Ahvenen paikat järvessä.

[Jani2]

Kysymys koskee siis jäässä olevia järviä ja se heräsi, kun kavereiden kanssa etittiin kalapaikkaa, kun missään ei syönyt ja alettiin väitellä aiheesta.

Tarkka kysymys on siis: Onko ahven mieluummin keskellä järveä, vaiko rannemmassa? MIKSI?

Kaverit sanoivat, että ahven on siellä keskellä järveä, kun siellä on lämpöisempää vettä, ja siellä on enemmän tilaa, kun kylmyys ja jää tulevat sinne myöhemmin. Tavallisella järjellä itsekkin uskoisin tuohon... Mutta kalastajajärki sanoo toista. Olen nimittäin itse saanut paremmin kalaa rannemmasta ja yleensä järvien keskikohdat tuntuvat jopa kalattomilta. Sain vähän todistetta väitteeseeni, kun luin vanhoja kalastuslehtiä ja siellä joku kova kilpapilkkijä sanoi parhaiden paikkojen olevan rannemmassa. Hänkään ei tosin tiennyt syytä.

Tarvitsisin siis selityksiä, siihen, miten vakuutan kaverini tuosta omasta mielipiteestäni. Toki pääsen todistamaan sen sitten pilkkijäillä myöhemmin, mutta kun pääsen niin harvoin pilkille, enkä käy aina samojen kavereiden kanssa kalassa, on todistaminen vaikeaa.

Saattaa olla, että järvien syvyydet vaikuttavat asiaan ja olenkin kiinnostunut teidän mielipiteestänne asiasta (ja kalajärvienne syvyydestä).


Äh, unohdin otsikon.

[Selenius]

Parhaat mestat ovat yleensä melko likellä rantaa, sopivassa syvyydessä sekä mahdollisten karikoiden ympäristössä. Laajat tasaiset alueet ovat useimmiten kaikkein heikoimpia (vaikein löytää kala), mutta niistä voi yhyttää ajoahven parven jolloin koko ja määrä "räjähtävät".

Sopiva syvyys on taas sen hetken ottisyvyys, kalat useimmiten löytyy tietystä syvyydestä esim 3,5-5m syvemmässä ja matalemmassa on heikompaa. Seuraavalla kerralla kala voi taas olla 2,0-3,5m. Kun löytää syvyyden jossa kala on, löytää sen lähes aina penkoista samasta syvyydestä ympäri järveä.

[Salmo]

Sopiva syvyys on taas sen hetken ottisyvyys, kalat useimmiten löytyy tietystä syvyydestä esim 3,5-5m syvemmässä ja matalemmassa on heikompaa. Seuraavalla kerralla kala voi taas olla 2,0-3,5m. Kun löytää syvyyden jossa kala on, löytää sen lähes aina penkoista samasta syvyydestä ympäri järveä.

Joo, totta.

Sanotaan, että korkeapaineella ahven siirtyy matalampaan ja matalapaineella syvempään. Itse en ole kiinnittänyt tähän huomiota, mutta pitänee varmaan paikkansa. Poikkeuksena tietysti pikkujärvet, joissa ei suuria syvyyden muutoksia ole. Mutta ahven tosiaan joutuu säätelemään oleskeluvyyttään ilmanpaineen noustessa tai laskiessa, ja syy lötynee ahvenen uimarakosta (?).

[Pine]

Itselläni on kokemusta vain Saimaalta, selältä jolla syvyyttä vajaaseen 30 m asti.

Ainoat varmat saantipaikat olen löytänyt niemien kärjistä muutamia metrejä rannasta. Syvyyttä vaihtelevasti alle metristä alkaen ehkä noin 5 metriin asti. Noista paikoista tapsi- ja ketjupilkeillä on tullut saalista paria poikkeusta lukuunottamatta aina, tosin kalan koossa ei aina ole ollut kehumista.

Toinen ottipaikka ko. selällä on jyrkän kallion vierestä, kallio laskee melkein pystysuoraan veteen, joten paikassa syvyys kasvaa nopeasti. Noin 2-5 m:n syvyydestä tullut jo hyvänkokoisiakin ahvenia, hyvä paikka myös jigitellä kesällä.

Kolmas suosittu pilkkkipaikka tuolla selällä on kolmen vedenalaisen luodon rypäs, joiden kohdalla vesi mataloituu hyvin nopeasti (yli 15 m -> 3m). Itse en tuosta kohdasta ole kummoisia saaliita saanut, mutta osaavammat ovat vedelleet sitäkin enemmän. Liekö vika omalla kohdallani miehessä vai välineissä, en tiedä.

[petsku]

Parhaat mestat ovat yleensä melko likellä rantaa, sopivassa syvyydessä sekä mahdollisten karikoiden ympäristössä.

Yksi vakiopaikkoistani mökkijärvellämme on melko lähellä rantaa ja karikon läheisyydessä. Syvyyttä on 3,5 m.

[Kela]

Parhaat mestat ovat yleensä melko likellä rantaa, sopivassa syvyydessä sekä mahdollisten karikoiden ympäristössä.

Yksi vakiopaikkoistani mökkijärvellämme on melko lähellä rantaa ja karikon läheisyydessä. Syvyyttä on 3,5 m.

Voisin vaikka väittää, että karikon lähettyvillä on parhaat pilkkipaikat ahvenille ja hauille .

[Selenius]

Lähetään saman tien Bodomille tai Karjalohjan Puujärvelle. Ahven"kisa"... Eip löyrä karikoilta parvia, vain yksittäisiä, samoin usein merellä. Paikka ratkaisee mistä ahvenet löytää.

[kaivo]

Alkuperäiselle kysyjälle: ahvenen(kaan) pilkinnässä ei mielestäni ole sinänsä tärkeintä missä päin vesistöä pilkitään, kunhan päivän ottisyvyys löytyy. Pääsääntöisesti ajatellen jyrkät syvyysvaihtelut ovat otollisempia alueita kuin tasamatalat alueet.

Ehkä varmimmin kalaa kuitenkin löytää rantojen tuntumasta kuin "keskeltä järveä". Itse haen parvea yleensä siten, että etsin rantoja seurailemalla jonkin ottipaikan näköisen kohdan, jonka tuntumasta alan tehdä reikiä syvemmälle päin. Aloitussyvyys voisi olla vaikkapa pari metriä.

[Jani2]

Tästä päättelin, vielä kun Kaivo tuohon loppuun totesi, että se kala on useammin siellä rannan tuntumassa.

Haluaisin vielä tietää sen mitä olin tuonne ensimmäiseen viestiini kirjoittanut, että miksi se kala sitten on ("varmimmin") siellä rannan tuntumassa, eikä siellä keskellä, vaikka syvemmässä vedessähän on usein lämpimämpää?

[Selenius]

Ei tuo lämpö ihan hirveitä talvella vaihtele (max 4astetta) ja ruoka taitaa ahvenen rantojen tuntumaan ajaa. Samoin ne aavoilta löytyvät ajoahvenet ovat ruuan perässä.

[kaivo]

Jos alkaisi tässä keskiviikon ratoksi miettiä oikein syvällisesti, niin: kala on tyytyväinen olinpaikkaansa jos paikka täyttää peruskriteerit: on riittävästi happea, lämpötila on sopiva ja ravintoa mahdollisimman helposti saatavilla. Pikkukalojen kohdalla vaatimuslistaan lisätään vielä se, että paikalta löytyy tarvittaessa suojaa saalistajilta. En osaa laittaa em. tekijöitä tärkeysjärjestykseen, sen tehkööt kalat itse :)

Talvella vesi on kaikille kaloille liian kylmää ja happitilanne on heikompi kuin kesällä, joten kalat joutuvat tinkimään vaatimuksistaan. Syvällä vesi on lämpimämpää kuin pinnassa, mutta syvällä on pimeää eikä happitilannekaan ole välttämättä kovin hyvä, ainakaan lopputalvesta. Vedenalainen elämä taas vaatii valoa ihan alkutuotannosta eli planktonista lähtien. Planktonhan on pikkukalojen ruokaa, ja pikkukaloja syövät isommat kalat jne... Eli tavoittelemamme pilkkiahvenet joutuvat nousemaan matalampaan, kylmempään veteen jotta löytyisi ruokaa ja sitä myös näkisi syödä. Mitä ruskeampi vesi, sitä vähemmän valoa. Kirkkaissa vesissä kalat saattavat siis löytyä keskimäärin hieman syvemmältä kuin kahvin värisistä vesistä. Kirkkaat vedet ovat usein myös vedenlaadultaan hyviä, joten happea riittää syvälläkin pidemmälle kevääseen.

Oman vaikutuksensa ahventen oleskelusyvyyteen antavat myös sekä vallitseva ilmanpaine, että ajankohta (perusteltuna mm. ahvenen biologisella rytmillä).

[Joona90]

No yks hyvä paikka voi olla myös railot..ainakin viime talven jossai kalamieslehdessä oli juttuu siit...ne oli ollu just tos Vesijärvel.ja etiskelly railoja.oli saanu pari aika isoo affenta.niil oli 2 reikää kairattuna iha vierekkäin ja toises oli ainakin morri ja toises tais olla tasuri...mut enivei se sano vaat et siihe morrii affenet käy kiinni ja nii oli käynykki.on aika sekavaa..mut yrittäkää ees vähä ymmärtää... :)

[Anonymous]

Tarkkaan kysymykseen tarkka vastaus, rannassa mielummin ja siellä melko jyrkissä rinteissä, sekä myös keskellä järveä jos siellä on hyvä rinne. Syynä tähän on ahvenen umpinainen uimarakko, joka aiheuttaa sen että ilmanpaineen muuttuessa ahven vaihtaa syvyyttä ja tietenkin kun vesi on kylmää ja kala laiska liikkumaan se haluaa tehdä sen mahdollisimman pienellä matkalla. Ahven kun viihtyy mielummin lähellä pohjaa niin jyrkät rinteet ovat tähän syvyyden vaihtoon parhaita. Sama on kalan syödessä, sen on paljon helpompi tehdä jyrkkää rinnettä pitkin nousu syömään matalampaan, missä pikkukalat ovat ja palata sieltä mieluiseen syvyyteen. Muistaakseni ahvenella kestää uimarakon paineen vaihto useita päiviä joten se ei mielellään vaihtele syvyyttä ilman jotain syytä. Syinä ovat yleensä veden lämpötilojen muutos tai ilman paine.

[--PROFESSOR--i]

oma lempi-paikkani on sukulaisten mökillä, kaislikon läheisyydessä, syvyys:3-6 metrii  :wink:

[Midgaard]

Parhaan paikan löysin Mallasvedeltä. Syvyyttä _vain_ 0,5-1,5m, joka siis on todella vähän. Muutenkin kisoissa tulee vedettyä kaikki kalat ihan matalasta (yleisin syvyys max 3m). Normaalisti aloittaen pohjasta, lopuksi ihan jään alta. Rannasta alotan aina, siitä vasta hiljalleen syvempää kohti.

Jokin taikuus siinäkin varmaan piilee, tiedä häntä.

[Grouse]

Tänään ajatusmaailma muuttui tuosta ahvenien olinpaikasta. Elikä kalastan MERELLÄ ja oon käyny seljällä yli 5m vetämässä ahventa. Mutta tänään huomasin, että ahven liikkuu myös ihan rannan tuntumassa. Jotain 30m rannasta olevalla karikolla saalistin 5 ahventa samasta reijästä kaikki yli 100g (tämän päivän saalis =). Karikoilta ja niemien nokista saa yleensä parhaiten ahventa. Tosin syvemmältä ne isot ahvenet pilkitään..
Keväällä taas matalalta.