Kalassa.net keskustelut

Quote from: perza on October 16, 2009, 20:49:08
Mihis tuo uiton hitaus sitten perustuu? onko se just se että kalat on jotenkin jäykempiliikkeisiä? Hauki kyllä kerkeää vieheeseen vaikka kelaisit miten nopeasti.

Kyllä ne hauetkin "kylmenee". Oletko itse sitten nopealiikkeinen kun on kylmä? Mieti vaikka sitä kun sormet jäätyy esim. pilkillä, niin onko niin helppo liikuttaa niitä?  :-P Vesi on kuitenkin syksyisin jo niin kylmää, että kyllähän kalat siitä väkisinkin hidastuu.

Quote from: Miskala on October 16, 2009, 21:03:34

Quote from: perza on October 16, 2009, 20:49:08
Mihis tuo uiton hitaus sitten perustuu? onko se just se että kalat on jotenkin jäykempiliikkeisiä? Hauki kyllä kerkeää vieheeseen vaikka kelaisit miten nopeasti.

Kyllä ne hauetkin "kylmenee". Oletko itse sitten nopealiikkeinen kun on kylmä? Mieti vaikka sitä kun sormet jäätyy esim. pilkillä, niin onko niin helppo liikuttaa niitä?  :-P Vesi on kuitenkin syksyisin jo niin kylmää, että kyllähän kalat siitä väkisinkin hidastuu.

Juu siis toki sen tiedän että kalat ovat vähän kohmeessa, mutta niinkun totesin samaan hengenvetoon niin hauet ovat silti niin nopeita että kerkiävät varmasti ottamaan vieheeseen jos vaa yhtään ovat ottihalukkaita. Eniten tuossa hitaasti uitosssa taitaa olla kuitenkin se että ne kalat joita hauki syö ovat hidasliikkeisiä ja niitä sitten pitäisi matkia vieheillään. Toisin kuin kesällä jolloin esim. särkikalat ovat varsin vilkasliikkeisiä. No kyllä vilkkaasti liikkuvat kylmälläkin, mutta hitaammin kun kesälömpösellä.  Hauella optimilämpötila on siinä 13 asteen kieppeillä eli ei se esim. 8-10asteinen vesi vielä älyttömän paljon vaikuta kalan liikkeeseen, toki jos vesi on sen 4-5 asteista niin sitten vaikuttaa siihen mitä pjk:kin mainitsi eli aineenvaihduntaan.
Ottavathan hauet talvella tasuriinkin varsin räväkästi vaikka tasuri onkin melkosen vilkasliikkeinen viehe ja vesi on todellakin silloin kylmää. Väsyttämäänkin joutuu joskus pidempään vaikka kohmeessa kalat ovatkin.

Tuosta uiton hitaudesta vielä... Omassa heittokalastuksessani pidän "kylmänä" +0 – +5°C asteen vettä. Tuota lämpimämmässä uittoa ei ole tarvinut eritysemmin hidastella, mutta varon vielä uittamasta viehettä erityisen kovaa (mikä taas on kesällä joskus tehokasta). Täällä Suomen puolivälin korkeudella ja sisävesillä uitan viehettä normaalinopeudella jostain toukokuun puolivälistä alkaen (kudun jälkeen) syyskuun lopulle. Toki kaikuluotaimen lämpönäyttö kertoo uittonopeudesta enemmän kuin seinäkalenteri... ;)

- Kylmän veden vieheen on uitava kunnolla hitaassakin vedossa. Kaikki viehemallit eivät ole riittävän herkkäliikkeisiä pelatakseen syksyllä, jolloin niiden paras käyttöaika on lämpimämmässä vedessä. Vieheitään voi toki kokeilla virittää herkkäuintisemmiksi. Esimerkiksi vaapuissa voi auttaa koukkujen vaihto kevyempiin + siimalenkin taivuttaminen alas.

- Mielestäni uiton kokonaishitaus ratkaisee. Tarkoittaa sitä, että heiton sisäänkelaus saa kestää selvästi kauemmin kuin kesällä. Itse uittoon saa edelleen kuulua paitsi tasaista etenemistä, myös lyhyitä nopeampia pyrähdyksiä, ja ennen kaikkea niitä pysäytyksiä. Se uiton kokonaishitaus tulee juuri siitä, että viehettä pysäytellään usein.

Pysäytyksen sopiva pituus riippuu viehemallista ja kalan mieltymyksistäkin. Kaiken lisäksi viehe pitäisi saada kulkemaan siellä pohjan lähellä, eli syvyyskin on yksi huomioitava juttu.

--pikeye

Nyt kannattaa pärskyttää isoja poppereita, räikeillä vatsaväreillä. On tarpeeks hidas ja täyttää kaikki ärsykkeet. Kokeilemisen arvoinen ois toi Abun hairykiller, toimii kuulemma kylmissä vesissä, mutta testiin  :-)

mistä niitä tavoittaa näin kylmän aikaan? olin tossa aamusta asti heittelemässä mutta ei mitään, kävin vakio paikat mistä tulee aina mutta ei enää mitää.

En ole varma mutta taitavat painua syvälle.

Quote from: Olli on October 22, 2009, 13:49:11
En ole varma mutta taitavat painua syvälle.

Juurikin toisinpäin :D
Ainakin hauella.
Mitähän kalaa sitä ollaan kalastamassa?

haukea ja ahventa pääsääntöisesti kalasta ja joskus kuhaa. mihin nuo lajit menevät kylmillä?

Ahvenet syvässä ja hauet rantoilla luulen ma.

Käytäppä hakua sanoilla # hauki syksy kalat missä syksyllä# vapaasti sekoitellen niin huomaat monta keskustelua jotka vähintään sivuaa aihettasi.

itsellekkin heräsi kysymys missä ne luuraa. vloppuna merellä 4h , aluksi vedeltiin n.2h aika syvästä , sitten mentiin heitteleen jerkkejä,lusikoita,ja vaappuja rannan tuntumaan mutta mitään ei tullut. voiko tämä johtua n. 5m/s  pohjois tuulesta? kyseisessä lahdessa tais olla siika kutemas kaikuluotain näytti niin paljon kalaa ja ammattikalastaja verkotti koko lahden ja parin tunnin päästä alkoi kokemaan ja lokit olivat koko ajan perässä eli kalaa tuli :)

eli nyt tarvis nopeeta tietoa! millä ne isot hauet mereltä irtoaisi ja millaisista paikoista niitä tulisi, tarvis tietää mistä niitä suurhaukia tavoittaa. tarkoitus rikkoa 5kg.

Ne haovet on kiäntynnä muslimiks ja ouvatten paastolla koko päevän :-D
Eivät syö vaikka sären suuhun uittais!
Paitsi auringon laskun jälkeen :wink: jos tulloo näläkä päevän mittaan!

mikähän hauelle mahtaa näin syssylä maistua parhaiten? ihan vaaput? suspit? pellit?

Hauelle maistuu syksyllä kylmien vesien aikaan kaikki mitä saat hitaasti uimaan. Letkeä uinti ei tietysti ole haitaksi eli jerkit, kumikalat, vaaput tai vaikkapa täkykalat.

Lisätään nyt vielä perhot :-P.

Quote from: zima on October 22, 2009, 14:46:33
itsellekkin heräsi kysymys missä ne luuraa. vloppuna merellä 4h , aluksi vedeltiin n.2h aika syvästä , sitten mentiin heitteleen jerkkejä,lusikoita,ja vaappuja rannan tuntumaan mutta mitään ei tullut. voiko tämä johtua n. 5m/s  pohjois tuulesta? kyseisessä lahdessa tais olla siika kutemas kaikuluotain näytti niin paljon kalaa ja ammattikalastaja verkotti koko lahden ja parin tunnin päästä alkoi kokemaan ja lokit olivat koko ajan perässä eli kalaa tuli :)

Tämä on lainattua tietoa sivulta : www.kalakerho.net

Perussääntöjä:
* Vältä laajempaa kalastusta Pohjois- ja itätuulella, joka yleensä pitää kalat paikallaan.
* Ilmanpaine tulisi olla yli 1000 Mbar. Huippusyönti sattuu usein, kun ilmanpaine on 1015-1020 Mbar:n välillä. Voimakkaat ilmanpaineet muutokset saavat kalat liikkeelle. Jos ilmanpaine on ollut monta päivää 1010 mbar:ia, niin 5 mbar:in muutos saa kalat liikkeelle ainakin muutamaksi tunniksi.

Sitä en tiedä onko tuossa perää,mutta ainakin näyttäisi passaavan. Eli kalat ollu paikoillaan,eikä niin hyvällä syönnillä.

mistä tätä ilmanpainetta voi tarkkailla

Quote from: -Olli83- on October 22, 2009, 21:20:14

Quote from: zima on October 22, 2009, 14:46:33
itsellekkin heräsi kysymys missä ne luuraa. vloppuna merellä 4h , aluksi vedeltiin n.2h aika syvästä , sitten mentiin heitteleen jerkkejä,lusikoita,ja vaappuja rannan tuntumaan mutta mitään ei tullut. voiko tämä johtua n. 5m/s  pohjois tuulesta? kyseisessä lahdessa tais olla siika kutemas kaikuluotain näytti niin paljon kalaa ja ammattikalastaja verkotti koko lahden ja parin tunnin päästä alkoi kokemaan ja lokit olivat koko ajan perässä eli kalaa tuli :)

Tämä on lainattua tietoa sivulta : www.kalakerho.net

Perussääntöjä:
* Vältä laajempaa kalastusta Pohjois- ja itätuulella, joka yleensä pitää kalat paikallaan.
* Ilmanpaine tulisi olla yli 1000 Mbar. Huippusyönti sattuu usein, kun ilmanpaine on 1015-1020 Mbar:n välillä. Voimakkaat ilmanpaineet muutokset saavat kalat liikkeelle. Jos ilmanpaine on ollut monta päivää 1010 mbar:ia, niin 5 mbar:in muutos saa kalat liikkeelle ainakin muutamaksi tunniksi.

Sitä en tiedä onko tuossa perää,mutta ainakin näyttäisi passaavan. Eli kalat ollu paikoillaan,eikä niin hyvällä syönnillä.

Mielestäni tuo Kalakerhon tieto on melko hyödytöntä ainakin heittokalastuksen kannalta. Ahvenpilkillä saattaisi ehkä jotain sovellettavaa löytyäkin noista ilmanpaineista, jos jollakin on mahdollista valita kalapäivänsä ilmanpaineiden perusteella. Harvalla on.

Tuulen suunnallakaan ei ole niin väliä, jos ymmärtää ottaa sen huomioon kalapaikkoja valitessaan. Mikään yksittäinen kalastuspaikka ei toimi joka tuulella yhtä hyvin. Hauen-pari voi saada päivän aikana melkein mistä tahansa, mutta parempiin tuloksiin pyrittäessä ottihaluisten kalojen paikat pitäisi selvittää. Ne ovat harvemmin suojan puolelle jäävillä rannoilla, joten tuulten seuraaminen kannattaa - ihan kirjaimellisesti. Tuuli pistää veden virtaamaan, siirtää pikkukalaparvia, samentaa rantavettä ja merellä vaikuttaa vedenkorkeuteenkin. Tuulen puolella petokalatkin ovat valppaampia, ja aallokon takia ne myös häiriintyvät vähemmän kalastajan liikkeistä.

Pohjoistuulella aloittaisin kokeilut etelänpuoleisilta rannoilta, sillä tuulihan puhaltaa juuri niille. 5 m/s on vielä sen verran kohtuullinen tuuli, että haukea pitäisi löytyä paikoista, joihin pääsee tuulemaan aivan esteettäkin.

--pikeye

Quote from: pjk on October 22, 2009, 23:22:33

Quote from: -Olli83- on October 22, 2009, 21:20:14

Quote from: zima on October 22, 2009, 14:46:33
itsellekkin heräsi kysymys missä ne luuraa. vloppuna merellä 4h , aluksi vedeltiin n.2h aika syvästä , sitten mentiin heitteleen jerkkejä,lusikoita,ja vaappuja rannan tuntumaan mutta mitään ei tullut. voiko tämä johtua n. 5m/s  pohjois tuulesta? kyseisessä lahdessa tais olla siika kutemas kaikuluotain näytti niin paljon kalaa ja ammattikalastaja verkotti koko lahden ja parin tunnin päästä alkoi kokemaan ja lokit olivat koko ajan perässä eli kalaa tuli :)

Tämä on lainattua tietoa sivulta : www.kalakerho.net

Perussääntöjä:
* Vältä laajempaa kalastusta Pohjois- ja itätuulella, joka yleensä pitää kalat paikallaan.
* Ilmanpaine tulisi olla yli 1000 Mbar. Huippusyönti sattuu usein, kun ilmanpaine on 1015-1020 Mbar:n välillä. Voimakkaat ilmanpaineet muutokset saavat kalat liikkeelle. Jos ilmanpaine on ollut monta päivää 1010 mbar:ia, niin 5 mbar:in muutos saa kalat liikkeelle ainakin muutamaksi tunniksi.

Sitä en tiedä onko tuossa perää,mutta ainakin näyttäisi passaavan. Eli kalat ollu paikoillaan,eikä niin hyvällä syönnillä.

Mielestäni tuo Kalakerhon tieto on melko hyödytöntä ainakin heittokalastuksen kannalta. Ahvenpilkillä saattaisi ehkä jotain sovellettavaa löytyäkin noista ilmanpaineista, jos jollakin on mahdollista valita kalapäivänsä ilmanpaineiden perusteella. Harvalla on.

Tuulen suunnallakaan ei ole niin väliä, jos ymmärtää ottaa sen huomioon kalapaikkoja valitessaan. Mikään yksittäinen kalastuspaikka ei toimi joka tuulella yhtä hyvin. Hauen-pari voi saada päivän aikana melkein mistä tahansa, mutta parempiin tuloksiin pyrittäessä ottihaluisten kalojen paikat pitäisi selvittää. Ne ovat harvemmin suojan puolelle jäävillä rannoilla, joten tuulten seuraaminen kannattaa - ihan kirjaimellisesti. Tuuli pistää veden virtaamaan, siirtää pikkukalaparvia, samentaa rantavettä ja merellä vaikuttaa vedenkorkeuteenkin. Tuulen puolella petokalatkin ovat valppaampia, ja aallokon takia ne myös häiriintyvät vähemmän kalastajan liikkeistä.

Pohjoistuulella aloittaisin kokeilut etelänpuoleisilta rannoilta, sillä tuulihan puhaltaa juuri niille. 5 m/s on vielä sen verran kohtuullinen tuuli, että haukea pitäisi löytyä paikoista, joihin pääsee tuulemaan aivan esteettäkin.

--pjk

no tässäpä tuli varmaan se syy. koska kalastelimme niillä paikoilla mistä yleensä kalaa nousee mutta se on juuri saaren takana jonne tuuli ei päässyt. eli siis kannattaa koluta tuulisiakin paikkoja rohkeasti.

Quote from: zima on October 23, 2009, 14:44:05

Quote from: pjk on October 22, 2009, 23:22:33 Pohjoistuulella aloittaisin kokeilut etelänpuoleisilta rannoilta, sillä tuulihan puhaltaa juuri niille. 5 m/s on vielä sen verran kohtuullinen tuuli, että haukea pitäisi löytyä paikoista, joihin pääsee tuulemaan aivan esteettäkin.

--pjk

no tässäpä tuli varmaan se syy. koska kalastelimme niillä paikoilla mistä yleensä kalaa nousee mutta se on juuri saaren takana jonne tuuli ei päässyt. eli siis kannattaa koluta tuulisiakin paikkoja rohkeasti.

Niin... Näin jälkikäteen voi tietysti vain arvailla, mistä kalattomuudessa oli kyse. Kalastuksen aloittaminen tuulen alapuoliselta rannalta on kyllä yksi perusjutuista monien kalojen pyynnissä, syitäkin tuli mainittua edellisessä viestissä.

Pelkkä tuulen osuminen jollekin paikalle ei vielä automaattisesti tee siitä ottipaikkaa. Eri paikkatyyppien kokeilu on yhtä tärkeää, siis se että kalastetaan tarkoituksella erilaisia paikkoja, aina yhdenlaiset paikat kerrallaan läpikäyden. Jos se normaali 1 – 3 metrin kaislikonreuna ei anna kalaa vaikka sitä kokeillaan eri paikoissa, keksitään jokin toinen paikkatyyppi, esim. mennään rohkeasti matalaan kaislikon sisään, ja kalastetaan siellä olevia harvempia kohtia eri paikoissa. Jos vesi on korkealla, kalaa voi olla rannan ja kaislikon välissäkin. Jos tämäkään ei tuota tulosta, ruvetaan vaikkapa kokeilemaan ulompana olevia 3 – 5 metrin selkämatalikoita isoilla jigeillä. Jne.

Ideana siis on, että hauen-pari voi kyllä kaivella veneeseen "puoliväkisin" kun pommittaa sinnikkäästi tarpeeksi pitkän pätkän rantaviivaa, mutta ns. syövä kala, ne ottihaluiset hauet voivat löytyä sillä kertaa jostain tietystä paikkatyypistä. Jos siis se tuttu kaislikonreuna ei jollakin kertaa annakaan juuri mitään, se ei tarkoita vielä sitä etteikö hauki voisi olla kovallakin otilla, jossain erilaisessa paikassa vain. Tästä päästäänkin siihen, että koska pitäisi varautua kalastamaan aivan matalasta useiden metrien syvyyksiin ja kenties vesikasvienkin seassa, viehevalikoimasta pitäisi löytyä joka paikkaan ainakin jotain käyttökelpoista...

--pikeye

Itse olen viime aikoina saanut ahventa 3-10 metrin vedestä, yleensä ahvenet on maannu pohjassa mutta välillä jopa polskineet pinnassa, mikä on ainakin mulle ollut yllätys, sillä pintavesi on 4 astetta lämmintä. Pari sattumahaukea on tullut myös, toinen 10 metristä ja toinen noin 7 metristä. Kuhia on tullut jotain 6, mutta pääasiassa alamittaisia. Ottisyvyys kuhilla on ollut 6-10 metriä. Selkämatalikoilta en ole saanut mitään, vaan kalat on ollu syvänteiden reunoissa lähellä rantaa. Ja pelkästään pilkillä olen koittanut.

Uskon että tietty heittelemälläkin kalaa saisi samoilta paikoilta, ainakin jigillä. Tarkoitus on ensi kerralla jigiä koittaakin.

Käytiin isän kanssa lyömäsä verkot ja saatiin 59 haukea limingan lahdelta  :-)

Upea saalis. Söittekö kaikki? Vai kalastitteko myyntitarkoituksella? Huvin vuoksi kukaan tuskin 59 haukea kalastaisi. Eihän ne mahdu pakkaseenkaan. Kuinka verkot lyömäsään? Olen laskenut verkot monesti ja kokenut ne ja nostanut ylöskin, mutta en ole koskaan kuullut, että joku käy lyömäsä verkot järveen. Koitahan korjata kirjoitusvirheet tästä ja muista kirjoituksistasi.

Loppusyksyn hauenkalastus on toiminut parhaiten matalissa lahdissa ruovikoiden reunoissa.

Suspia tai hitaasti uppoavaa kun on uittanut todella hitaasti puskanlaidoissa, on haukia tullut välillä hyvinkin. Rapalan cd7 gfr meinasi päästä 4/4kerhoon tällä tempulla viimeksi yrittäessä, mutta neljäs hauki perättäisillä heitoilla vein mokoma vaapun mennessään. Ei se iso ollut, hyvä jos kiloakaan, mutta siiman sai kaislojen ympärille, melkein sain sen haavilla vielä ylös kun jäi ihmettelemään tilannettaan siiman ollessa vielä kasveissa kiinni.

Päteekö tuo asia että hauet menee syksyllä matalaan niin myös järvillä? Olen kuullut asiasta että se toimisi merellä, mutta järvistä en ole kuullut puhuttavan...

Quote from: pyrytintti on March 28, 2010, 14:34:41
Päteekö tuo asia että hauet menee syksyllä matalaan niin myös järvillä? Olen kuullut asiasta että se toimisi merellä, mutta järvistä en ole kuullut puhuttavan...

Et ole suinkaan ainoa, joka on miettinyt samaa.

Yleisesti ottaen järvillä hauki ei juuri viihdy loppusyksystä matalassa, vaikka merellä tämä sama kalalaji menetteeleekin toisin. Mielestäni tämä järvi – meri -eroavaisuus näkyy selvästi mm. kotimaisten kalastuslehtien sisällössä, jossa valtaosa haukijutuista käsittelee juuri merialuetta. Haukien vuodenkierto ja käyttäytyminen on suunnilleen samanlaista pitkin rannikkoamme, joten yleispäteviä juttujakin on helpompaa kirjoittaa sieltä kuin järviltä.

Mahdollisia syitä järvihauen syyskäytökseen en keksi kuin kaksi: ravinnon ja suojan puute. Vesien jäähtyessä ja vesikasvustojen lakastuessa pikkukalat siirtyvät hakemaan suojaa syvemmältä, ja hauet menevät ravintonsa perässä. Toki yksittäisiä (pikku)haukia voi saada rannoilta edelleen jäätymiseen asti, varsinkin jos syvempää vettä ei ole koko järvessä edes tarjolla, mutta omien kokemusteni mukaan järvihaukien pääjoukot oleilevat loppukaudesta jossain muualla kuin rantakalastajan heittosektorissa.

Korostettakoon silti tuota "yleisesti ottaen" -pointtia. Jokainen järvi on kumminkin omanlaisensa, ja voi hyvinkin olla että järven A haukien käyttäytyminen voi jossain määrin poiketa järven B hauista. Jos jollakin teistä on omaa kokemusta järvestä, josta haukea tulee rannoilta tai muuten matalasta hyvin loppusyksylläkin (lokakuu –> jäätyminen), olisi kiinnostavaa kuulla siitä.

--pikeye

Muuten, MIKSI hauet menevät rannikolla matalaan, haluaisin tietää.  :-)

Quote from: pyrytintti on April 02, 2010, 12:39:28
Muuten, MIKSI hauet menevät rannikolla matalaan, haluaisin tietää.  :-)

Mielestäni tämäkin on selitettävissä ravinnon ja suojan kautta :). Kala ei järkeile, vaan hakee vaistomaisesti olosuhteita joissa sen on mahdollisimman hyvä olla. Merellä nämä olosuhteet täyttyvät syksyllä matalassa (alle 3 m), jossa heittokalastuskin on helpointa. Kaloille antaa suojaa rakkolevä, kun taas järvillä vesikasvit kuolevat kylmyyteen. Merellä saaliskaloista mm. silakka lähestyy rantoja syksyllä.

Talven lähestyessä peruskokoiset hauet alkavat kyllä hakeutua merelläkin syvemmälle talvehtimisalueilleen, mutta samaan aikaan suurhaukia voi tavoittaa jopa alle metrin syvyydestä, usein kaislikon seasta ja sen takaakin, sitä varmemmin mitä korkeammalla vesi on. Järvillä tätä jääkylmän veden sesonkia ei pääse edes syntymään (vaikka hauet jostain kumman syystä olisivatkin vielä matalassa), koska ranta-alueet pamahtavat jäähän pian kun vesi on päässyt jäähtymään nollan tuntumaan. Merikalastajan "syksy" taas voi jatkua pitkälle keskitalveen, joinakin talvina venekalastusta haittaavia jäitä ei tule etelärannikolle käytännössä ollenkaan (kuten 2007–08 kävi).

--pikeye

saako  virtaavasta  mutapohjaisesta joesta nyt ja millä haukee :? :-D

Tähän vielä lisäystä: Täällä, missä itse asun, niin joesta saa hyvin haukea syksyllä, itse sain ennätyshaukeni (4,7kg) myös syksyllä, mutten joesta, mutta jostain 2-4m syvyydestä, niin olisko nämä niitä poikkeuksia, että järvellä kalat menee matalaan?
Ja jos saan sanoa haukipappa, niin tämä on syyskalastuksesta kertova aihe, ei kevät kalastukseen liityvä aihe, mutta varmaan(kin) tähän aikaan ne hauet siellä joessa uiskentelee, eriasia on jääkö ne koukkuun.   :wink: