Niin kuinkahan saisi järvestä kalaa nyt kun sää lämpeni?

Omat kokemukseni tältä kesältä:
Mökkijärveltä on tullut kuhaa ja haukea pitkin kesää hyvin. Jesse ja rapala x-rap deep ahvenen värisinä ovat olleet ottipeleinä.
Nyt tuli kesän ekat helteet ja pintavesi 22 astetta. Parina päivänä tässä kalassa eikä vilaustakaan kaloista paikoissa, joissa normaalisti on hauen pulikkaa kiinni jatkuvasti.
Luotaimessa kyllä näkyy tietyissä paikoissa kalaa, esim salmessa, jossa noin 4m vettä kolmisen metrin syvyydessä kalaa, mutta eivät nappaa, mitähän kannattaisi tarjota?
Vaappua, matojigiä, lusikkaa... "kaikkea" on kokeitu.
Kannattaisiko kokeilla matalasta kaislikkojen reunoista, ei ole kyllä hyviä kokemuksia ko. paikoista.
Saalis on aina tullut 3-5 metrin vedestä vaapuilla vetämäll. Kovasti kiinnostaisi saada kesälläkin heittämällä jotakin.

Jos keskitytään hauen pyyntiin: muutamia juttuja, jotka kannattaa huomioida...

– Isompi hauki, jostain kolmesta kilosta eteenpäin tuppaa hakeutumaan pois matalasta vesien lämmetessä. Hauen suhteellinen hapenottokyky heikkenee kalan kasvun myötä. Kun lisäksi lämpimään veteen liukenee vähemmän happea kuin kylmään, ison kalan on kesällä "pakko" hakeutua viileään veteen, siis syvälle. Samoista syistä kauttaaltaan matalista vesistä suuria kaloja saadaan melko harvoin.

Kilon-parin perushauet eivät ole samalla tavalla happirajoitteisia, joten ne viihtyvät tyypillisillä paikoillaan noin 0,5 – 3 metrin vedessä koko kesän ajan. Nekin saattavat passivoitua kovimpien helteiden aikana, jolloin kalastus voi olla tuottoisinta varhain aamulla ja vastaavasti myöhään illalla.

– Päiväkalastuksessa ehkä varmin tapa päästä hauen makuun on vesikasvustojen heittely hyvin toimivilla ruohikkovieheillä, esim. Minnow Spooneilla. "Puskakalastuksessa" joskus ongelmallista kalojen tarttumista voi parantaa samaan tapaan kuin avovedessäkin: pitämällä vieheiden koukut aina terässä, ja vaihtelemalla vieheen väriä ahkerasti. Tilanteessa toimivaan vieheväriin hauki ottaa hanakammin ja tarttuukin paremmin. Hieman pielessä olevaan väriin karkuutuksia ja pelkkiä kopaisuja tuppaa tulemaan kiusallisenkin paljon, aivan pielessä olevalla värillä ei saa tärppiäkään.

– Kaikki vesikasvustot eivät ole kalapaikkoina samanarvoisia. Karkeasti sanottuna vesikasvusto on sitä parempi, mitä syvemmässä vedessä se kasvaa. Rantakaislikoissa ja kortteikoissa syvyyttä tuppaa usein olemaan niin vähän, ettei niistä löydy puolen kilon puikkareita raavaampaa kalaa – ellei sitten kyseessä ole kauttaaltaan aivan matala vesistö, joissa kalaa on "kaikkialla". Aivan matalien kasvustojen huonous korostuu, mitä kirkkaampi vesi ja sää on.

Lumpeikot ja ahvenvitapuskat ovat mielestäni kasvustopaikkoja parhaasta päästä. Kun käytössäsi on kaikuluotain, kannattaa etsiä myös pinnan alle jääviä kasvustoja.

– Ison hauen järvikalastus nimenomaan heittämällä on Suomessa toistaiseksi melko harvojen taitama laji, vaikka uistelemalla niitä saadaan hyvin koko maata myöten. Edellä mainitusta happirajoitteisuudesta huolimatta olettaisin, että isomukset saattaisivat kuitenkin toisinaan pistäytyä "tavallisillakin" haukipaikoilla ruokailemassa, mikäli siirtyminen syvän ja matalan välillä käy nopeasti. Keskittäisin kokeilut järven mahdollisten selkämatalikkojen reunamille, saarten ja syvien rantojen lähettyville. Myös mainitsemasi salmi voisi olla kokeilemisen arvoinen paikka. Yhteistä kaikille paikoille olisi siis lyhyt matka syvään veteen.

– Yli kolmen metrin syvyyteen hakeutuvia (heitto)vieheitä on kaupan valikoimissa valitettavan harvassa, mutta pohjan tuntumaan olisi kuitenkin päästävä. Lusikoita ei saa pysymään syvällä kovinkaan kauaa vaikka ne vajottaisikin pohjaan ennen kelauksen aloittamista, ja tavalliset 10 – 15 cm vaaputkin tuppaavat uimaan vain parissa metrissä. Varsinaiset syvännevaaput isolla turpalevyllä ovat puolestaan melko epämiellyttäviä käyttää suuren kelausvastuksensa takia. Näistä syistä käyttökelpoisimpia syvävieheitä ovat usein erilaiset toukan ja kalan malliset jigit. Kokoa niilläkin saa olla 10 – 15 cm, jigipäillä painoa tilannekohtaisesti sen verran että uitossa tuntuma pohjaan vielä juuri säilyy. Muista vieheistä painopäälippa Abu Mörrum Spinnarenin raskaimmalla 28 gramman koolla pääsee myös pohjan tuntumaan yli kolmessa metrissä.

– Yleissääntönä vielä, että mikä tahansa kalastuspaikka on yleensä parempi, mikäli sinne käy tuuli. Aivan kovimpia myräköitä lukuunottamatta kalastus kannattaa aina keskittää tuulen alapuolisille paikoille, vaikka heittely olisikin mukavampaa tyynen puolella. Tuuli liikuttaa vesimassoja ja pikkukalaa, ja aallokko häivyttää kalastajan ja veneen kalojen näkyviltä paremmin. Petokalan luontainen arkuus vähenee matalassa, kun veden pinta on edes hieman rikki.

Itellä tältä kesältä sellasia kokemuksia että vesien ollessa lämpimiä eli juurikin lähemmäs 20 asteta. niin isompia haukia saa syvien monttujen päältä välivedestä tai ihan pinnasta. Etenkin kesä iltasella on hyvää aikaa yrittää noita isompia +3kg haukia. Tälle kesälle pari yli 5kg haueka tullut ja molemmat tulivat pinnasta, toinen 20 metrin montun päältä ja toinen 10 metrin montun päältä. Myös useita yli 3kg haukia on tullut saatua ihan välivedestä takiloilla.
Syksyllä on siten ihan sama juttu, mutta enempi tulee haukia luotojen ympäristöistä ja veden alaisista luodoista. esim. vettä on joku 10-15m ja keskellä on 6-7m luoto niin tuommonen voisi olla hyvä hauki paikka syksyllä(no kyllä siellä kesälläkin saattaa selkä hauki ahvenia popsia naamaansa.
:-)

Quote from: Kaivo on August 06, 2007, 17:06:05
– Päiväkalastuksessa ehkä varmin tapa päästä hauen makuun on vesikasvustojen heittely hyvin toimivilla ruohikkovieheillä, esim. Minnow Spooneilla. "Puskakalastuksessa" joskus ongelmallista kalojen tarttumista voi parantaa samaan tapaan kuin avovedessäkin: pitämällä vieheiden koukut aina terässä, ja vaihtelemalla vieheen väriä ahkerasti. Tilanteessa toimivaan vieheväriin hauki ottaa hanakammin ja tarttuukin paremmin. Hieman pielessä olevaan väriin karkuutuksia ja pelkkiä kopaisuja tuppaa tulemaan kiusallisenkin paljon, aivan pielessä olevalla värillä ei saa tärppiäkään.

Mielenkiintoinen havainto monestihan sanotaan, että värillä ei ole hauelle niin ratkaisevaa merkitystä kuin esim kuhalle.

Kiitoksia vastauksista!

Quote from: Peevee on August 06, 2007, 18:32:25 Mielenkiintoinen havainto monestihan sanotaan, että värillä ei ole hauelle niin ratkaisevaa merkitystä kuin esim kuhalle.

Värin merkitys hauen ottihalukkuuteen on niin kiistaton, että aktiivinen vieheiden vaihtelu kannattaa ehdottomasti. Yhtä ainoaa ja oikeaa väriä ei olekaan, mutta vastaavasti jokainen väri on hyvä jossain tilanteessa.

Monesti näkee väitettävän, että merellä pelkkä sininen Krokodil tai sisävesillä vaikkapa ahvenvärinen Räsäsen seiska on ainoa mitä hauelle tarvitaan, "hauki nyt ottaa vaikka kumisaappaaseen" jne. Väitteiden esittäjillä ei ilmeisesti ole vielä kokemuksia siitä, kuinka "huonolla syönnillä" kaloja alkaakin tulla heti, kun sopiva viehe sattuu perukkeen päähän.

menkää illalla klo 19.00 jälkeen kalaan  ja vielä parempi jos aloitatte klo 20.00 ja olette sinne noin yhteentoista ati!

Päivisin ette saa muuta kun rakkoja käteenne!

Quote from: Rapsutiini on August 06, 2007, 20:10:50

menkää illalla klo 19.00 jälkeen kalaan  ja vielä parempi jos aloitatte klo 20.00 ja olette sinne noin yhteentoista ati!

Päivisin ette saa muuta kun rakkoja käteenne!

ja

Quote from: Kaivo on August 06, 2007, 18:49:32
"hauki nyt ottaa vaikka kumisaappaaseen"

..ovat varsin samanlaisia väitteitä. Kellonaikaa on turha yleistää, varsinkin jos aikoo pidemmäksi aikaa kalaan. Yleensä ahvenkin lopettaa kymmeneen mennessä syöntinsä kokonaan. Se on kyllä totta, että kalat ovat melko passiivisia keskipäivällä, noin klo 2:n aikaan.

Päivisin voi hyvinkin saada kalaa. Yli kolme metrisestä vedestäkin alkaa jo tulemaan. Venepilkintä syvänteissä voi hyvinkin tuottaa tulosta.

Tämä on hyvä keskustelu.
Yksi pointtini  oli se, että hauki eikä kuha syö nyt niistä paikoista mistä söi kesä ja heinäkuussa vesien ollessa vain muutamia asteita viileämpää kuin nyt.
Vai onko nyt sattunut huonojaa päiviä. Paikat mitä olen uistellut ovat olleet 3-5 metrin syvyisiä.
Onkohan kuha siirtynyt nyt selkävesille?

Quote from: Peevee on August 06, 2007, 23:26:34
Tämä on hyvä keskustelu.
Yksi pointtini  oli se, että hauki eikä kuha syö nyt niistä paikoista mistä söi kesä ja heinäkuussa vesien ollessa vain muutamia asteita viileämpää kuin nyt.
Vai onko nyt sattunut huonojaa päiviä. Paikat mitä olen uistellut ovat olleet 3-5 metrin syvyisiä.
Onkohan kuha siirtynyt nyt selkävesille?

Eräs tuttu sai 4,5kg kuhan 20m syvältä alueelta 8m syvyydestä takilalla kovan tuulen jälkeen, ja toisen hieman pienemmän pinnasta lähiaikoina. Eikös kuhaa aina selkävesistä juuri hyvin saada?

Helteillä kannatta panostaa aamusyöntiin. 0400-> eteen päin taikka 0300-> niin tulee kalaa hyvin. 0900 mennessä syönti ohi.
Näin ainakin olen merellä huomannut. :-D