, kuitenkin kysessä on kaksi selvästi toisista eroavaa aihetta.

Itse lähtisin Percan tapauksessa ihan perusjutuista:
"Roskakaloja" harvennetaan oikein urakalla, haukia ja isoja ahvenia kannattaa säästää alussa, koska pystyvät myöhemmmässä vaiheessa pitämään roskakalojen kantoja kurissa. Tiheäsilmäinen Weke- katiska sopii hoitopyyntiin loistavasti. Verkottamalla saadaan lahnat vähenemään. Tämän kokoisen lammen kalakannat saa parissa vuodessa sellaiseen kuntoon, että vaikka jatkuvalla katiskapyynnillä roskakalojen kannat pysyvät hyvin kurissa.

Hapettamisen hoitaa talvella hyvin tuo puro, jos se ei ole mikään onneton liru.. Kuvan perusteella se näyttää tarpeeksi hyvältä.

Itse istuttaisin tällaiseen lampeen kirjolohia ja siikoja. Siiat kyllä kasvavat, kun roskakaloja ei ole liikaa kilpailemassa ruoasta. Kirjolohihan "viihtyy" lähes kaikenlaisissa vesistöissä, joten niiden istuttamisessa en näe ongelmia. Taimen ei tule todennäköisesti viihtymään, ne tuntuvat tarvitsevan vähän isomman vesistön.
Lampi on näille kaloille passelin kokoinen, ankeriaasta, karpeista ja toutaimista en osaa sanoa mitään. Muut valaiskoon tätä puolta.

Lammen ympäri aitaamisesta en osaa sanoa varmasti, mutta kun se sijaitsee sukunne mailla, niin luulisin senkin olevan mahdollista. Käsittääkseni noihin "kalastus kielletty" kyltteihin pitää hakea erikseen jokin lupa. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä.

[Tumzu]

Jos et aio kalastaa mateita tai lahnoja olen aika varma, että niiden poisto ei tuhoa ekosysteemiä. kaikki pikkukalat kannattaa jättää, jotta isommille kaloille jäisi ruokaa ja hauet pitävät hyvin kurissa tämän pikkukalakannan. Sen sanon, että kirjolohi tulisi pärjäämään loistavasti tuolla.

[Haukihunter]

En kyllä paljoa tiedä karpeista mutta sanoisin että ne ovat jo vähän liikaa.
Tai no jos hauet ei syö niin eiköhän ne siinä menisi.
Voisiko omia ahven ja särkikantoja jotenkin hoitaa sillä ovat melkein sukupuutossa täällä, veisinkö tukkeja, risuja tms? Järvellä olisi sopiva pohjukka virittelyyn jossa ei ole kalan kalaa.

[Perca]

Tämän kokoisen lammen kalakannat saa parissa vuodessa sellaiseen kuntoon, että vaikka jatkuvalla katiskapyynnillä roskakalojen kannat pysyvät hyvin kurissa.

Hapettamisen hoitaa talvella hyvin tuo puro, jos se ei ole mikään onneton liru.. Kuvan perusteella se näyttää tarpeeksi hyvältä.

En valitettavasti asu lähelläkään tuota lampea, joten jatkuva pyynti koituisi ongelmaksi.. Onnistuisikohan nuotanveto, vai haittaavatko haot liikaa? Tiheäsilmäisellä nuotalla saisi aika tehokasta toimintaa aikaan..

Kuva valehtelee, se on kyllä melko onneton liru  :-D. Tai no miten liru määritellään.. Virtaama on varmaan pari litraa sekunnissa.

-Perca

[Qkkeli]

Tämän kokoisen lammen kalakannat saa parissa vuodessa sellaiseen kuntoon, että vaikka jatkuvalla katiskapyynnillä roskakalojen kannat pysyvät hyvin kurissa.

Hapettamisen hoitaa talvella hyvin tuo puro, jos se ei ole mikään onneton liru.. Kuvan perusteella se näyttää tarpeeksi hyvältä.

En valitettavasti asu lähelläkään tuota lampea, joten jatkuva pyynti koituisi ongelmaksi.. Onnistuisikohan nuotanveto, vai haittaavatko haot liikaa? Tiheäsilmäisellä nuotalla saisi aika tehokasta toimintaa aikaan..

Kuva valehtelee, se on kyllä melko onneton liru  :-D. Tai no miten liru määritellään.. Virtaama on varmaan pari litraa sekunnissa.

-Perca

No tuota, onko teillä rysää missään? Silläkin pystyy hyvin hoitamaan. Pari kertaa kesässä, pari viikkoa kerrallaan, jälleen hauet ja isot ahvenet palautetaan takaisin, muut vaikka kuopataan.

Nuotanvetoa en suosittele jos niitä puita on enemmäki järven pohjassa. Yleensä sieltä löytyy aina isompi ja jämäkämpi, nuotta tarttuu ja sitä ei kyllä saa kuin repimällä puun mukana tai sitten nuotta repeää..

Tämän jälkeen ei oikeastaan jää muita vaihtoehtoja kuin verkottaminen ja katiska. Pari tiukkaa vuotta verkottamista aina tilaisuuden tullen pienisilmäisillä verkoilla. Työtä se teettää, mutta tulee kyllä kannattamaan. Ja niitä pienisilmäisiä katiskoita suosittelen hankkimaan, kesäpäivinä kaislikoitten viereen pyytämään ja hyvänä päivänä voi kertyä melkoinen saalis.

No onneksi se liru on olemassa, apu se on pienikin apu. Lisäksi lammella on sen verran syvyyttä, että happikatoon ei pitäisi normaalina tai vähän heikompanakaan talvena olla vaaraa.

[Perca]

No tuota, onko teillä rysää missään? Silläkin pystyy hyvin hoitamaan. Pari kertaa kesässä, pari viikkoa kerrallaan, jälleen hauet ja isot ahvenet palautetaan takaisin, muut vaikka kuopataan.

Pari tiukkaa vuotta verkottamista aina tilaisuuden tullen pienisilmäisillä verkoilla.

Rysä löytyy, isokin. Aita on muistaakseni 100 metriä, korkeus 3 metriä, silmäkoko 45mm. Ei sovellu pienen kalan pyyntiin, muuten olisi varmasti paras ratkaisu. Sitten on muutamia pieniä luokkirysiä, niiden hyötykerroin on kuitenkin +- 0.

Eli muikkuverkkohommiksi menee  :-P. Nooh, oikealla asenteella niin mikä ettei  :-). Pääseepähän kalalle.

No onneksi se liru on olemassa, apu se on pienikin apu. Lisäksi lammella on sen verran syvyyttä, että happikatoon ei pitäisi normaalina tai vähän heikompanakaan talvena olla vaaraa.

Luo uskoa, kiitos! Tätä voisi alkaa suunnittelemaan tosissaan..

-Perca

[perza]

Jos lampi on oma tai sitten jonkun sukulaisen omistama niin voit laittaa sinne kyltit että kalastus kielletty/yksityis alue...
Itse koittasin kirjolohta tohon, varmasti selviäisivätkin ihan hyvin. Tosin haukea vois vähän vähentää. nuo parin-kolmen vuoden ikäiset kirjolohet ei kyllä valitettavasti paljoakaan enää luonnossa kasva.(näin olen kuullut) Eli ne on niitä kilon-puolentoista kaloja.
ankerias ois mielenkiintoinen, mutta niinkun sanoit ei joka paikasta saa istutettavia. Taimenta en laittaisi kun ei se oikein menesty kuin sen yhden kesän korkeintaan. Tiedän pari paikkaa jossa on kirjolohia ja vesi on kirkasta ja hiekka pohjaa ja muuta mutta ei vain taimen viihdy. Mutta eihän sitä tiedä viihtyiskö tuossa lammessa, mutta epäilen kuitenkin.
Nuottaaminen ei onnistu jos pohjassa paljonkin hakoja, Se on nuotta just kiinni pohjassa.
Kirjolohi maksaa n. 5€/kilo ja taimen 10€/kg. hinnat on noin suunnilleen riippuu vähän paikasta mistä ostaa. Tohon vois istuttaa myös noita kirren poikasia jotka sitten kasvaisivat luonnossa. Tuo toimen pide vatii sitten kyllä haukien teho pyynnin lammesta.

Tollasia tuli näin yömyöhään mieleen.