No niin, onko kyseinen tapahtuma siis tuttu? Ennenkaikkea, oletteko keksineet siihen mitään yhdistävää tekijää, (mahd.syytä) saatika jotain keinoa, jolla saisi aktivoitua loputkin kalat iskemään, sillä oletan että niitä on reijän ympärillä muitakin. Oletteko huomanneet tälläistä varsinkin pienillä järvillä? Vaikka metrin välein kairaisi reikiä, niin silti tahti pysyy samana. Yleensä ahven nappaa pian, ja taas hiljenee.. Luonnollisesttikkin olen kokeillut eri värisillä -ja kokoisilla pilkeillä, ja lopuksi morreilla, tuloksetta, tahti pysyy samana: Ahven / avanto. Kertokaahan kokemuksianne!

Ahven minkä saat, saattaa olla sattumakala. Et ole löytänyt varsinaista ahvenparvea. Muuta en tuohon osaa sanoa, mutta selitämpä hiukan. Näitä sattuu itsellenikin useasti. Kun olen kairannut reiän, pistänyt pilkin veteen, niin kala nyppää ja kohta ottaa kiinni. Tämän jälkeen ei tule nypyn nyppyä. Suosittelen vaihtamaan paikkaa enemmän kuin yhden metrin. Jos ei monen metrin paikan vaihto auta, niin tässä ahvenparven etsimisohje:

Ahvenparvea etsiessä aletaan tehdä reikiä rannasta keskemmälle noin 5 - 10 metrin välein. Tarkoitus on saada vesistöön valoa. Noin neljän reijän jälkeen kokeillaan, onko ahvenparvi löytynyt. Neljännelle reijälle jätetään vähän sohjoa, ja näin se erottuu kolmesta houkutusreijästä, näin ahvenet tulevat vähän tummempaan kohtaan, missä on myös itse pilkki, ja toivotaan että kala nappaa pilkkiin. Jos reijältä ei tule kalaa, niin tehdään taas seuraavat neljä reikää ja kokeillaan samalla taktiikalla.

Tuolla taktiikalla minä ainakin ahvenia etsin, jos ei sitten satu olemaan mitään varmaa ahvenpaikkaa, mistä saa yksinkertaisesti aina.

Ahvenienhan sanotaan olevan tietyssä syvyydessä rantapengertä "nauhana". Eli kun lähdetään kairaamaan rannasta ulospäin, etsitään tätä ahvenparven/"ahvennauhan" ottisyvyyttä, jonka jälkeen lähdetään kairaamaan penkan suuntaisesti. Täytyy sanoa, etten itse ole koskaan kokenut tuota noin selvänä, kun se yleensä piirretään. Mutta jos tuota "ahven/avanto"-teoriaa verrataan tähään teoriaan, niin nehän sopivat jokseenkin yhteen. Eli ahvenen ollessa nauhana tietyssä syvyydessä on ahventa haettava avanto avannolta parven suuntaisesti.

 Luultavasti kyseinen asia liittyy selvästikkin ahventen passiivisuuteen. Ilmiö on tutumpi pieniltä järviltä. MIelenkiintoista on, että kala iskee yleensä heti, kun saa esim. morrin alas. Mutta jos metrin välein kairaa reikää, ja saa yhden kalan / reikä, uskon, että kyllä niitä ahvenia on useampiakin kyseisellä alueella..

No luulen että asia on niinkun yllä jo joku selitti että ei vaan oo satuttu parveen. Olen kyllä muutamia kertoja huomannut tuon syvyyden tarkan merkityksen, eli muutama metri sivuun penkan reunasta niin saa pilkkiä tyhjää, mutta taas kun kairaa oikealle syvyydelle niin kalaa tulee.

Quote from: kalle on January 14, 2008, 19:05:52
Luultavasti kyseinen asia liittyy selvästikkin ahventen passiivisuuteen.

Samaa mieltä hyvin pitkälti. Muillekin voin suositella tätä ison avannon tekoa, mistä voi seurailla pohjan tapahtumia & elämää. Keskitalvella ongelma on varsin ilmeinen, ja olen havainnut samaa myös myöhemmin keväällä, vaikka valon määrä lisääntyy merkittävästi jään alla, minkä pitäisi ainakin teoriassa lisätä ahventen aktiivisuutta.

Otetaan puolifiktiivinen tilanne. Pohjalla oli 5 kalaa 3 neliön alueella, 3 ahventa ja 2 särkeä. Pohjan tuntumassa lillui pieni pystypilkki, tapsin päässä tavallinen onkikoukku neljällä kärpäsentoukalla ^{koukku paljaana!!}. Ahvenet väristelivät aika lailla paikoillaan, mutta yksi toisensa perään liikkuivat hitaasti kohti syöttiä ja nielaisivat sen nopeasti. Ilman että mitään tuntui vavassa, näköhavainto oli ainoa keino havaita tärppi. Yhtä nopeasti ahven myös hylkäsi koukun, ja ui teille tietämättömille. Särjet ottivat eri tyylillä, mutustellen mutta selkein tärpein.

Voisi siis olettaa, että hyyyvin varovaisella syönnillä kaikkien pienten ahventen tärppejä ei edes huomaa. Kun kaloja on muutenkin harvassa, reiän kohdalle sattuu vain yksi nälkäisempi, mikä syystä tai toisesta jää kiinni. Tai no mistäs näitä tietää..  8-) Mutta veikkaan että passiivisuudella, kellonajalla ja syötillä on suuri merkitys asiaan.

-Perca

Quote from: Eci on January 14, 2008, 19:21:57
No luulen että asia on niinkun yllä jo joku selitti että ei vaan oo satuttu parveen. Olen kyllä muutamia kertoja huomannut tuon syvyyden tarkan merkityksen, eli muutama metri sivuun penkan reunasta niin saa pilkkiä tyhjää, mutta taas kun kairaa oikealle syvyydelle niin kalaa tulee.

Jos huomasitte, mainitsin, että ilmiö toistunut eteenkin PIENISSÄ järvissä, joten syvyydenvaihtelut ovat useinkin erit. pieniä (mm:3-4m.) vaatisi muutenkin melkoista sattumaa, jos osaisi kairata vain kalan kohdalle reiän, eli muita kaloja ei olisi... Suurissa vesistöissä nuo syvyydenvaihtelut ovat toki tehokkaampi tapa löytää kalaa.

Kyllä tuo ilmiö on tuttu syvilläkin vesillä! Varsinkin puruvedellä syönti on usein tuommosta 1-3 kalaa per reikä, varsinkin isommalla ahvenella.
Puruveden isolla ahvenella on oikeastaan kaksi "syöntiastetta": joko kalaa tulee korkeintaan pari-kolme per reikä tai sitten yhdestä avannosta voi saada monta kiloa isoa kalaa(parvi). Itse en tämmöistä parvea ole löytänyt, mutta juttua olen kuullut.

keiteleellä kun olen pilkkinyt eräällä tummempivetisellä lahdella niin siellä on mielestäni aika erikoinen ilmiö että tunnin onkimalla saatan saada 1-5 tuollaista 200-300 grammaista ihan kunnon ahventa, mutta pieniä pilkkiahvenia sieltä ei tule lähelläkään niin hyvin kuin yleensä saa. kaiken lisäksi olen aina etsiskellyt näitä isojen parvia järveltä kun niitä siellä kerran on mutta juuri koskaan en ole sellaiseen osunut kunnolla.

vähäisellä näköpilkintäkokemuksella voisin väittää että huonolla syönnillä jää multa 90%tärpeistä huomaamatta.

ahvenia saattaa olla kymmeniä katselemassa pillkiä näköpiirissä, jatkuvasti joku käy toukkia imeskelemässä. siima ei värähdäkään niistä.
ainoat rivakammat tärpit tälläisissä tilanteissa ovat tulleet, kun näköpiirin ulkopuolelta on tullut vauhdilla kala ja iskenyt suoraan, tuijottelematta kiinni.

isompi ahven taitaa useiimiten "imaista" toukan, kuin iskee kunnolla. sen verran usein kalan huomaa vasta houkutusnykäisyä tehdessä "pohjaanjääntinä"... eli jatkuva liike, hidaskin, auttaa havainnoissa.

välineitä voisi tietysti herkentää, mutta ei jaksa leikkiä mikrosiiman ja uberlightvavan kanssa, tämä tietenkin näkyy myös saaliissa.