Otsikko on ''hieman'' tokerö,  :roll: mutta mennään asiaan. Kertokaas järvistä missä kalastatte. Esim. suurin syvyys, veden kirkkaus, kalalajit (joita itse tiedät siellä olevan), mikä vihe järvellä toimii parhaiten jne jne jne... No aloitan itse. :roll:

Järvi: Pyhäjärvi, siaitsee Itä-suomessa. Järvestä n. ₂/¹⁰ on Venäjän puolella. Siitä voi jo päätellä hieman miten idässä järvi sijaitsee.

Kalalajit: No kaloja on tietysti ne peruskalat. (hauki, ahven, särki...)Mutta järvi on aika iso joten täällä päässä missä minä kalastan on vain Ahvenia, Särkiä, joitan Taimenia, Matikoita, ja syksystä joitain kuhia.

Veden kirkkaus: Vesi on todella kirkasta, hyvällä tuurilla näkee jopa 5-7m.

Hyvin toimineet vieheet: Rapala orginal 5cm ahvenkuvioitu, Kuusamonuistimen Kuf-lippa.

Suurin syvyys: Suurin syvyys jota olemme kaikuluotaimella löydetty on 26m.

Parassyönti: On syksyllä kun aurinko laskee.

No tälläistä alkuun, laitan jokus toisesta kalastujärvestä juttua, mutta nyt en jaksa enää kirjoittaa. :roll:  :-D

Edit: syvyyttä muutettu.

pielinen

kalalajit:taimen,lohi,ahven,hauki,made,lahna,särki,kuha,siika ja nieriä(no nierijöitä on tullut vain yksi verkolla)

vesi on aika tummaa syvyys noin 15-20 metriä syvimmillään

parhaimmat uistimet:jotkin oma tekemät,suspending wild eye swim shad,räsänen ja Jesse vaappu

paras syönti:keväällä 11-13,Kesällä 7-12 ja 8-23,syksyllä melkein milloin vain.

"oma" järveni
http://www.hiidenvesi.com/
sisältää todistettavasti kuhaa, haukea ja mitättömän pieniä ahvenia...

Kärkölän Valkjärvi. Järven pinta-ala 200 hehtaaria. Keskisyvyys 3m, suurin syvyys 11m. Vesi on aika sameeta, erittäin hyvä kuha järvi. Kalastuskunnan rajoituksena saa pitää vain yhtä verkkoa pienin solmuväli 50mm. Parhaat verkkosaalit tulevat talvella. Viime talvena sain eräällä kerralla 12 kuhaa, 18kg kokonaissaalis. Haukea tulee virvelillä ja iskukoukuilla myös erittäin hyvin. Joka vuosi suurimmat kuhat ovat 8kg:n painoisia. Itse olen saanut 4,5 kg kuhan. 3kg painoinen on aivan tavanomainen. Uistelemalla on vaikea saada jostain syystä yli 1,5 kg kuhia. järvessä on myös isoja ahvenia. Itse olen saanut 800g useita pilkillä tai verkolla. Järvee on aikanaan istutettu toutaimia ja karppeja. Joka vuosi joku saa aina ison karpin verkolla. 10kg isommat. Toutaimet ovat hävinneet. Järvessä on liikaa pikkulahnaa. Sitä tulee suuria määriä koenuottauksissa.

   Kynsijärvi Posion lähellä

   Humuksinen, puhdas vesi.

   Kalat: Hauki, ahven, särki, siika, muikku, taimen, järvilohi, kirjolohi(kassikarkulaisia),
           kiiski, harjus, kivinilkka, lahna, säyne...muita ei nyt muistu mieleen. :-)

   Järven pituus on 11 kilometriä.

   Syvyydestä ei tietoa.

   Hyviä uistimia: Meppsin lipat, Professor & muut lusikat, pikkuvaaput...(näillä oon ite saanu.)

Pielisjoki ja P-Karjala. Pituutta toistakymmentä kilometriä (Enosta Joensuuhun)

Kalalajit: Hauki,ahven,särki,made,lahna,seipi,salakka,pasuri,kiiski,siika,mutu,säyne,kivisimppu,kuore sekä istutettuna kirjolohi,taimen,harjus,kuha,nieriä ja järvilohi

Veden kirkkaus ja syvyys: Tummaa, soilta tulevan humuksen, sekä alkulähde Pielisen takia.Syvimmät kohdat päälle 30m.

Ottivieheitä: Rapala Magnum, Lotto, Mepps, Nils Master Invincible, Rapala Minnow Spoon, Rapala Shad Rap, Professor, Velho,Bomber Long A,Seniori jne.

Paras syöntiaika: Alku kesäinen ilta ja haukia tulee tahdilla "laaki ja vainaa"

HEPOSELKä, P - Karjala, Liperi

Kalalajit: Ahven, hauki, lahna, made, säyne, siika, kiiski, kuha, muikku, särki, pasuri, salakka, kuore ja istutettuna nieriä, harjus, taimen ja järvilohi sekä karannaita kirjolohia.

Veden kirkkaus ja syvyys: Näkösyvyys n. 2m ja humuksen värjäämää. Maksimisyvyys 34m.

Ottivieheitä: Nils master Invincible 5 ja 8cm, lotto, konger, rapala shad rap, husky jerk ja original, seniori ja jesse.

Paras syöntiaika: Lämmin heinäkuun lopun ilta juuri ennen auringonlaskua 20-23 ja uudestaan auringon noustessa 1-3. Kuhaa nousee :mrgreen:

http://mhs.fi/jpk/?action=artikkelit&id=3

Tuossa artikkeli kalastusjärvestäni!

Tällänen artikkeli tuli tehtyä viime keväänä...
Kyyvesi:

Kyyvesi on pohjanrakenteeltaan todella epätasainen ja kivikkoinen, syvyydet vaihtelevat todella rajusti esim. jos kaikuluotain näyttää vettä 8 metriä niin hetken päästä saattaa luotain näyttää jo vain yhtä metriä vettä. Keskisyvyys kyyvedellä on n. 5,4m. Mutta kyllä syviäkin kohtia kyyvedeltä löytyy, syvimmillään päästään yli 30 metriin. Tavallinen uistelu syvyys on 3-10m.  Luonteenomaista Kyyvedelle on voimakas luode-kaakko suuntaisuus sekä pitkät, kapeat niemet ja lahdet. Myös jääkausi jätti jälkensä Kyyveteen kallioseinämien, karikoiden/kivien, avokallioiden, sekä yksittäisien siirtolohkareiden muodossa. Kyyveden vesi on väriltään ruskeaa ja humuspitoista mutta hyviä/hyväkuntoisia ja maukkaita kaloja saadaan saaliiksi siitä huolimatta. Humuspitoiseksi veden tekee sen valuma-alue joka on hyvin suopitoinen. 

Yleisimmät uistelemalla saadut saaliskalat ovat Kuha, hauki, ahven ja säyne, joista ehdottomasti eniten pyydetty on kuha. Kuhaa järvessä on todella paljon johtuen runsaista istutuksista ja onnistuneista luonnon kuduista. Kuhan keskikoko on n. 38cm eli yli lakisääteisen alamitan, mutta Kyllä niitä isojakin päälle 3kg kuhia saadaan joka vuosi kymmeniä kappaleita. Ahven ja hauki ovat seuraavaksi eniten pyydettyjä johtuen niiden hyvästä koosta. Ahven ja hauki tykkäävät elää juuri Kyyveden tapaisissa kivikkoisissa ja vähän rehevimmissä järvissä, jossa on paljon pikkukalaa mitä syödä. Tästä johtuen kalat kasvavat nopeasti ja ovat näin olen isokokoisia ja mukavia kalastettavia. Säynäviä saattaa hyvinä kesäiltoina saada useita kerralla ja siinä vaiheessa kun säynävä siiman päähän ottaa niin sen kyllä varmasti huomaa, sillä se on todella voimakas ja pirteä kala pienestä koosta huolimatta.  Säyne on sen verran vahva kala että se on juuri hyvä bonus kala kuhan, hauen ja ahvenen rinnalla. 

Kyyvesi on erinomainen kuhapaikka erityisesti keväällä ja kesällä, jolloin kuha ottaa erityisesti uistimeen ja silloin se on todella helposti pyydettävissä. Myös syksyllä kuhia saadaan mutta ne ovat silloin niin sanottuja sattuma kaloja eli hauki on syksyllä pääosassa. Kyyvedellä on myös todella hyvä haukikanta ja syksyllä niitä saadaan todella paljon melkein mistä vain. Hauen keskikoko syksyllä on n. 2kg eli aika kookasta. Isoa yli 4kg haukea on myös paljon ja niitä jättejä eli yli 10kg haukiakin saadaan vuosittain vapavälinein.

Järvi: Kaukajärvi. Sijaitsee Tampereella, käyn koska ihan vieressä.

Kalalajit: Monia! Esim. apo, hauki, taimen, kiiski (kaiketi), kirre, siika, (legendan mukaan harjus), luultavasti muiQ, särki, salakka, sorva ym ym.

Veden kirkkaus: Aivan sairaan kirkasta. Vaikeuttaa syöntiä.

Hyvin toimineet vieheet: Seniori, toukkajigit isommille ahvenille, talvella morrit esim siialle. Hauelle firetiger väriset vaaput.

Suurin syvyys: Olikohan jotai 30m vai 16m..

Paras syönti: Kesällä kahlaa reiteen asti ja heittää senioria, tulee paljon mikroahventa. Taimenta tulee kuulemma syksyllä heittomatarilla. Tuikki pinnassa -> äkkiä mato sinne -> 90% naps!

Muuta: Yleisesti ottaen ihan surkea järvi  :wink:

VÄKEVÄNJÄRVI:

Sijaitsee  itä-suomessa tuol Lappeenrannan lähellä aivan Venäjän rajan tuntumassa.

Vesi on, ennyt sanois sameeta mut kuitenkin hemmetin tummaa

Ukin tietojen mukaan suurin syvyys 11m
Niin mun isovanhemmat asuu siel rannal...on muuten hieno paikka

Parhaiten mul onb toiminu Rapala Shad Rap, toukka jigit ja pienet kirkkaat lipat

Kalalajit: melkein ihan kaikkee maan ja taivaan välilt(suomalaiset kalalajit) paitsi ei ollenkaan jalokaloja.
On Hauki,ahven,särki,lahna,pasuri,toutain,kuha,salakka,sulkava,made,kivinilkka,karppi,ruutana,sorva, kiiski,ankerias,kivisimppu,rasvakala

Paras syönti on syksyllä mutta kyllä sitä kallaa tulee solkenaan vaikka myös keskikesälläki

RUOKEPUOLINEN

Järvi on matala. Syvin kohta vaivaset 4,6m. Siellä on haukia, ahvenia, lahnoja, särkiä ja kaikkee peruskalaa. Sijaitsee Jyväskylässä ruokkeella. Siellä toimii parhaiten jigit. Myös vaapuilla ja lusikoilla saa. Ahvenet ovat sinntejä, lahnat ihan ok kokosia ja hauetkin pieniä. Järvestä on saatu 8 kiloinen hauki...

Kerronpas kotilahdestani kun siellä on tultu käytyä kaikkein eniten: varmaan yli sata kertaa.
-Pirkanmaa, Nokia, Pyhäjärvi, Liukuslahti, lahden pituus vajaa 1 km.
-Suurin syvyys:10 metriä, mutta yli 5 metriä syvä alue todella pieni. (Eikä se oikeastaan edes ole lahtea vaan lahden suuta) Normaalisti pilkin 2-3 metristä.
-Vesi savisameaa
-Kalalajit, jotka itse olen tavoittanut: sorva, suutari, hauki, ahven, kuha, kiiski, särki, lahna, salakka, siika
-Paras viehe alkutalvesta pystypilkki/tasapaino, keväällä mormyska. Vetouistelussa Karismaxin vaappu kv80.
-Paras syönti: ensi ja viimejäät.
-Suurin haukeni: 108cm (katiskalla)
-Suurin ahveneni: 312 g(morrilla)
-Ahvenet yleensä pieniä, noin 20 grammaisia, joukossa yksittäisiä suurempia. Särkeä tulee keväällä aivan järjettömiä määriä. Lahti on sekä särjen, hauen että ahvenen ja lahnan kutulahti. Lahti on varsin rehevä. Hauet keskimäärin aika pieniä, kutuaikaan voi niitä suuria tavoittaa.

Muuta: yleisesti ottaen aivan surkea kalapaikka, muualta tulee keskimäärin yli 2 kertaa paremmin. Ensikertalainen (pilkillä) saa varautua nollareissuun.

Kallavesi, tarkemmin sanottuna pieni alue pohjois Kallavesestä jossa kalastelen.
Kalalajeja ovat tietenkin särkikalat ja ahvenet, järvessä on hyvä kuhakanta ja ainakin eteläisemmältä puolelta löytyy taimenta ja järvilohta, siikakantakin on kohtuullinen ja tietysti haukia löytyy.
Syvin kohta on jopa 95m, vesi on sameahkoa. Järvi on kauttaaltaan kohtuullisen syvä ja löytyy paljon penkkoja ja luotoja.
Parhaina vieheinämitä vähäisillä reissuillamme testasimme toimivat Rapalan Barra Magnun HT ja Deep Tail Dancer

Järvi: Isolampi, pikkuinen lampi joka sijaitsee Kaukajärven koulun lähellä lenkkipolun "sisällä"

Kalalajit: Ainakin ruutana, hauki, lahna, pasuri ja särki. Ahventa on kuulemma isoja, vaikka ei oo tullut. Kuulin joltain et joskus ois istutettu kirrejä.

Veden kirkkaus: Puolikirkasta.

Hyvin toimineet vieheet: Lipat ja jigit.

Suurin syvyys: Ei tietoa, mutta lammeksi syvä! Ei jäätynyt viime kuun pakkasissa!

Paras syönti: Kesällä hauet alkavat ottaa kun alkaa vähän hämärtää, särki syö raivolla taikinaa puolipilvisinä päivinä.

pielisjoki..... yleensä saarten lähellä ja virroissa,, tääl enos on semmoinen lampi nimeltä kuin sammal-lampi johon menee about puol km pitkä puro nii sieltä..kun hauki on on syönnillää.. nii aivan hulluna niitä ja joskus isoja assujakin antaa... vettä yleensä missä kalastan tääl joes ja tuolla lammella 1-6m

Itse kalastan useimmin eräässä aika säälittävässä rapakossa nimeltä Kelhäjärvi :-). Järvi on 5km pitkä, 50-150m leveä (eli HYVIN kapea), syvin kohta jonkun 4,5m ja muutama saari leveimmissä kohdissa. Vesi on kirkasta ja todettu jopa lähes juomakelpoiseksi. Pienenpientä särkeä ja kaiken kokoista haukea on paljon, ahvenet ja lahnat aika harvinaisia, mutta niitäkin on. Oma suurin kala ollut hauki, 4,7kg. Isompaakin löytyy, sillä järven ennätys on ollut 12kg :-o, josta oli joskus juttua jossakin paikallislehdessä. Kaikkein hurjin juttu oli joskus kun nähtiin hauen hyökkäävän aikuisen sorsan kimppuun mutta sorsa lensi kivelle ja se siitä sitten :lol:. Kyseisen järven rannalta on myös joskus hauki vienyt koiranpennun.
Alueella on paljon kiintoisia eläimiä ja kasveja. Eräässä saaressa kasvaa kihokkeja, suomalaisia lihansyöjäkasveja. Vedessä olen nähnyt kahdesti todella ison suursukeltajan. Rapujakin löytyy.

Vaikka aika rapakko onkin, mielestäni paras järvi ikinä :lol:

Itse kalastan järvessä nimeltä Poikkijärvi,se sijaitsee kainuussa ristijärven kunnassa.Järvi on noin.3 km pitkä ja noin kilometrin leveä.Keskisyvyys on noin.9 metriä,järven syvimmässä kohdassa on noin.16 metriä vettä.järvestä löytyy ahventa.särkeä.haukea.siikaa.madea.kiiskiä ja pasureita.Järveen on myös aikoinaan yritetty istuttaa kuhaa,mutta järvessä on niin suuri roskakala-kanta ,että kuha ei menestynyt.Järven vesi on erittäin kirkasta,se on todettu jopa juomakelpoiseksi.Yleisimmät saaliskalat ovat hauki.siika.ahven ja särki.Siikoja saadaan verkoilla hyvin kesäisin,useimmiten yhdessä yössä verkkoihin on aina tarrtunut 2-5 siikaa,yleensä keskipaino on siinä 600g-1000g välissä.Haukea järvestä saa kesäisin hyvin,yleensä kun lähtee kesäiltana kello 18.00 jälkeen koluamaan rantoja on tuliaisina aina pari kiloa haukea,joskus myös isoja ahvenia tulee.järvessä ylivoimaisesti parhaat uistimet haenpyyntiin ovat Minnow spoon ja professori kuparivärityksellä.Ahvenet ottavat jigeihin ja pikkulippoihin.Hyvää tässä  järvessä on se,että siellä saa aika rauhassa kalastella,koska siellä ei paljon asutusta ole.

Lintujärvi: Sijaitsee Limingassa hirvinevalla. Vapon entinen turvesuo, joka vesitettiin -98.
Järvi on kokoajan muutoksen alainen, koska turvelauttoja irtoaa aina välillä rannasta ja siirtyvät tuulen mukana muualle. Pohja on turvetta ja syvyyttä + - metri, tosin "syvännekkin" löytyy, jossa vettä n. 4m. Tosin viime kesänä vedenpinta nousi n. 20cm, koska vanha pato tukittiin, koska sen pelättiin murtuvan. Vesi kirkasta, mutta pohjan värin takia hyvin tummaa. Turvepohjan takia uistimia on melkein mahdotonta jättää pohjaan.
Lintujärvi on hyvin sokkeloinen ja siellä on paljon turvelauttoja. Pari suurempaa saarilta vapaata aluetta on, joita saa soutaa aivan rauhassa, koska aika elotonta aluetta ollut. Salaista ottipaikka X:ää en tietenkään paljasta.  :evil: Sitten on vielä itsellekkin todella tuntematonta aluetta paljon, jossa en ole koskaan käynyt. Niihin pääsee vain veneellä.
Kalalajeja ovat hauki, ahven ja särki. Ahvenien keskikoko on todella hyvä. 300g ahven on normaalisaalis, eikä yli 600g ole harvinainen.
Hauet ovat pääosin pientä, n. 200-500g, mutta joukkoon mahtuu isompiakin. Särkikanta on aika pieni, johtuen varmaan suurista ahvenista ja pienten haukien paljoudesta. Yksi särki noussu ongella 3 vuoden aikana.
Vieheinä ovat toimineet erillaiset lottolipat, jotka ovat rannalta kalastavalle ehdoton työkalu. Meppsit toimivat kanssa. Vedossa on toiminut pienet 3cm pitkät vaaput. Hauelle olen tarjonnut lusikkaa, tobya ja professoria. Vaappuja vaikea käyttää mataluuden takia.
Lintujärveltä löytyy nuotiopaikka, jossa voi paistella makkaraa. Polttopuutakin löytyy aina välillä, mutta kannattaa ottaa omat puut mukaan varmuuden vuoksi. Nimestäkin huomaa, että lintujärvellä käy paljon muttolintuja. Keväällä ja syksyllä lintutornilla riittää kävijöitä.
Lisäksi löytyy ympäristöpolku, mikä menee saaren läpi, lato, jossa voi pitää sadetta, sekä vessa.
Hyvä kalapaikka etenkin lapsiperheille. Saalisvarmuus rannalta heittelemällä aika arpapeliä, mutta veneen kanssa ja hyvältä paikalta kalaa nousee.

Palokkajärvi

Sijainti ja koko: Palokkajärvi sijaitsee osittain Jyväskylän ja osittain Jyväskylän maalaiskunnan, tarkemmin sanottuna Palokan puolella.
Järvi on noin 5 km pitkä ja noin 1 km leveä.

Kalalajit: Hauki, ahven (yleinen), matikka, kuha, siika, ruutana, lahna (yleinen), särki (yleinen), yms. särkikalat, kiiski. Kaikkia noita tullut saatua, ja noita ahventa, särkeä ja lahnaa yleensä, muut vähän harvemmassa.

Syvyys: Vaihtelee tosi paljon, syvimmät kohdat reilu 10 m.

Kirkkaus: Vesi on aika sameaa ja todella rehevä järvi on, siksi kuhaakin vähän vähemmässä.

Muuta: Järvi on erittäin luonnonkaunis, siinä on paljon jyrkkiä rantoja, joista nousee kallioita, pieniä niemiä ja poukamia, muutama hiekkaranta ja isoja, vedenpinnan yläpuolelle nousevia kiviä on paljon, sekä yksi iso saari Tyyppälänselällä. Palokkajärveen tulee vesi Alvajärvestä ja Tyyppälänjärvestä Heinälammen kautta ja vesi menee Palokkajärvestä Tuomiojärveen.

Tuossa HaG heitti jo aika paljon infoa Kallavedestä, mut ainakin kaupungin eteläpuolella ovat olleet ottivieheitä myös:

- heitoissa punanen Proffa mustilla raidoilla ja helmellä sekä proffa kulta/hopea
- vedossa Rapala 18cm original mustalla selällä ja kullanvärisellä mahalla, sekä kellanrusehtava Glass Shad Rap

Muttamaan otteeseen on viehe päässyt raapasemaan pohjaa ja koukkujen väliin jäänyt murusia järvimalmia...

Kalavalikoimaan lisäisin myös muikun jota kovasti vetelevät verkoilla... Ensi kesänä kokeilen olisiko hopeanvärisellä Rapalan Originalilla kovakin suksee

 No laitetaan vielä tuo Papinjärvi.


Syvyys: Enimmäkseen matalaa, puolentoista metrin vettä. Syvin kohta n. 3 metriä.

Vesi: Erittäin kirkas.

Pohja: Enimmäkseen hiekkapohjaa, välillä savipohjaa.

Kasvillisuus: Nykyään melko rehevä, paljon ulpukkaa.

Kalasto: Ahven, Hauki, Kirjolohi. Myös sikaa istutettu kauan sitten. Kuolleet jo sukupuuttoon.

Hyviä uistimia: Salmo hornet, Rapala countdown, fat rap, matojigit.

Hyviä pilkkejä: Pienet neonväriset tasapainot, tapsipilkit, pystyt ja mormyskat.

Omat ennätykset Papinjärvestä:Hauki 6,7 kg. Ahven 1 kg. Kirjolohi toistaiseksi saamatta... :?

Muuta:

Papinjärven alkuperäinen nimi on ollut Isojärvi. Nykyisen nimensä se sai 1800-luvun alussa, jolloin oikeudet kalastukseen järvellä muutettiin asetuksella papin yksinoikeudeksi. Se on ikäänkuin kuulunut papin luontaisetuihin ja on ollut osa papin palkkaa. Myöhemmät papit ovat kuitenkin luopuneet tästä etuoikeudestaan kalastaa Papinjärvellä suoden kalastuoikeuden muillekin kansalaisille. Paikkakuntalaiset ovat saaneet kalastaa järvessä 3-5 markan lupamaksua vastaan



1980-luvun alussa järveen istutettiin luparahoilla 2000 kesänvanhaa siianpoikasta .Siikaa ei järvestä ole kuitenkaan sen koommin tavattu. Syyksi on epäilty järven petokaloja haukea ja ahventa, jotka ovat saaneet hetken nauttia jalokalaravinnosta.

Kun papin erikoisoikeudet kalastukseen ovat poistuneet, myös paikkakuntalaisille on tarjoutunut mahdollisuus siihen. Vuosilupamaksu on ollut 3-5 mk. Sen sijaan kirjolohien kalastusoikeudesta on saanut maksaa 50 mk:n vuosimaksun. luparahoilla on ostettu taas lisää istutettavaa.

Lähde:  http://www.oulunsalo.fi/Palvelut/ymparisto/papinjarvi/index.html

edit. Oulunsalolaisen mytologian mukaan järvessä olisi 9 m syvänne. Katsoin kartasta, ja merkintä 9,3 m tarkoittaa ilmeisesti 9,3 metriä merenpinnasta.

Kerrotaanpa vielä toisestakin tutusta järvestä, sekin Pyhäjärvi mutta Säkylän.

-Järven pituus on noin 30 km ja leveys 7 km.
-Suurin syvyys: taitaa olla 26 metrin paikkeilla, järvessä on vain yksi syvänne, josta löytyy vettä yli 7 metriä. Järven keskisyvyys taitaa olla 5 metrin paikkeilla. Normaalisti pilkin 3-5 metristä (en kalasta siellä muuta kuin pilkeillä)
-Vesi on kirkasta
-Kalalajit, joita olen saanut: ahven, siika, kiiski ja särki. Näiden lisäksi järvessä on hyvä muikkukanta ja kohtuullisesti haukea ja taimenta.
-Paras viehe: pystypilkki/mormyska syönnistä riippuen, normaalisti morri.
-Paras syönti: yleisesti sanotaan, että "kun on pilvistä niin on Säkylän keli". Pitää minun mielestäni varsin hyvin paikkansakin, johtuuko sitten veden kirkkaudesta vai mistä. :? Vuodenajoista pidän ensijäitä varminpana aikana saada ahventa pilkillä. Kevät on arvoitus: joko tulee hyvin tai sitten ei melkein mitään. Keskitalvella kala syö kohtalaisesti.
-Suurin ahveneni: 505 g. (tapsilla)
-Paras saaliini kisassa: taitaa olla 8200g tai jtn...7 kg mennyt ainakin 3 kertaa rikki.
-Paras saaliini hupipilkillä tuli muutama vuosi sitten keväällä, noin 15 kiloa (pystyllä)
-Ahventen keskipaino keikkuu yleensä 70 ja 100 gramman välillä, Säkylän ahven on todella nopeakasvuista. Järvestä saadaan joka vuosi useita kymmeniä (jopa satoja kenties :?) yli kilon painoisia ahvenia, mutta minua ne isot ovat ihan kohtuullisesti karttaneet. Pelkästään Matti Lähteenmäen mökeillä yöpyneet ovat saaneet tämänlaisia kaloja --->http://www.matinmainiotkalamajat.com/untitled/kalakilpailu.htm

Lyhyesti: siikakanta on selvästi vahvistumassa, samoin ilmeisesti taimen. Ahvenet ovat mukavan kokoista, mutta ison parven löytäminen on todella hankalaa. Olen tehnyt järvelle monta reissua alle kahden kilon saaliilla. Syönninvaihtelut ovat todella hurjia, paikka josta alkutalvesta antoi viime talvena ahventa kymmeniä kiloja ei antanut keväällä nyppyäkään.

Itse kalastan vain muutamilla järvillä. Yleensä koskilla, jokivarsilla yleensä, puroilla.
Tässä muutamia järviä:

Pirttijärvi: Sijaitsee Rovaniemen Yläkemijoella Pirttikoskella, Suuas-vaaran juurella. Pieni, mutta kalaisa ja kirkasvetinen järvi. Pituus 2.2 km ja leveys ei paljon. Olisiko n. 400-600m. Syvintä kohtaa en valitettavasti muista.

Tässä järvessä on siikaa (runsaiten), tammukkaa (siihen virtaa puro), taimenta muutenkin, ahventa, kiiskeä, norssia (kuore), harjusta, sekä madetta. Haukia, eikä roskakaloja ei ole (jos norssia ei oteta lukuun), joka on hyvä asia, voivat jalokalat lisääntyä :wink:.

Vieheenä käyttäisin mieluiten sini/kelta/punaista senioria (uistelussa), sekä muita pikkuvaappuja pääasiassa siian ja taimenen takia. Pilkkiessä suosittelen korsi-pilkkejä ja pystypilkkejä, sekä morreja.
Järveen kalaa istuttavat Erä-Suuas nimisen seuran jäsenet. Eräseuran mökki sijaitsee myös järven rannalla, ja on vuokrattavissa.

Kalastan toki muillakin järvillä, mutta pääasiallisesti juuri tässä.

TESOMAJÄRVI sijaitsee tampereella.

kalalajit: ahven,hauki,särki,made,ruutana,lahna ja varmaankin suutareita ja ankerioita (ainakin ollut) ja istutettuna kirjolohia(vuodessa istutetaan noin reilu 200kg.

noin 200m levee ja 300m pitkä. syvin kohta n.6 metriä.

keskisyvyys noin 3 m.

parhaiten tullut mato-onki ja syöttinä leipä tai mato,räsänen tai pienet lipat.

tumma vesi. näkyvyys aurinkoisella säällä alle 2 m.

ei pidetä mielestäni kisoja joskus jotain pieniä mato-onki kisoja.

isoin kala kirjolohi 1,2kg ja suurin ahven on noin 200g.särki noin 400g ruutana 0,5kg hauki 400g (olen nähnyt kyllä yli kahden kilon mutta en ole saanut).Madetta en ole saanut  kuin käsin ja se oli noin 10cm pitkä.  lahnaa en ole saanut.

suurin saalis päivässä 5 kirjolohta. niiden keskipaino 1kg.

paras syönti kesä tai kevät (riippuu mitä kaloja onkii) .

pilkillä olen saanut ahvenia ja särkiä .

ei kannata lähteä kovin pitkältä tälle järvelle sillä sieltä ei tule kovin hyvin kalaa. itse käyn siinä koska asun 100 metrin päässä. ainut kala mitä tulee hyvin on särki jota saa enintään 30kpl päivässä ja niiden keskipaino on 150g.

toinen järvi jolla kalastan on TOHLOPPI. Siitä voitte lukea lisää tuolta---> www.tokasu.fi

Järvi: Ukonselkä, Länsi-Suomi, Vilppula

Kalalajit: Taimen, Purotaimen(Järviin laskevissa puroissa), Siika, Muikku, Kuore, Hauki, Särki, Säyne, Sorva, Salakka, Pasuri, Lahna, Ankerias, Made, Ahven, Kuha, Kiiski, Kivisimppu ja Rapu. Todennäköisesti myös: Pikkunahkiainen(Järviin laskevissa puroissa), Mutu, Suutari, Ruutana, Kivennuoliainen, Härkäsimppu ja Kymmenpiikki.

Tiedot: 12km pitkä, 2-6km leveä. suurin meiän tutkalla miittaama syvyys on 41m.

Veden laatu: Kohtalaisen humuspitoista vettä, näkyvyys vuodenajasta  riippuen 1-5m.

Hyvät kuvat: Rapala Minnow Spoon, Rapala Magnum, kaikki kuusamon lusikat ja Blue Foxin lipat.


Tässä muuten järven kartta:

Erkkisjärvi, Nivala
Kalalajit: Ahven, hauki, lahna, pieni made kanta, särki, salakka
Syvyys: Syvin kohta 1.5-2.0m keskisyvyys 1m
Vesi: On todella sameaa ympärillä olevien peltojen takia, järvi on myös todella rehevöitynyt
Hyvät uistimet: Rapala minnow spoon, mepps agliat ym. lipat, tietysti kaikki muutkin ruoho uistimet
Muuta: Järven pohja on surkea joka estää jigittelyn

Inarijärvi
Vesi: Kirkas
Kalalajit: Nieriä,Harmaanieriä,Järvitaimen,Harjus,Siika,hauki,Ahven,Järvilohi?????(Joskus ollut),Muikku.
Syvyys: o-102m
Sijainti: Inarin kunta
Muuta:Suomen kolmanneksi syvin järvi.

Joutsijärvi.
Pinta-ala on 840 hehtaaria.
Syvyys vaihtelee 0-9m, keskisyyvyden ollessa noin 1,5 metriä.
Satakunnan suurimpia järviä.
Sijaitsee Ulvilan kaupungissa, Kullaan kunnassa.
Kalasto, Hauki, Kuha, Ahven, Siika, Made, Särkikalat. Tarinoita myös suurehkoista ankeriaista.
Pyyntiluvat. 1 Pyydysykskkö (uistin, verkko, katiska, pitkäsiima) = 2€ päivä ja 3€ vuosi. Maksimissaan 5 pyydysyksikköä/henkilö. Luvat myy Neste Kullaa
Jos läänin lupa on maksettu Länsi-Suomen lääniin, paikallista lupaa ei tarvita.
Joutsijärven ympäri kiertää noin 27 kilometrin pituinen retkeilyreitti, joka soveltuu erinomaisesti yhden yön tai viikonlopun retkeilyyn. Reitin taukopaikat, hirsilaavut sekä autiotuvat tarjoavat tuntumaa aitoon erämaaluontoon. Nämä kaikki ilmaisia ja vapaasa käytössä. Tulenteko paikkoista löytyy jokaiselle mieluisa.
Järvellä toimii myös veneen vuokraus. Vuokrattavat veneet on Terhi Saiman veneitä ja erittäin hyvässä kunnossa kaverit nuo kipot pitävät. Hinnastakaan ei jää järvelle lähtö kiinni. Vuokrat on 3€ - 12€, jolloin kalliimmalla maksulla kalastelee 24h, hintoihin sisältyy myös liivit joten niitäkään ei tarvitse omistaa.
Tuolla lisää infoa ko paikasta. http://www.reitti.org/sataseitti_vuokraus.shtml  ja allekirjoittanut myös antaa vinkkiä ja jopa lähtee kalakaveriksi=)

-Nismox-

Jokkuujärvi:

Suurehko metsälampi joka sijaitsee Hurissalossa, Puumalassa. Järven kalalajeihin kuuluu ahven,särki ja hauki.
Saaliit koostuvat suurimmaksi osaksi ahvenista. Mahdollisuus suuriin ahveniin on hyvä. Suurin tiettävästi saatu ahven on 900g joka on saatu katsikalla vuonna 2007.
Lammen vesi tulee ojaa myöten Saimaasta, johon se myös laskee. Talvella kalansaanti on heikompaa, vaikkakin pari yli 400g ahventa olemme saaneet. Järvi ei ole kovin syvä (tarkasta syvyydestä ei ole tietoa). Parhaat kalapaikat ovat saaren luona ja laskuojan suulla. Parhaiten saalista saa soutuistelemalla tai mato-ongella.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=jokkuuj%C3%A4rvi&kunta=&cx=3454345&cy=7216161&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI