Kalassa.net keskustelut

Veikkaanpa, että tuolloin syyskyyn lopulla Lentua on ainakin yhtä pahassa tulvassa kuin se on nyt. Ehkä olisi viisasta kalastaa kuhmolaisittain kahden käden lohivehkeillä? Nojoo, ehkei sentään.

Hmm, perhoista. Pajakkahan on kuhmolaisten ehdottomia luottoperhoja. Mutta joku muukin vastaava musta streameri toimii takuuvarmasti. Tulvan takia kannattaa kuitenkin varata astetta isompia perhoja mukaan, jotta kalat huomaisivat ne.

Itse sitoisin vaaksanmittaisen tandemtinselin siiman päähän muutamien lyijyhaulien saattelemena.

Itse olen tässä kuluneena kesänä keräillyt hyönteisiä säilöttäväksi ns. kahleliuokseen, jonka valmistin Pohjolan perhokalastaja -lehden ohjeiden mukaan.

Kahleliuos (Pohjolan perhokalastaja 4/2000, "Realisimia vesiperhosjäljitelmiin"):
-Jäänestoaine (isopropyylialkoholia) 50ml [osta kirkasta, ei sinistä tms.]
-Akkuvesi 100ml
-Formaliinihappo (35-40%) 20ml
-Etikkahappo (95-100%) 3ml

Tosin etikkahapon jätin kokonaan pois, kun tuntui tuo formaliinihaponkin ostaminen olevan niin takkuavaa. Jäänestoaineen ja akkuveden saa huoltoasemalta, eikä todellakaan maksa paljoa. Formaliini- ja etikkahapon saa täysi-ikäinen henkilö ostettua apteekista, kunhan samalla täyttää vaadittavat suojelulomakkeet. Formaliinihappo taisi maksaa täällä Kajaanin apteekissa jotain parikymppiä (100ml).

Apteekista kannattaa samalla ostaa sopivia näytepurkkeja. Itse ostin muovisia 20 ml:n putkia, jotka ovat halpoja ja asiansa ajavia. Tietysti lasiset näyteputket olisivat parhaimpia, mutta niillä on myös hintaa.

Tuollaisella liuoksella kuitenkin säilyy hyönteiset varsin hyvin. Formaliinihappo tuhoaa valkuaisaineet eliöstä, jolloin näyte säilyy ehjänä. Jäänestoaine pitää puolestaan liuoksen kirkkaana. Akkuvesi laimentaa liuosta sopivaksi kuitenkaan likaamatta sitä, kuten jos käytettäisiin tavallista kraanavettä.

Mielenkiintoista puuhaa tuo näytteiden kerääminen ja säilöminen on, ja siitä on myös hyötyä niin kalastuksen kannalta kuin sidottavien perhojen. Suosittelen lämpimästi!

Itse en ole käsiini saanut mitään muuta papukaijan sulkaa kuin pienen palan macawin sinikeltaista sulkaa lohiperhojen sarviin. Papukaijan sulista kyllä tekisi monennäköisiä perhoja, joten jos sulat ja/tai höyhenet vain ovat käyttökelposessa kunnossa, niin kannattaa ehdottomasti ottaa talteen. Kyllä ottajia niille sulille aina löytyy.

Hmm, sulkien koosta, ainakin nyt sen verran pitkäsiikaisia sulkien tulisi olla, että niistä voisi tehdä esim. klassisen uppoperhon levysiiven. Sitten siitä isompia sulkia isompiin perhoihin. Muutenkin kannattaa katsella, josko sulkasato tuottaisi myös muita passeleita materiaaleja kuin sulkia.

Tässäpä vielä linkki aiempaan keskustelueen samasta aiheesta:
http://localhost/forum/viewtopic . php?t=3725;start=0

Tervehdys kunnioitettu 31

Olet oikeassa, että kaikille ei nuo ns. hienot termit aukea (eikä sitä sitten voisi vaatiakaan). Terminologian taitamisella brassailua (=hienostella) se ei kuitenkaan ollut, huolimattomuutta(/laiskuutta).

QuoteEn ymmärrä miksi keskustelujen tasoa pitäisi nostaa? Miksi pitäisi kadottaa kirjoittajan oma persoonallisuus väen väkisin kirjoittamalla kirjakieltä?

En tiedä miten pitkään olet seurannut Kalassa.netin foorumin kirjoituksia, mutta itse olen empiirisesti (=kokemusperäisesti) todennut kirjoitusten tason olleen suurelta osin varsin alhaista, mutta ei tietenkään kokonaan. Jotkut viestit olivat pahimmillaan sanoja toistensa perään ilman välimerkkejä, isoja alkukirjaimia, puhumattakaan kappalejaosta.

Kaiken huippuna slangin, murteen tms. käyttäminen teki joistakin kirjoituksista todellisen entropiakeskuksen (epäjärjestyksen keskus). Kirjakieltä tulisi pyrkiä käyttämään kirjoittaessa ja puhekieltä puhuessa - eikös näin se lapsuutesi äidinkielen opettajakin opettanut?

Kirjoitusten taso on kuitenkin (ainakin omasta mielestäni) noussut huomattavasti, mistä suuri kiitos foorumin käyttäjille.

QuoteEikö keskustelupalstan tarkoitus ole synnyttää keskustelua? Eikö jokaisella ole oikeutta sanoa mielipiteensä omalla tavallaan? En tietenkään itsekään hyväksy kiroilua ja toisten mollaamista vaan kritiikin (hyvän tai huonon palautteen) ilmaisua hyvällä tavalla.

On toki, en minä sitä missään nimessä kielläkään. Kysymys onkin siitä miten tuo "kritiikin ilmaisua hyvällä tavalla" halutaan ymmärtää. Eikö olisi kuitenkin hyvä ilmaista itseään niin selkeästi, että muilla lukijoilla ei olisi vaikeuksia tavoittaa ajatusta?

QuoteYmmärrän myös sen, että on ikävää jos joutuu paljon poistamaan asiattomia viestejä, mutta tällaisen foorumin vetämisessä on se vaara ja siihen pitäisi myös vetäjien vain "hiljaa" sopeutua.

Tarkoitatko, että foorumien vetäjien pitäisi sopeutua poistamaan asiattomia viestejä? Hmm, emmekö me sitten ole sopeutuneet siihen? Minä ainakin nukun yöni rauhallisin mielin.

QuoteMielestäni "tyhmiä kysymyksiä" ei ole olemassakaan. Kysymyksen esittäjällä on aina joku tarkoitus miksi hän sen esittää ja sitä me muut emme voi tietää. Se "tyhmä kysymys" voi olla esittäjälleen tosi tärkeä.

"ja sitä me muut emme voi tietää" - mutta eikö meidän juuri tulisi ymmärtää viestin tarkoitus, jotta voisimme jakaa näkemyksiämme ja kokemuksiamme asiasta?

QuoteToivottavasti meistä jokainen miettii tosi tarkkaan mitä vastaa kysymyksiin ja pyrkii myös perustelemaan vastauksensa sekä yrittää pysyä asialinjalla. Jos närkästyy toisen teksteistä, niin yritettäisiin hyvällä tavalla vastata eikä alettaisiin mollaamaan toista. Toivottavasti olen itsekin osannut antaa kritiikin oikealla tavalla tässä kirjoituksessani.

Samaa asiaa tässä ajetaan takaa.

QuoteLopuksi vielä Aleksi...ihan oikeasti minulle tuli mieleen oma lapsuuden äidinkielen opettajani tekstistäsi ja se sai minut hiukan näkemään punaista.

Ymmärrän varsin hyvin, etkä varmasti ole ainoa, joka noin tuntee minua kohtaan. Jos se helpottaa niin en minä mitään "kiksejä" saa muuttaessani alkukirjaimia isoiksi ja lisäillessäni pilkkuja.

QuoteNiinhän se tietenkin on että eräänlainen asiallisuus on aivan varmasti eduksi ja hyväksi tälle foorumille.En kuitenkaan jaksa uskoa germaaniseen kuriin tällä areenalla. Perhokalastajattaren tavoin ajatellen tällä foorumilla asiointi tulisi olla vapauttava ja perhokalastajista kuuluisa yhteenkuuluvuuden tunne,eikä siten että otanko nyt nyt sen Valiumin vai jälkikäteen.

Ehkä spartalainen kuri olisi vielä parempi? No, leikki leikkinä. Pahoittelen, jos olen aiheuttanut Sinulle ja muille tätä yhteenkuuluvuuden tunteen hajottamista.

Kiitoksia asiallisesta palautteesta. Kireitä siimoja!

Foorumia voi tosiaan selata ja käyttää tuota hakutoimintoa.

Tässä linkki aiemmin käytyyn keskusteluun ko. aiheesta:

http://localhost/forum/viewtopic . php?t=1151;start=0

Toisaalta ei ehkä kuitenkaan kannata rajoittua pelkästään runko- tai kaulushäkilään. Taka- ja etuhäkilöity Red Tag on myös yleisesti tunnettu ja hyväksi koettu, ja kelluvuushan tuossa on luonnollisesti huomattavasti parempi kuin pelkässä kaulushäkilällisessä mallissa.

Mutta mutta, pääpointtinani oli kuitenkin ajatus laskuvarjohäkiläisestä Red Tagista. Tällöin itse perho kelluisi aivan pintakalvon alla - kuin kuoriutuva hyönteinen. Tunnetustihan kuoriutumaan nousevat, nousseet ja ns. likosiipi hyönteiset ovat helppoa ravintoa kaloille. Varmasti olisi kokeilemisen arvoista uitella laskuvarjohäkiläistä Red Tagia!

Häkilän voisi kiertää vaikka monofiilisiiman ympärille ns. lenkki-tekniikalla, jolloin perhon ulkomuoto pysyisi varsin lähellä alkuperäistä. Halutessaanhan perhoon voi lisätä siiven vaikka polypropyleenista tai peurankarvasta, jonka ympärille kiertää se laskuvarjohäkilä.

Kuten joku viisas ihminen on joskus todennut "Vain mielikuvitus on rajana".

Niini on eräs kasvilaji, jota voidaan käyttää myös perhonsidonnassa. Tosin oikean niinin huono puoli on sen heikko kestävyys, jonka takia perhonsidonnassa käytetään nykyään lähinnä keinoniiniä eli raffenea. Esimerkiksi Oliver Edwardsin P.O.P.A Caddiksessa käytetään raffenea siipinä. Siipien ohella niinestä saa myös näppäriä siipiaihioita.

Tässä vielä kuva keinoniinestä (raffenesta):



Ai niin, tuossa raffenessa on todella jännä ominaisuus: kuivana se kuin jäykähköä karkkipaperia, mutta kastuessaan siitä tulee uskomattoman pehmeä.

Quote
Pikkukaloja jäljittelevät sidokset koska eihän talvella ole ötököitä..

Millä perustelet sen, että talvella ei ole ötököitä? Vai tarkoitatko nyt nimenomaan aikuisia hyönteisiä? En oikein ymmärrä, sillä kyllähän hyönteisiä talvellakin on - ei ne vain voi hävitä ja tulla talven taittumisen jälkeen takaisin.

Hyönteisten toukkia elää suunnattomia määriä ympäri vuoden vesistöissämme, esimerkiksi päivä- ja sudenkorentojen toukat saattavat viipyä useammankin vuoden vesissä ennen kuoriutumistaan.

Aikuisista hyönteisistä vielä sen verran, että keskelle talveakin osuneena suojasäisenä päivänä saattaa tavata kaksisiipisten kuoriutumisia. Tai sitten vielä tunnetumpi esimerkki on kevät-talven lumikinosten aikoihin kuoriutuvat koskikorennot (hankikorrit, "potnapekat").

Väitteessä, että talvella ei olisi ötököitä, ei ole mitään perää.

Itselläni on pari Loopin vanhemman Adventure -sarjan vapaa, #5-6 ja #7-8, joista etenkin tuohon #5-6:seen oli todella hankala löytää sopivaa siimaa. Aluksi minulla oli siinä Scientific Anglersien joku #6 siiman, mutta se ei kuormittanut vapaa riittävästi.

Viime kesänä sitten kokeilin kaverin #7 WF Wonderline (Orvis) -siimaa, joka oli todella hyvän tuntuinen siima Looppiini. Vapa "latautui" riittävästi ja heitot pitenivät sekä helpottuivat. Ko. vapahan on tunnetusti lyhytiskuinen ja nopea toimminnaltaan, joten luokkaa paria raskaampi siima oli todellakin omiaan tuohon vapaan.

Raskaammassa Adventuressani (#7-8) on Loopin oma Adventure siima #8 WF. Tämä siima tuntuu riittävän hyvin tuon vavan kuormittamiseen, mutta ehkä pitäisi varsin kokeilla vielä astetta raskaammalla siimalla, jos vaikka sopisi paremmin tuohon vapaan. Muuten tuosta siimasta pitää sanoa vielä sen verran, että se on pysynyt todella liukkaana, vaikka onkin ollut jo useamman vuoden tiiiviissä käytössä. Tyytyväinen olen ollut sekä siimaan että vapaan.

Hyviä perhovinkkejä tässä onkin jo tullut listattua muiden käyttäjien puolesta. Vielä voisin lisäillä sen verran, että kesäkuulla alkaa päiväkorentoja parveilla ja hyvällä onnella pääsee mukaan varsinaiseen joukkoparveiluihin, joihin myös kalat tykkäävät tulla kuokkimaan. Valitettavasti tällaisia satttuu harvemmin kohdalle, mutta jos sattuu sopivaan aikaan paikalle niin ei siellä varmasti kannata uittella Supertinseleitä yms.

Quote
Nii. Noilla liitseilla saa kyllä pää asiassa pullakaloja.

Noh, toisaalta täällä Kainuussa, kuten muuallakin Suomessa, suurin osa pyydettävistä taimenista on nimenomaan pullakaloja, joten leechejä voi ja kannattaa uittaa taimenelle huoletta.

Esimerkiksi viime syksynä käytiin Haarakoskella (ekokoski) kalastamassa taimenta ja harjusta, minkä teki erityisen jännittäväksi se, että ko. kohteeseen oli tehty vain harkittu ja pieni tuki-istutus joku vuosi sitten, eikä kaloja oltu tiettävästi kovin moni koettanut pyytää (ehkä liian perifeerinen alue?). Kuitenkin Haatajan Mika koukutti komean taimenen mustalla punapäisellä leechillä. Taimen ei ollut mikään tyypillinen istaritaimen, eikä välttämättä edes istukastaimen ollenkaan. Varmuudella siitä ei osannut sanoa. Joka tapauksessa leechi maittoi.

Kuhmossa sykyisessä harrinkalastuksessa punapäinen leechi nousi yllättäin ykkösperhoksi. Myös pieniin tinseleihin harrit mieltyivät. Larvat jäivät taka-alalle, johtuen ehkä kalojen syystankkauksesta kutua varten ja tietenkinhän kalaravinnossa on enemmän syötävää kuin hyönteisissä. Ja ne harrit olivat siis puhtaasti luonnon kaloja.

Kalasta sillä mihin luotat, muuten kalastat turhaan.

Sattuipa viime kesänä Kuhmossa kalastuslupien oston yhteydessä.

Kuhmon urheilutarvikeliikkeessä, josta lupia haimme, sattui käsiin Excelin teleskooppinen vaellussauva. Hetken kuluttua maksoimme huikeat kuusi euroa sauvasta (kaksi sauvaa ostettiin) - tarkoituksena modata hieman sauvaa kahluusauvaksi.

Painoa piti saada sauvan kärkeen, jotta sitä voisi vaivatta käyttää kahlauksessa. Minä ratkaisin painotusongelman sahaamalla sauvan kärjen sopivalta kohdan poikki, ja syntyneeseen reikään työnsin parinkymmenen sentin pituisen rautatangon pätkän. Tangon liimasin sauvaan reilulla epoksiliima annoksella ja sovitin samalla sauvan pituuden itselleni sopivaksi.
Sitten vielä ilmastointiteippiä sauvan ja rautatangon liitoskohdan päälle.  

Liiman kuivuttua liimasin epoksilla rautantangon toiseen päähän kärkinupiksi vaellussauvan mukana tulleen kumikärjen. Sitten vielä käsiosaan reikä kiinnitysnauhaa varten ja teleskooppi osien sisälle jääviin osiin pienet 3millin vedenpoisto reiät. Reiät eivät siis näy muulloin kuin purettaessa sauva kokonaan osiin.

Ai niin, pitihän se vielä värjätä spray-maalilla mustaksi, vielä metallin mustaksi.

Kaverini modasi hieman eri tavalla samanlaisen sauvan. Päähän
hän laittoi ihmeellisen messinkimöykyn, joka ainakin omasta mielestäni oli liian painava. Lisäksi hän varmisti kädensijan ja varren liitoksen pop-niitillä ja kädensijaan hän pisti d-lenkin kiinnitysnauhaa varten.

Kesällä sitten näitä sauvoja testattiin, menestyksellisesti. Sauvat olivat riittävän tukeavia ja teleskooppisuus oli todella hyödyllinen ominaisuus - sauvat kulkivat perholiivien selässä vaivatta kokoon pistettyinä. Jos verrataan vaikka Visionin valmistamaan teleskooppisauvaan, jossa osien välillä kulkee kuminauha, niin Exceli vie voiton helposti, koska se ei hajoa osiin vaikka sitä vedettäisiinkin irti kivien välistä. Visioni tahtoo mennä palasiksi vastaavissa tilanteissa.

Kädensija noissa sauvoissa oli myös todella menesys. Niissä on siis sellaiset kävelysauva -tyylin kädensijat eli varresta katsottuna kädensijat ovat 90asteen kulmassa, vaakatasossa. Mielestäni tällaisesta kahvasta saa huomattavasti paremman tuen kuin ns. pystymallisista, joissa kahvaa saa puristaa varsin lujasti, jotta sen avulla voisi ottaa tukea.

Kustannukset kokonaisuudessaan sauvoillemme olivat kymmenen euron luokkaa, josta itse sauvan osuus oli se kuusi euroa ja muille materiaaleille loput. Ei paha hinta, ei suuri vaiva, mutta todella suuri apu kahlatessa.

Voisi varmaan lisäillä kuvia ko. sauvasta.

Törkeitä hintoja tosiaan noista kuulista yleensä peritään. Kannattaakin tilata kaveriporukalla hieman isompi satsi tukkuhintaan. Esimerkiksi Fredit perhonsidontatarvikkeita ja -materiaaleja kauppaava yritys myy kuuli 1000kpl:n erissä hintaan 25 euroa. Aika mitätön kappalehinta tulee noille kuulille.

Ko. yrityksen yhteystiedot

Fredit Perhonsidonta Ay, KIRKKONUMMI
TEL 09-296 29 67

http://www.kolumbus.fi/fredit/

Niin, pienien toimitusvaikeuksien jälkeen sain viimein sen fly_fisherin artikkelin ja voisin antaa siitä hieman palautetta.

Lähdetään vaikka otsikosta "Hauen perhokalastus". Eli artikkelin tulisi vastata kysymykseen "Miten kalastaa haukia?" - ja mielellään asiaa käsiteltäisiin laaja-alaisesti. Valitettavasti ko. artikkeli ei juurikaan käsittele itse hauen kalastusta vaan siihen tarvittavia välineitä ja perhoja.

Enemmän asiaa esim. tekniikoista, paikoista ja kalastusajoista sekä kokemuksista. Perusteluja olisi syytä myös olla, eikä pelkkiä väitelauseita, jotka kyllä antavat yhden näkökulman asioihin, mutta perustelemattomina ne jättävät lukijan vailla ymmärrystä. Pyrittäisiin vastaamaan perustelemalla kysymykseen "Miksi näin tulisi toimia?".

Lisäksi kirjoitusten perusrakenteeseen olisi hyvä kiinnittää huomiota, esim. 1. otsikko 2. alaotsikko (jonka hienompaa nimeä en nyt jaksa muistaa) 3. prologi eli alkusanat 4. "leipäteksti" 5. epilogi eli lopetus. Tarkoituksena saada selkeä ja lukukokemuksellisesti antoisa eheä artikkeli/kirjoitus.

Myös kirjakieleen ja oikeinkirjoitukseen tulee kiinnittää huomiota. Kuvia ei ilman asianomaisen lupaa voida lainata ja referaateissa tms. tulisi AINA laittaa loppuun riittävät lähdetiedot.  

Asiaa ja intoa tuntuu kirjoittajalta löytyvän. Siitä iso plussa.

Alkaa mennä jo aika yleiselle tasolle tämä palaute ja ehkä myös hienoinen pilkunviilauksen tuntuma alkaa vallita ilmapiiriä, joten jos en nyt tämän syvällisemmin lähde artikkelia arvioimaan. Tarkoituksena oli siis antaa nimenomaan rakentavaa palautetta, jonka pohjalta voidaan artikkelia kehittää edelleen julkaisukelpoiseksi.

Tässä olisi varsin vakuuttava juttu hauen perhokalastuksesta inspiraation lähteeksi:
http://www.kolumbus.fi/jussol/hauki.htm

Ai niin, vielä lopuksi pieni mietelmä. Innostusta artikkelien kirjoittamiseen tuntuu monilla olevan, mikä on todella hienoa asia, mutta innostus saattaa lopahtaa kaltaisteni ihmisten kriittiiseen palautteeseen. Vaaditaan monia asioita, joista kerrotaan vasta jälkeenpäin. Ei hyvä. Olisi varmaan syytä ja tarvetta kirjoittaa jonkinlaiset ohjeet artikkelien tekoon?

Tarkoitatko nyt Perhokalastus -lehdessä (1/2002) ollutta Kari Karlssonin "Rain Child II" -perhoa vai ovatko ne kuitenkin kaksi eri perhoa?

Noh, joka tapauksessa Perhokalastus -lehdessä ko. malli esiteltiin Nykälänkoskien yhteydessä. Nykälänkoskien ottiperhoista se oli osoittautunut saalispäiväkirjojen perusteella kärkeen.

Seuraavaksi suora lainaus Perhokalastus -lehdestä:

"Rain Child II"
(eli Kari Karlssonin valkea ottiperho)

Koukku: #6, streamer-koukku
Hela: soikea hopea
Pyrstö: alla oranssin kukonhäkilän siikasia, päällä valkoista marabouta (4cm)
Kierre: soikea hopea
Runko: valkoinen keinokuitudubbing, seassa hieman flashabou-kuituja
Siipi: valkoinen marabou, päällä mustaa hevosen niskakarvaa (4-5kpl) (Rain Child)
Kyljet: vaaleanruskeita kukon häkilähöyhenten kärkiä 4-7kpl molemmin puolin
Pää: vaaleanruskea peurankarva leikattuna

Tämä Rain Child II on ns. kesäversio eli siis ruskealla päällä. Kylämn veden aikaan (kevät, syksy, talvi) Kari käyttää perhossaan violettia päätä. Muutoin perho on samanlainen.

Tässäpä varsin hyvä ja laaja kysymys keskustelunaiheeksi.

Alussa oma perhokalastukseni oli aika lailla valeheittojen täyttämää pintaperhokalastusta. Hain tuntumaa heittämiseen. Heittojen hallinnan kehittyessä aloin hakea yhä enemmän tuntumaa kalohin, etenkin Kajaaninjoen tervalaiturin lähistöllä viihtyviin. Pienten siikojen kalastus oli silloin sen verran palkitsevaa, että into perhokalastukseen ja sen harjoittelemiseen säilyi tai jopa vahvistuia - huolimatta iänikuisista vastoinkäymisistä, kuten perukkeen sotkeentumisista tai perhon tervehtiessä läheisiä puita.

Perhoista tosiaan pintaperhot olivat ne, joita lähes yksinomaan käytin (emergenttien ohella, joiden eroa pintaperhoihin en tosin silloin tiennyt). Syy tähän fakkiutumiseen löytyy varmaan siitä, että pintaperholla kalastaminen mahdollistaa visuaalisen havainnnoinnin ja toimimisen sen perusteella, esim. perhon viistättämisen. Toisaalta enpä liene ainoa, jos väitän pintaperhokalastuksen olevan sitä kaikkein hauskinta kalastusta.

Näin jälkeenäpäin on helppoa jälkiviisautena todeta, että hyönteisten tunteminen yhdessä kalojen käyttäytymisen ymmärtämisen kanssa olisi ollut todella hyödyllistä tietoa.
En esimerkiksi olisi osannut selittää vesiperhosen kehitysvaiheita ja sitä miten sitä tietoa olisi voinut käyttää hyväkseen kalastuksessa.

Koskenlukutaidon kehittyessä olen huomannut kalastavani yhä enemmän (luonnollisesti) ns. varmoja kalapaikkoja. Enää ei tunnu samalta kalastaa tuolla kuin täällä. Sitten kun vielä tuo itse kalastustaito kehittyy niin sitten voin turvallisin mielin mennä kalastamaan ns. huonompiakin paikkoja. Pitkälti juuri koskenlukutaidon myötä myös kalastustekniikat ovat vaihtuneet, pintaperhostuksesta larvastukseen lyhyellä siimalla kainaloita myöten kahlattaessa.

Ajatusmaailma kalastuksen suhteen on muuttunut ajan myötä varsinaiseksi kliseeksi, enää kalansaanti ei ole se tärkein asia vaan hyvä lisä muutenkin jo antoiseen harrastukseen. Ja jos se kala sitten joskus sattuu kohdalle tulemaan niin sen voi yhtä hyvin päästää takaisin kasvamaan - mikä olisi ollut perhokalastuksen ensiaskeleilla täysin poissuljettu vaihtoehto.

Muutoksia on tullut. Hyvä niin. Ne kertovat kehityksestä.

Quote
Tarkoittaako tuo,että loop adventure-settiä ei ole enää myynnissä? :-X

Ei tarkoita. Taisin ilmaista itseäni hieman huonosti. Siis vapani ovat tätä vanhempaa Adventure-mallia, jota ei enää valmisteta. Tuo seteissä myytävä vapa on sitä uudistettua mallia. Tarkemmin en eroja uuden ja vanhan Adventuren väliltä lähde erittelemään, kun tuosta uudesta mallista ei ole juurikaan kokemuksia.


Tässä kuvassa #5-6 Loop Adventuren vanhempi versio

Mitään rajaa sille mitä perhoja voi sitoa ilman penkkiä ei ole. Toinen asia on sitten miten helppoa ns. vaativampien perhojen sitominen ilman penkkiä on. Jotain yksinkertaisia ja suhteellisen suurikoukkuisia perhoja voi sitoa kohtuullisella kärsimyksellä "näppipuristuksessa" - ainakinpahan oppii arvostamaan kunnon sidontapenkkiä.

Jos ei nyt ihan käsissään kuitenkaan halua ruveta sitomaan perhoja niin kannattaa kokeilla höyläpenkki+pihti yhdistelmää. Eli höyläpenkkiin puristat sopivat pihdit puristamaan koukkua - varsin yksinkertaista.

Asettelu voi olla tosin hieman hankalaa ja tuskastuttavan turhauttavaa. Kunhan ei vain mielenkiinto perhokalastusta kohtaan pääse lopahtamaan. Koetahan jaksaa odottaa jouluaattoon asti.

Hmm, tulipa tuossa mieleen, että joskus taannoin (kauan sitten) tein muutaman perhon naavasta. Sellaisia yksinkertaisia pikkustreamereitä niistä syntyi, ehkäpä eniten mutua muistuttavia.

Ainoa ongelma oli naavan heikko rakenne. Sidontalanka katkaisi sen helposti kiristysvaiheessa tai viimeistään vedessä ja kalan suussa ne olisivat murentuneet - veteen ne eivät siis koskaan päässeet. Ekologisia perhoja ajattelin...

Hinta vain tahtoo olla korkea hankittaessa sidontatarvikkeita Suomesta - etenkin jos suhteutetaan laatuun ja/tai määrään. Eikä saatavuus ole useinkaan kovin hääppöinen.

Pistetäänpäs vertailun vuoksi erään tanskalaisen sidontakamoja myyvän yrityksen linkki. Vertailkaapa huviksenne hintoja.
http://www.flytying.dk/english.htm

Ja ko. yrityksen katalogi:
http://www.flytying.dk/prisliste.htm

Quote
joo ei kettu mitä pilkunnussijoita ootte :D:DDDDDD
saisko vastauksen noihin kysymyksiin??

Et sitten millään tajua? Jos haluat asiallisen vastauksen johonkin kysymykseen niin kannattaa kysyä myös asiallisesti. Huoh, tästäkin on niin monesti jo käyty keskusteluja, kuten myös Velhon tuomaa näkökulmaa foorumin käyttäjien ikähaarukasta.

Velho on kyllä oikeassa, että ei voi odottaa virhevapaata tekstiä nuorilta, mutta kyllä isot kirjaimet, pilkut ja edes jonkinlainen kirjakielen käyttö on jokaisen osattava - ja jos ei osaa niin on syytä opetella muutenkin kuin tämän foorumin takia.

Jos joiltakin ei vaadita (vaikka nyt iän perusteella) oikeaoppista kirjoitusta niin siinä käy sataprosenttisella varmuudella niin, että muut alkavat ajatella tyyliin "No miksi minun pitäisi tehdä jotain, mitä tuon ei tarvitse". Ymmärrät varmaan pointtini?

Quote
Aleksi en viitsi huomioida oikeinkirjotukseen
miks sun täytyy muutes kommentoida joka asiaan tääl?

Hmm, vai et viitsi ottaa oikeinkirjoitusta huomioon? Ok, siitä vain, mutta siinä tapauksessa en minäkään viitsi niitä korjailla vaan poistan ne kylmästi. Sinun valintasi.

Enkä mielestäni ole pahemmin kommentoinut "joka asiaan" vaan niihin mihin luulen osaavani vastata siten, että siitä on jollekin/joillekin asiasta kiinnostuneille hyötyä. Enkä saa mitään "kicksejä" puhekielen, murteiden ja oikeinkirjoituksen vääntämisestä kohdalleen täällä. En todellakaan, se on ikävää, mutta tärkeää foorumin käyttäjien kannalta eli myös itsesi.

Jos ei miellytä niin ei sitten. Minä en ainakaan menetä yöuniani, jos en pääse sinun kielivirheitäsi korjaamaan. Tavoittele sateenkaarta.

Ai niin, kyllähän tässäkin viestiketjussa syytä olisi muillakin huomioida kirjoituksiensa oikeinkirjoitusta.

Hmm, listataanpas tänne (perho)kalastuskirjani

Suomenkieliset:
-Perhokalastajan käsikirja
-Wanhat suomalaiset lohiperhot
-Perhokalastus ja vesiperhoset
-Taitava kalastaja*
-Kalamiehen käsikirja*

Englanninkieliset:
-The Fly Tying Reference To Techniques And Dressing Styles (oma suosikkini)
-The Fly Tier´s Manual
-Universal Fly Tying Guide
-The Concise Encyclopedia Of Fishing*
-Freshwater Fishing*

*teos ei käsittele pelkästään perhokalastusta/perhonsidontaa

Hmm, itsellänikin on nuo Visionin perukesiimat varsin moitteetta toimineet. Mieleeni tulee mahdolliseksi syyksi Luukkosen siimojen huonoon kuntoon vääränlainen säilytys ja nimenomaan kaupan puolesta. Esim. kirkkaat halogeeni valot suunnattuna spottivalojen tapaan siimahyllyille ei tee ainakaan hyvää siimoille - etenkin jos ne siinä ovat olleet hiemankaan kauemmin.

Mitä tulee noihin hyttysmyrkkyihin niin "toisen käden" tietona erään tutkimuksen mukaan hyttysmyrkyillä ei olisi vaikutusta siiman vetolujuuteen. Hajua siitä tosin kyllä tulee siimaan, mutta harvoinpa kalat siimaa haistelevat - tietääkseni.

Kokemukselle:
Se sidontapenkki mitä käytän on Danica Innovation Cam (eikä Dan Vise) ja sekin on ihan vain pöytäkiinnityksellinen eli en omista siihen jalustaa.

Mitä tuota FFF:n penkkiä olen tarkastellut niin yllättävän laadukkaan oloiselta se vaikuttaa suhteutettuna hintaluokkaan. Parhaimmassa tapauksessa FFF:n penkki voi kiristää sen verran kilpailua penkkimarkkinoista, että ns. kalliimman hintaluokan penkkien hintoja saadaan jonkin verran alemmaksi. Noh, tämä nyt on täysin arvailujen varassa. Nähtäväksi jää.

Ei niin kiperiä kysymyksiä etteikö vastauksia löytyisi, heh!

Tavallinen metallinen spigotti saattaa vaurioitua mikrokuitulankojen käytössä ja sitten metallin kuluminen rispaannuttaa sidontalangan. Ympäri mennään, yhteen tullaan. Keraamisilla spigoteilla voi toki sitoa tavallisillakin langoilla, siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa.

Todettakoot tähän väliin kuitenkin poikkeus, joka vahvistaa säännön - itse en ole vieläkään katsonut tarpeelliseksi hankkia keraamista spigottia. Molemmat spigottini ovat metallisia ja ne toiset (joista pidänkin enemmän) ovat vielä ostettu aikoinaan halpissetin osana eli todennäköisesti jostain hinku-Intiasta peräisin - mutta silti ne ovat kerrassaan mahtavat! Ai niin, meinasikin unohtua todeta, että käytän yksinomaan mikrokuitulankoja ja sidottujen perhojen lukumääräkin taitaa olla jo nelinumeroinen luku.

X/0 -merkintä langoissa tosiaan ilmaisee langan paksuuden. Mitä suurempi X on sitä ohuempaa lankaa rullalla on - ja vastaavasti mitä pienempi X on niin sitä paksumpaa lanka on. Yleisimmät paksuudet ovat: 6/0 isot ja vetolujuutta vaativat perhot, 8/0 hyvä yleislanka - sitoo niin streamereitä kuin pintaperhojakin ja 10/0 pienille perhoille - vaati varovaisuutta herkän katkeamisen takia.
Mikrokuitulangat eroavat tavallisista langoista selvimmin suuresta vetolujuudesta sekä ominaisesta liukkaudesta. Sitten on vielä joitakin erikoislankoja, kuten esimerkiksi todella kestävä kevlar-lanka, jota käytetään paljon haukiperhojen sidonnassa.

Sitten kuulapäistä. Ne kuulat todellakin vain pujotetaan koukun terän läpi ja asetetaan haluttuun paikkaan. Aina ne koukut ja kuulat eivät sovi toisilleen, eikä niitä koukkuja kannata mennä sen takia pahemmin kuumentamaan ja suoristamaan, koska siinä menee karkaisu pilalle. Parempi hommata paljon erilaisia ja eri kokoisia kuulia ja koukkuja. Niin, vielä siitä kuulan kiinnittämisestä - itse suosittelisin vielä lukitsemaan kuulan paikoilleen alustuksen (esim. sidontalanka) ja pikaliiman avulla.

Sitten koukuista. Kamasanin koukuista ei niin hirveästi ole kokemuksia, mutta tuo Shrimp/Buzzer [Koodi B100] sattui laatikoista löytymään ja kyllähän tuo vaikuttaisi sopivan Klinkhamer Specialin sidontaan. Ainoa mitä jäin miettimään, että onkohan tuo koukku nyt sitten normaalin paksuinen, jos on niin 1x/2x Fine sopisi pintureihin astetta paremmin. Mielestäni varsin puutteelliset koukkumerkinnät noissa Kamasaneissa - ainoa missä olen nähnyt todella kiitoksen ansaitsevat merkinnät on Mustadin koukuissa. Nojoo, menee jo hieman off-topiciksi.

Saksista hyödyllistä tietoa löytyy mm. tästä threadista:
http://localhost/forum/viewtopic . php?t=1162

Varsin erikoista on kyllä tuo sinun looppien hajoaminen, jaksaa ihmetyttää. Lieköhän kovin monella samanlaisia haavereita looppien kanssa?

Ei pikaliimatippa siihen perukelenkin tyveen luultavasti pahaa tekisikään, koska se kärki osahan (eli se pätkä mihin on työnnetty sisälle sitä sukkaa lenkin muodostamiseksi) ei osallistu varsinaiseen pitävyyteen, koska sitä ei saa työnnettyä perhosiiman päälle. Laita vaan sitä liimaa, mutta ei kuitenkaan liikaa

Itselläni on nuo loopit 20lb:n kestoisia, eikä taida heikompia mikään valmistaja valmistaakaan ja hyvin ovat kestäneet. 20lb:n voimahan vastaa melko tarkasti kymmentä kiloa, joka on monofiilisiiman paksuudessa 0,40mm:n paikkeilla ja et varmaan niin vahvoja perukkeen kärkiä käytä, mikä aiheuttaisi looppien hajoamisen. Varsinainen mysteeri.

Hmm, voisikohan olla mahdollista, että ne Visionin loopit olisivat olleet liian väljiä siimaasi, kun kerran ovat pettäneet kolmesti (olettaen, että loopit ovat luiskahtaneet pois siimasta, eivät katkenneet)? Valmistusvirheestä tuskin on kyse.

Tulipa tässä mieleen, että niiden looppien hajoaminen/irtoaminen voisi johtua myös paksuista perukkeista, jolloin looppiin kohdistuu suurempi voima ennen jonkun perukkeen osan katkeamista. Ohuilla siimoilla looppiin ei juurikaan kohdistu voimaa ennen kuin peruke on kärjestä poikki. Itse käytän lähinnä 0,16mm:n paksuista kärkeä perukkeessa, joka ymmärrettävästi on perukkeen "heikoin lenkki".

Olen minä tosiaan tipan pikaliimaa pistänyt loopin päähän ja siis nimenomaan siihen päähän mihin se kumiputki vedetään - siihen toiseen päähän ei liimaa saa mennä  tunkemaan, koska silloin koko loopin toimintaidea särkyy. Liimana olen käyttänyt ihan tavallisia halpis-pikaliimoja, en mitään "kalastuspikaliimaa".

Sitä kumman valmistajat loopit ovat parempia en lähde erittelemään, koska en ole tehnyt mitään suurempaa vertailua. Taitaa minun siimoissa olla lähes kaikki Visionin looppeja.

Niin. Looppien toimintahan perustuu samaan ideaan kuin ns. kiinalaisten sormiloukkujenkin eli punosta vedettäessä se kiristyy samassa suhteessa kuin siihen kohdistuva vetovoima. Jotta tämä toimiminen olisi mahdollista tulee siiman halkaisijan ja loopin sisämitan (normaalitilassa, "NTP" kuten kemiassa sanottaisiin) olla mahdollisimman toisiaan vastaavat.

Periaatteessa loopin pitävyyden teho paranee sitä mukaa, kun loopin pituussa kasvaa, mutta toisaalta pitävyys on jakautunut suuremmalle alalle, jolloin yksittäisessä kohdassa voima on heikompi loopin ollessa pitempi. Käytännössä tällä ei ole väliä, jos saa ujutettua loopin siiman päälle kokonaisuudessaan.

Loopit eivät ole edes vaaksan mittaisia, joten niiden vaikutus heittämiseen on varsin olematon.

Hmm, oletkos "Kokemus" varma, että olet vertaillut samaan luokkaan tarkoitettuja looppeja Visionin ja Loopin kesken? Viittaan siis tuohon viimeiseen lauseeseesi, ei sillä, ettenkö pitäisi tätä mahdollisena (tms.), varmistan vain.

Käytiin tässä päivällä katsastamassa Oulujärven haukien kutukalastustilannetta. Vesi oli edelleen tahattoman matalalla, mutta siltikin haukia oli liikenteessä. Levää tuli miltei joka heitolla ja haukia ei sitten millään. Jostain syystä (kutu käynnissä?) ne olivat täysin välinpitämättömiä niin perhojen kuin uistintenkin suhteen.

Kaveri pääsi pomputtamaa (kuulemma, heh) perhoa liki metrin mittaiselle hauelle, mutta turhaan. Ja sitten hän koettikin rokastaa ko. haukea, tuloksena perho tarttui hetkeksi pyrstöön ja lähti irti.

Isoja haukia oli siis liikenteessä varsin paljon. Pakovanoja muodostui mahdottoman paljon, kun kävelimme rantoja. Myös pärskeitä ja pinnassa pyörimisiä oli runsaasti - mutta ei saalista. Se syö miestä.

Noh, jonkun ajan kuluttua sitten uudestaan, jospa sitten olisi vesikin noussut hieman korkeammalle ja hauet aktiivisempia. Jäämme odottamaan.

Kyllä ainakin Perhokulmasta pitäisi löytyä C&R -havaksia. Itse pyysin kaveriani tuomaan perhomessuilta c&r-havaksen ja Perhokulmasta sellainen löytyi 20 euron hintaan. Suhteellisen kallis havas, mutta kyllä se vaikuttaa huomattavasti paremmalta kuin ns. perinteinen havas. Vielä pitäisi vaan vaihtaa se havas haaviin.