istutetu kirjolohi.

[petu]

hei.
mikä olisi helpoin tapa narrata istutettuja kirjolohia antakaapas vinkkejä.

[Ernesti]

Tuuheilla marabou liitseillä lähtee! Virvelilläki lentää ku pistät naulan painoksi. Jigejäkin kannattaa koittaa.

[Hautsi]

Juuri istutellu voipi tarjota lokettia tai lottoa, hyvä väri on papukaija ja 9g painoltaan. Myös tahnaa voi kokeilla mutta se menee enemmän odotteluksi... Olen myös pienellä papukaija värisellä helmi räsäsellä onnistunut kirjoja naruttamaan.

[Haugi]

Omien kokemuksieni mukaan vastaistutettu kirjolohi ottaa hanakammin uistimeen kuin tahnoihin. Ilmeisesti uistin muodostaa voimakkaaman ärsykkeen, johon istukas pöljänä iskee. Jos välttamättä haluat helpolla päästä niin toki voita nakata tahnaongen pyyntiin ja mahdollisesti saada helpolla kalaa, mutta mikäli haulat kalastukseen edes hiukan jäänitystä ja haasteellisuuta (jota kirjolohen pyynti voi todella tarjota!) suosittelen kalastamaan uistimella taikka perholla. Tässäpä vinkkejä lähinnä uistinkalastukseen:

Kirjolohen ottipaikat on varsin helppo bongata niin koskesta kuin seisovista vesistäkin. Koskessa ja järvessä kirjolohen löytää heti istutuksen jälkeen yleensä läheltä istutuspaikkaa. Siis mikäli tiedät kalojen kippauspaiukan, kannattaa se kalastaa huolella.
Järvellä ottipaikkoja ovat esim. matalikot, syvänteen reunat, karikot, jyrkät rantapenkereet ja lahden suut; siis yleensä paikat joissa syvyyden vaihtelut ovat suurempia kuin muualla ympäristössä. Kannattaa huomata, että varsinkin syvillä rannoilla voivat kirjolohet kiertää aivan rantaviivaa hipoen.

Koskesta kirjolohen löytää hieman eri paikolista riippuen veden korkeudesta ja lämpötilasta. Keväällä ja syksyllä/talvella kirjolohen tapaa varmimmin kaikista miedoimmista virranosista, joita ovat esim. kosken loppuliuku, loppu-/välisuvannot ja niska. Kesällä lämpimän veden aikaan kalat oleskelevat kovemmassa virrassa, jolloin kiventakuset, rantapoukamat, syvemmät montut ja helteellä jopa kuohuva koski ovat ottipaikkoja. Kosken luku vaatii harjoitusta, mutta harjoittelu kannattaa!

Uistimista kannattaa heti istutuksen jälkeen suosia hyvin erottuvia värejä ja malleja. Toimivia pelejä ovat esim. 3-7 cm vaaput (Salmo hornet, Rapala Countdown, Joonas Junior ja monet muut), pienehköt lipat (Bete Lotto 9g on ehdoton kirrentappaja, lisäksi esim. mepps Aglia#2 ja Vibrax), lusikat (vaikkapa räsänen 5cm ja 4cm) ja ehdottomasti myös liitsit, joita on helppo itse valmistaa ja joilla voi tehokkaasti ronkkia syvemmätkin montut niin koskesta kuin lammmestakin.

Väreistä ärsytysvärit ovat istutuksen jälkeen tehokkaimpia, esim. ambulanssi, firetiger ja papukaija ovat suosittuja. Bete Loton huippuväri veteen on punainen runko/mustat pisteet/messinkinen lippa. Liitsejä kannattaa olla mukan runsaasti jo suuren viehemenekin vuoksi (tehokas pohjan ronkkiminen aiheuttaa paljon myös pohjatärppejä) ja värivalikoimasta kannattaa löytyä ainakin musta, oranssi, keltainen, punainen, valkoinen ja näiden eri yhdistelmiä.

Kun istutuksesta kuluu aikaa muuttuvat kalat rantummiksi ja ärsytysvärit eivät välttämättä enää kelpaa. Silloin kannattaa siirtyä luonnollisempiin väreihin, joita ovat esim. vihreän, ruskean, mustan ja sinisen eri sävyt. Ottivieheet ovat yleensä samoja, mutta niiden väri vain vaihtuu astetta hillitymmäksi ja myös koko voi pienentyä.

[jormavirveli]

minkä värinen jigi toimise ja kuinka iso?

[kaivo]

minkä värinen jigi toimise ja kuinka iso?

Mielestäni kirjolohelle ovat käyttökelposimpia jigit kokoluokassa 3 – 7 cm. Vastaistutettu kala saattaa ottaa isompaankin, mutta kokonaistehokkuden kannalta pitäytyisin em. kokoluokassa, värejä vaihdellen.

[pumpkinca]

Tummemmassa vedessä kannattaa ehdottomasti kokeilla mustaa mepsiä punaisilla pilkuilla tajuttoman hyvä peli.