Kalassa.net keskustelut

Pilkkireissu Laukaan Vuojärvelle 1.4

Noin klo 16:20 haukkasin pikaisesti evästä pilkkireissua varten. Sitten vain nopeasti hynttyytä niskaan, pilkkivälineet reppuun, kaira olalle ja kohti Vuojärveä. Matkalla muistin, että toukat unohtuivat kotiin. Onneksi matkanvarrella oli kuitenkin huoltoasema, josta ostin yhden purkin toukkia.

Jäälle päästyäni sää oli varsin mukava, puolipilvistä ja yhdeksän astetta lämmintä.



Jäällä oli varsin paljon vanhoja reikiä, jotka olivat vielä auki. Ensiksi kolusin niitä läpi. Vanhoista rei'istä ei kuitenkaan tullut tärppiäkään. Ensimmäiseltä kairaamaltani reiältä ei kuulunut mitään elonmerkkejä. Toisella reiällä alkoi pian nykiä hurjasti, mutta kiinni ne eivät jääneet. Klo 17:14 tuli  melko hento tärppi, joka kuitenkin jäi kiinni. Kala nopeasti ylös ja...



Kala oli varsin pieni. (Vertaa 6,5cm viima). Silti reissun ensimmäinen kala, ja siitäkös tuli hyvä mieli.  :-) Kuvauksen jälkeen erittäin nopea C&R.

Samalla reiällä nykiminen jatkui, kiinni eivät vain millään jääneet. Vaan pian, klo 17:16 tuli hieman edellistä voimakkaampi tärppi.



Pieneksi se jäi, mutta jokatapauksessa edellistä suurempi.

Tässä vaiheessa vuorossa oli toukanvaihto. Tungin koukkuun kaksi kärpäsentoukkaa ja jatkoin samalla reiällä. Siitä tuli vielä muutama nyky, mutta kiinni ei vieläkään jäänyt. Tämän jälkeen sillä reiällä hiljeni. Kairasin muutamia reikiä ottiavannon ympärille kymmenisen metrin etäisyydelle. Niiltä ei mitään eloa. Vielä kokeilin erästä vanhaa reikää, josta tuli vain tyhjää. Sen jälkeen palasin vielä samalle reiälle, josta molemmat edelliset kalat olivat tulleet. Siitä alkoi jälleen nykiä, ja pian, klo 17:31 tulikin melko vakaa tärppi, joka oli voimakkain tähän mennessä:



Eihän se hirmuisen iso ollut. Kuitenkin tämän talven suurin, jopa yli 10 senttimetriä. Tämän kalan jälkeen syönti lopahti tyystin. Kairailin reikiä suuntaan ja toiseen, mitään ei enää tullut. Sitten lähdinkin talsimaan kotiin.

Tänään tulikin talven kalamääräennätys yhdeltä reissulta. Tänään kolme kalaa. Edellinen ennätys oli kaksi kalaa.  :wink:

Kaikki kalat vapautettiin kuvaamisen jälkeen.

Eilen kävin avaamassa 2010 avovesikauden jänisjoella peltokoskella, kenellekkään ei tullut tärppiäkään mutta nähtiimpähän kun kala kävi pinnassa eli kyllä sielä jotain eloa on :wink:
no tulipahan testattuu itsetehtyjen vaappujen uinteja ja hyvinhän noi näytti uivan :-)

Tänään tuli sitten heitettyä viimeinen koitos näille leveysasteille. Paikka vaihtui viime hetkellä isompaan järveen, koska suunitellulle järvelle vievä metsätie on kuulemma pikkuautolle mahdottomassa kunnossa. Aamulla oli armoton sumu, niin oli mahdotonta suunnistaa possupakalle. No ei muuta kuin rannasta vähän matkaa ja reikää kairaamaan ja odottelemaan sumun hälvenemistä. Kauan sitä sai kyllä odotellakkin, vasta vähän enne puolta päivää alkoi sumu helpottaa. Nyppyäkään ei tullut odotellessa.  :-D Ei muuta kuin suunnistamaan pakalle. Pakallakin piteli kuitenkin hiljaista, mielessä hiipi jo ajatus luovuttamisesta. Luonto ei kuitenkaan antanut periksi, vaan piti vielä kairata pari reikää vähän syvempään veteen pakan reunaan. Vartin verran kehin pohjasta pintaan, kun yhtäkkiä alkoi 2m kannen alta todella huonosyöntiset ahvenet vähän nostelemaan tasuria. No kun yhden onnistu aina nyhjäämään, niin muutama innostu aina perässä. Noilla parilla reiällä tuli sitten kytättyä koko loppupäivä ja aina silloin tällöin pannukarkea nousi jäälle. Tietenkin loppupäivästä joku porukka huomasi, että tuolla taitaa olla jotain elämää. Neljä tyyppiä tuli aivan viereen morreineen ja tapsipilkkeineen. Mutta eivätpä ne näyttänyt mitään saavaan, vaikka tasuriin aina silloin tällöin apura haukkasinkin. Epäilys oli kyllä vahva, että he eivät koittaneet toukkavehkeillään jään alta, pohjasta oli aivan turha yrittää, sillä ahvenet olivat jään alla. Kun ahvenia näytti kertyneen tarpeeksi, oli aika kasata kamppeet ja suunnata autolle. Ihan mukava reissu jälleen, vaikka ahvenet olivat todella huonolla otilla. Kyttäys taktiikka näytti toimivan taas, kun löysi ensin ahvenet, niin kuin usein huonolla syönnillä.

Pannurouheet, isoin n. 450g. Ottipelinä toimi tällä kertaa vastoin kaikkia oletuksia Karismaxin puntarit.



Viimesiä viedään näillä jäillä.

http://www.kalassa.net/keskustelut/kaikkea-kalastuksesta/kalastuskuvia-tanne/3210/  <--- tuolla vähän kalasaalista.

Tänään kävin ensimmäistä kertaa immeljärvellä tälle keväälle. Järvellä olin heti aamusta, vähän jälkeen seitsämän. Järvellä oli ennestään jo 4 pilkkijää paikalla, kuulumisia en jaksanut alkaa aamu väsymyksissä kyselemään, vaan painelin kylmästi ohi, tuliko edes huomenta sanottua..

Ensimmäisellä reiällä en montaa minuuttia viihtynyt, kun siinä oli vähän turhan syvää minun makuun. Tutkin nopeaan tahtiin muutaman reiän, ennenkuin löysin "selkäpakan" reunan. Kello oli tässä vaiheessa vasta hiukan yli puoli kahdeksan, joten mahdollisuudet aamunsyönnille oli vielä olemassa. Aluksi uittelin eri morreja saamatta yhtä epämääräistä tärppiä kummempia tuloksia, vaihto liitsiin poiki ensimmäisen kunnon kalakontaktin alle viidessä minuutissa, "Tämähän on helppoa". Kala ei itse asiassa ollut mikään kovin pieni, koska siimaa se tahto kokoajan. Kun viimein pääsin vähän ottamaan takaisinpäin, niin kala irtosi.
Jatkoin istumista samalla reiällä, puolisen tuntia myöhemmin tärppäsi uudestaan liitsiin. Parin minuutin väsyttelyn jälkeen ylös nousi pitkä, mutta laihahko taimen, arviolta n. 500-600g, tod.näk. vähän vanhemmasta istutuserästä.

Seuraavat pari tuntia istuin samalla reiällä ilman mitään kontaktia, päätin kokeilla ensimmäistä kertaa noita tekemiäni pilkkiperhoja. Tiukkaa uittamista puolisen tuntia, ei mitään. Tuikkasin vavan hankeen ja otin morrirasian käteen, mutta en kerennyt kantta aukaista, kun huomasin vavan kärjen liikahtavan, kohta selvä painallus ja vastaiskua tekemään. Pieneltä kala tuntui heti, siiaksi jopa epäilin, putkessa varmistui 300-400g taimeneksi, jota en edes vedestä pois käyttänyt, koukku nätisti irti suun pielestä ja annoin mennä. Tämän jälkeen lähdin syömään hiukan eväitä autolle ja lämmittelemään sormia, pieni viima oli huomaamatta kylmettänyt sormet.

Seuraavan ja viimeisen kalan sain vasta joskus yhden maissa, kun aurinko tuli ensimmäisen ja ainoan kerran päivän aikana esille reilun 5min ajaksi. Kala oli taimen, n. 800g ja siihen samaan liitsiin sekin nappasi. Toinen pilkkijä käveli just ohi kun nostin kalan jäälle, muutama sana vaihdettiin ja sitten kaveri näytti oman saaliinsa, 2kpl melkosia lötkyjä, nieriöitä(puronieriöiltä näyttivät, varma en ole), painoa veikkasiin kummallekkin siinä 1,5kg paikkeilla.

Olisinko vielä vajaan tunteroisen istunut, ennenkuin lähdin pois. Kummatkin kalat on jo paistettu, pienempi syötykkin..  :wink:
Hyvä reissu kaiken kaikkiaan, enemmän vaan sais aurinko paistaa.

Tuli oltua taas paikallisen puntarikerhon eli Aaro Kerhon perinteisellä kauden päättäjäisreissulla Lappajärvellä. Tarkoituksena oli onkuroida kaksi pitkää päivää, että ei myöskään ihan heti tekisi mieli jäälle. Perjantai iltana saavuimme mökille, että aamulla päästäisiin hyvissä ajoin jäälle. Lauantai aamuna kello soi klo 5 ja jäällä oltiin jo klo 6. Aamusta heti suuntaamaan hyvään paikkaan, mistä pari viikkoa sitten nosteltiin komeita körmyjä.  Mutta hiljaista piteli aamulla, iltapäivällä ja illalla. Koko päivä kierreltiin ja kyttäiltiin samaa paikkaa, koska tiesimme siellä olevan komeita kömyjä. Mitään kunnon ahvenia en löytänyt millää. Takaisin mökeillä oltiin vasta klo 20, eli melko pitkä päivä siellä jäällä tuli vietettyä, vaikka saalis oli aika heikko.  :-D Illalla kävi mielessä, että jaksaako sitä enää aamulla lähteä koittamaan. Mieli ei kuitenkaan saanut aamulla rauhaa, vaan oli vielä lähdettävä kokeilmaan, koska olisihan se viimeinen mahdollisuus tänä talvena. No aamusta taas varhain samoille paikoille, missä eilen olimme. Hiljaista piteli taas aikansa, kunnes yhdellä reiällä nostin seiskan n. puoli metriä jään alle. Siinä kattelin reikään ja ihailin tasurin uintia, kunnes yhtäkkiä reiän alta ui parvi kuorreita vauhilla, sekä muutama ahven perässä. No sitten tein taas muutaman houkutusliikkeen, kun yhtäkkiä alkoi ahven hahmoja kertymään seiskan ympärille. Sitten rupes ahvenet lyömään, ja nopeesti niitä nosteli jäälle, kun siimaa ei ollut metriäkään vedessä. Oli muuten hienoa kattella, kuinka ahvenet iskevät puntariin, ehkä opin tästäkin jotain.
Puolisen tuntia tätä näytelmää kesti, enne kuin ahvenet katosivat johonkin. No tein reiän vähän sivumpaan ja komeaa ahventa alkoi paukkumaan, mutta ei enää ihan niin jään alta, mutta yli väliveden kuitenkin. Kyllä kannatti vielä sunnuntaina lähteä riipaseen, vaikka lauantai iltana oli usko ja puhti jo aivan lopussa.

Isoin ahven meikäläisellä painoi 440g, toinen 430g ja kolmas 410g. Loput ahvenet olivat sitten 250-400g, eli melko tasakokosia ja vastaanhangottelevia. 5 isointa minulla oli tasan 2kg, ja 10 isointa painoi 3.2kg. Mikäs sen mukavampaa, kun lopettaa kausi talven parhaaseen satsiin. Talvi oli ehkä kelien puolesta rankka, mutta silti pilkillä tuli käytyä vähintään yhtä monta kertaa kuin viime talvenakin, jossei enemmänkin. Kalantulo oli välillä todella heikkoa ja välillä vähän parempaa, ja muutama nätti ahvena silti kuitenkin aina silloin tällöin. Kyllä nyt on niin väsynyt ja kaikkensa antanut, että hyvillä mielin tulee tähän kausi lopetettua. Nyt saa pienen hetken hengähtää ja latautua ensi talven rankkoihin tasuri koitoksiin. Ei muuta kuin hyvvee kesää kaikille, ja kireitä siimoja. Sami kiittää ja kumartaa!  :-)



440g möhömaha.

Kyllä on komeita assuja Samilla (niinku aina)  :-D

Tänään tuli sitten korkattua avovesikausi. Oltiin viitisen tuntia yrittämässä haukea ja tuli sitä muutaman heiton verran kuhaakin jigillä yritettyä Lukkilansalmesta. Paikkana Kulovesi Siurossa, Siuronkosken luiskalta vene vesille ja siinä lähialueilla tuli pyörittyä. Jäätä ei Kulovedellä ollut ollenkaan sillä alueella minkä silmä kantoi.
Saalis oli pyöreä nolla. Ei edes merkkejä kaloista. Vesi oli vielä aika kylmää, 4.5-5 asteista ja tuulikin yltyin navakaksi, eli ei siellä mikään lämmin ollut. Vettäkin Lukkilansalmessa virtasi kuin isommassa joessa konsanaan, joten ei jigillä tahtonut pohjaan asti päästä.

On siinä komia hauki. Kuvassa näyttää aika solakalta, tuon kun olisit saanut syksyllä niin varmasti olisi kymppi rikki.  Oliko tuo koiras kun ei mäti näytä pullottavan?

On todella komia hauki! Onnittelut!  :-)

"huomenna" avataan uistelukausi täytyypi kirjotella sit miten meni

Sunnuntaina 2.5. Siikapilkillä Kuusamossa Kitkan maisemissa

Heräsimme aamulla isän kanssa n. klo 7.00. Siinä imasimme kahvit naamariin ja suuntasimme Kitkalle. Saavuimme Kitkalle ja jätimme auton tien laitaan, josta oli pikku matka järvelle. Siinä autossa noustessa laitoimme kamat kasaan pulkkaan ja ei muuta kuin menoksi. Siinäpä kävelimme vetisen lumen upottaessa muutama sata metriä metsän halki, kunnes saavuimme järven rantaan.
Huomasimme muutamia uveavantoja ja kairasimme ne auki. Otin pienemmän kairin ja porailin siinä 3-4 reikää lisää pitkin rantaa. Isä meni sillä välin uveavannolle ja ei siinä kauan nokka tuhissut kun ensimmäinen siika köllötteli jään päällä. Puhdistelin siinä uudet avannot puhtaiksi ja istahdin pilkkimään. 5 Minuuttia siinä kerkesi pilkkiä kun jokin kala nykäisi ja samassa pääsi irti, koitin kuitenkin vielä jos se ottaisi uudelleen, mutta toisin kävi. Kävimme isännän kanssa pikkuhiljaa kairaamiamme avantoja läpi, ei niistä noussut kuin muutamia sinttejä ahvenia. Päätimme sitten, että lähdemme rantaa pitkin kävelemään, jos löytyisi parempi ottipaikka. Tulimme jonkun mökin kohdalle ja sen mökin rannassa olii jäätyneitä reikiä kymmenkunta. Kairasimme ne auki ja joimme kahvit reikien rauhoittuessa.
Sitten istahdin yhdelle reiälle, vettä oli noin metri ja pohjaan näki hyvin. Noin 5 minuuttia tuli pilkittyä ja sitten iski eka siika omalle kohdalle sinä päivänä. Laskin morrini takaisin ja vielä tuli toinenkin samankokoinen siika. Vartin vielä siinä reiällä pilkin, vaan ei kuulunut mitään. Kävimme reiät läpi vähitellen ja siikoja tuli tasaiseen tahtiin avannoista. Uveavannoista nousi myös joitain hyvänkokoisia ahveniakin, 200g molemmin puolin. Siinä pilkkiessä en huomannut, että isäntäkin oli saanut saalista, siian jolla oli painoa 530g. Kellon ollessa noin 14.30 aloimme pakkaamaan kamoja, kun sää muuttui huonompaan suuntaan ja avannot menivät hiljaiseksi.
Päivän saalis: 18 kpl Siikoja, 11 kpl Ahvenia.

Järven nimeä en kehdannut kertoa, se on heti 10 ukkoa onkimassa paikkoja tyhjiksi.

Seuraavaa reissua odotellessa..  :wink:

Saimaan ukonvedeltä lähti jäät keskiviikkona 28.4 ja vapaat oli ennakoitu vapun ympäristöön joten eikun kalalle vaan. Taimenta lähdettiin hakemaan joka ei ukonveden ykköskala ole, joten jo etukäteen reissun saalisarvio oli pieni.

Kalaa kävi veneessä pe ja la yksi alamittainen per päivä, muutama tärppi ja karkuutus päälle. Su meni karkuutuksella ja parilla tärpillä, ma tärpeillä ja ti käytännössä tyhjillä. Vedeltiin pinnasta kahdella kolmella plaanariparilla ja perävavat päälle. Kelin kovetessa kalustoa vähennettiin.

Haukikaan ei ollut vielä syönnillä, käytiin kokeeksi hietalahden itäpuolella olevaa ojaa heittelemässä. Loiske kävi kalojen lähtiessä karkuun, joten siellä niitä on.

Keli oli maanantaita lukuunottamatta haastava pienellä avoveneellä uisteluun; sadetta, räntää, rakeita ja kovaa pyörivää puuskatuulta. Paksu meripelastuspuku oli aivan ehdoton ja alle vielä monta kerrosta villaa ja teknistä.  Perjantaina ja vielä hieman lauantainakin päähkeenselän puolelta tuli satunnaisia jäälauttoja joita väisteltiin. Veden pintalämpötila pyöri neljän asteen hujakoilla, lämpenemistä tapahtui vain aurinkoisena maanantaina ja silloinkin kova puuskatuuli sotki pintaveden. Vesi on matalalla ja kivien merkkejä puuttuu sekä kartalta että vesistöstä joten varoen muistinvaraisesti sai himmailla. Samasta syystä päähkeen puoli jäi nyt käymättä.

Vähät osumat tuli käsintehtyihin taimenvaappuihin. Molemmat reissun ottipelit menivät vielä tappioiksi, yhden vei kala uimalla turvaan pohjassa olevan tukkinipun väleihin ja toisen lokki maapallotärppiä selvitellessä. Taas virisi keskustelu starttipistoolin hankkimisesta uisteluvarusteisiin, ei ollut ensimmäinen vaappu mikä lähtee siivekkäiden matkaan.

Verkkoja ei pahemmin vielä aluella ollut, läskikammarinniemessä yksi ja hietalahden matalikon vieressä toinen.

Tulipahan kausi avattua. Seuraavalle keikalle voisi muistaa syvääjät ottaa mukaan  :-P

Eilen kävin ongella Loimijoella. Saaliina 15-20 ahventa, en laskenut tarkkaan, sekä yksi pieni särki. Kahdessa tunnissa kaikki tulivat.

Itse kävin eilen kymijoella keltin voimalaitoksella kaverin kanssa taimenen toivossa mitään ei kumpikaan saanut mutta itselläni kävi jossain vaiheessa joku vaappuun kiinni mutta päästyi samantien irti :cry:.
Tänään sitten haukea tavoittelemaan kymijoelle rannoilta pitää heitellä kun ei venettä ole.

Ikimuistoiset koskikalastusreissuni saivat tänään jatkoa ja edelleen menestys karttaa tätä kalamiestä kuin ruttoa. Alunperin oli tarkoitus suunnata Kyykoskelle, mutta lopulta päädyttiinkin sitten Ristiinaan, Kuomiojoelle. Eipä ollut tullut aiemmin käytyä ja paikan saalisvarmuuttakin oli kovasti siellä sun täällä kehuttu.

No, eipä siellä kauaa tarvinnut heitellä, kun kirjolohi jo rimpuili siiman päässä suussaan 11g räsänen (pro pilkistä tuttu väri) ja tulikin aivan rantaan asti, jolloin tietysti huomasin unohtaneeni haavini noin sadan metrin päähän aiemmalle heittelyspotille. Koitin sitten miten parhaaksi taisin räpeltää sitä kalaa ylös ja sainkin sen jo hetkeksi kuivalle maalle. Eikä edes mikään aivan pienimmästä päästä oleva yksilö. Silloin tämä pirulainen päätti kuitenkin irtaantua räsäsestä ja sai kammettua itsensä takaisin rantaveteen. Ehdin vielä saada käsillä otteen kalasta, mutta liukas nilviäinen ei otteessa pysynyt vaan pyyhälsi sen sijaan tiehensä jättäen meikäläisen sadattelemaan menetettyä elämäni ensimmäistä kirjolohisaalista. Vaateetkin siinä hötäkässä kastuivat likomäräksi.

Kaiken lisäksi ottipeliksi osoittautunut räsänen päätti kiinnittyä kunnolla johonkin pöpelikköön, eikä käynyt viehettä hakeminen ja kun mikään muu tarjoamistani vaapuista, lipoista tai perhoista ei tuntunut kaloille kelpaavan, sai luvan loppumiseen asti kalastella ilman ainuttakaan tärppiä.

Kirjo siis edelleen meikäläisellä saamatta ja muutenkin pistää sapettamaan ainainen epäonni ja sähellys noilla koskireissuilla. Mutta ehkä se siitä kokemuksen myötä... Tällä hetkellä menee kuitenkin vielä ihan Aku Ankka- hommiksi. Hengissä kuitenkin (ihme kyllä) selvittiin ja varmaan pitää tuo paikka käydä kokeilemassa uudestaan vielä lähitulevaisuudessa, kunhan nyt joskus taas jaksaa ajella sen about 80km, joka täältä tulee suunnilleen mestoille matkaa. Siihen saakka pitää tyytyä uistelemaan kuhia ja hauen vietäviä tuosta lähilätäköstä.

Tänään tuli lähijärvellä käytyä. Siinä puoli 2 aikaan frendin kanssa oltiin järvellä ja haukia nousi tasaiseen tahtiin. Pois lähdettiin siinä neljän maissa. Haukia tuli kaiken kaikkiaan 8 joista minä sain 6, mutta kaveri veti isoimman. Kalat tuli bete lotolla värissä PU-24.                                                 
Kuva koko potretista: http://img196.imageshack.us/i/dsc00110rj.jpg/ http:/ 

Eilen taas loimijoella kalassa, tällä kertaa heittelyvälineet mukana. Ensimmäiseksi kaverilla iski kirjolohi punaiseen nils masteriin. Tässä kävi vähän kuin fileeroidulla kuhalla. Kaveri hinas kalan rantaveteen. otin siitä kiinni ja yritin nostaa sen rannalle, haavi kun oli unohtunut kotiin. Kirjo rupesi rimpuilemaan, ja nilsun koukku luiskahti etusormeeni. Samassa kuin vetäisin koukun irti, kalakin irtosi koukusta. Se jäi hetkeksi lillumaan kyljellään rantaveteen, mutta kun otin siitä kiinni, liukas pirulainen havahtui ja ui pois.

Hieman myöhemmin heittelin vastarannalla 5cm ahvenen värisellä jessellä. Huomasin, että hauki saalisti pikkukaloja lähelläni. silloin aivan rantavedessä uistimeeni iski kala. se rimpuili hetken, mutta sain sen helposti rantaan. Yllätyin, sillä kala oli toutain. Se painoi arviolta noin 700 grammaa. En ollut ennen saanut toutainta, eikä ketään kalakavereistanikaan, joten olin suunnattoman iloinen.

Sen jälkeen palasin takaisin toiselle puolelle. Heittelin Uudella bete lotollani. Viidennellä heitolla näin kun Hauki iski kiinni lippaan, taas aivan rannassa.
Se painoin noin kilon, ehkä hieman yli, ja oli suunnattoman laiha. Havaitsimme siinä myös muutamia kalajuotikkaita. Se oli nielaissut uistimen hyvin syvälle, joten jouduimme tappamaan sen.

Hauki reissuni ei tuottanut tulosta mutta vierailu isäpuoleni mökillä antoi noin puolikiloisen järvi taimenen joka tuli veneestä pientä räsästä heittelemällä.
Viikon lopun kirre jahti antoi kaverille noin kiloisen kirren mutta minulle vain kaupallisia tappioita.

Tänään viskomassa lähilammella perhoa lahnan toivossa niin eihä sieltä sitä tullut , mutta tulipahan saatua ensimmäinen perhokala ja 5 muta ahventa. Hyvä fiiliskin jäi torrolta ostamista kahluuhousuista :-)

jänisjoen peltokoskella 20-21 toukokuuta
Tultiin koskelle noin 23.30, istuttiin siinä nuotiolla ja odotettiin että rauhoitus aika loppuisi. Sitten kun kello oli 0.00 niin käytiin viskomassa muutama heitto, kalat kävi koko ajan pinnassa mutta eivät tarttuneet. Sit mentiin takas nuotiolle ja syötiin eväitä, 2.30 alkoi keli kirkastua ja mentiin takas viskelee. n. klo 3 sain ensimmäisen kalan ylös, ensiks odotin taimenta mutta kala paljastui 1,170 kuhaksi, jatkoin heitteyä ja sitten nappasi taas kuha jonka pituus oli 45cm ja paino n. 0.700-1.000. Mentiin sitten takas nuotiolle istumaan ja tunnin päästä mentiin takas heittelee, muutaman minuutin päästä kaveri vetäs mitallisen taimenen ylös. Jatkettiin matkaa eteempäin paremmille paikoille ja sit ku päästiin apajille niin toiselta kaverilta ensiksi irtos tane ja heti seuraavalla heitolla tarttu kaverille taas, n. 5minuutin väsyttelyn jälkeen saatin taimen ylös. Sit menin itse samalle paikalle viskelee ja ekalla heitolla tarttu iso taimen kiinni mutta 10 minuutin taistelun jälkeen irtosi, kyllä v*tutti :x. Kaveri meni sitten siihen samalle paikalle ja vetäs heti toisen mitallisen taimenensa, menin ite viskomaan taas samalle paikalle taas mutta en saanut mitään ja vaihdoin paikkaa. sit meni taas kaveri siihen viskelee ja sai alamittasen taimenen joka pääsi tietysti kasvamaan, samoihin aikoloihin kolmas kaveri karkuutti taimenen. Menin takas päin viskelelee ja en saanu mitään ja sitten menin takas samalle paikalle josta tuli ne 3 taimenta ja kävelin tukkia pitkin sivupuron yli ja sitten takertu siima johonki puuhu ja en kehannu kurkotella niin repäsin vaa irti ja muutaman minuutin päästä huomasin et vapa oli menny poikki kärkirenkaan juuresta ja siihen loppu kalastus mun osalta :oops:, sit tuli kaveri vastaa ja oli saanu taas mitallisen taimenen.
lähettiin sitten takas autolle päin ja kolmas kaveri oli saanu vielä yhden mitallisen taimenen, lähettiin sit pois jossain kello 9.00. Itse en saanut kuin ne 2kuhaa, kaveri sai 2mitallista tanea,toinen kaveri sain 2mitallista tamenta ja yhden alamittaisen ja kolmas kaveri sai yhden mitallisen taimenen.

Tänään olin iskän kanssa kalassa yhdellä joella. Yhdentoista aikaan saavuttiin joelle eikä aikaakaan kun pieni hauki rimpuloi siiman päässä. Sen jälkeen ei kuulunut enään mitään joten vaihdettiin paikkaa. Heti ekalla heitolla minarissa kookkaampi hauki kiinni mutta ei pysynyt. Tämän seurauksena vaihdoin vieheen Bete Crocodileen.  Heittelin siinä vähän aikaa ja sitten tuli tärppi, joka oli mitallinen harjus. Kyllä oli ihmeellinen ilmiö kun harjus otti Crocodileen. Vielä jonkun aikaa heiteltiin siinä mutta ei kuulunut joten lähdimme pois. Kuvia olisi tullut mutta ei kamera sattunut mukaan.

Tänään käyttäjän Manua10 kanssa heittelemässä Naantalin kylpylän vieressä uistinta. Ensin koitettiin pieneltä, valkoiselta sillalta joillakin ahvenlipoilla. Kaverille tärppi, itselle ei mitään. Sitten jatkettiin matkaa ~20m päähän pienelle lammelle joka tosin oli yhteydessä mereen, ~20min heittelyä, taas pari tärppiä molemmille. Sitten siirryttiin jo vähän kauemmas yhdelle laiturille, josta on mato-ongella nostettu isoja saaliita. Taas vain pari tärppiä molemmille. Sitten mentiin katsomaan kaverin pihalle hänen saamaansa 3kg haukea. Hän kertoi paikan ja uistimen (Bete Krokodil), ja taas mentiin. ~1h siinä heittelyä krokoilla ja pari tärppiä molemmille ja mun kroko pohjaan (jonka tosin lainasin kaverilta :-D ), ja siima katki repimisen takia. Sitten jäi kaverilla kroko kaislaan kiinni ja siima puukolla poikki. Kaveri veti viellä pelkällä siimanpätkällä uistinta kaislasta, ja onnistui saamaan sen ylös. Samalla tuli saalista: sormikas :-D. Taas jatkettiin heittelyä Abu TOBY:lla hetken aikaa, ja sitten lähdettiin. Kaverilla oli vielä pari kertaa kiinnikkin kala, mutta hän ei osannut tartuttaa kalaa joten sinne menivät :-D. Eli taas kalaton reissu, yli 20. jo putkeen.

Tänään halisissa lievässä tuulessa ja kokematon kahlaaja+perhovehkeet ei ole kauhean hyvä yhdistelmä.. Siinä 1h30min heiteltyä reissuan ainoa kala -25cm taimen..

Tulipas vietettyä viikonloppu tuossa Säynäjäjoella harjusta perhokalastaen, pikkuharreja tuli iha tarpeeksi, päälle 50kpl. Saatiin sentään 2 mittaharria, 32cm ja 30cm. Kalat suolattiin ja illalla syödään leivän kanssa.  :wink:

Tänään heitin varsin onnistuneen onkireissun Saraavedelle.

Lähdin ongelle kahdeksanmetrisellä onkivavalla. Lähdin kävelemään kohti lähirantaa (ranta noin 100 metrin päässä). Sää oli selkeä, aurinko paistoi noin kahdenkymmenen asteen korkeudella. Oli hiukan tuulista.

Tuulen takia kalastus oli haasteellista, koska 8 -metristä vapaa on vaikea hallita kovassa tuulessa. Oli myös aallokkoista, joten kilpakoholla oli vaikeaa kalastaa. No, vaikeuksista välittämättä heitin koukun syötteineen veteen.

Alkuun oli hiljaista - ja 8 -metristä hiilikuituvapaa alkoi olla jo tuskaista pidellä. Vihdoin koho alkoi nykiä ja vastaiskun tehtyäni tunsin säälittävän vastuksen. Kalan nähtyäni luulin sitä pieneksi ahveneksi. Saatuani kalan käteen, huomasin, että sillä ei ollut raitoja - se oli kiiski, elämäni ensimmäinen sellainen.



Elämäni ensimmäinen kiiski, pituutta noin 7 cm. On se kaunis!  :-)

Laitoin kalan hetkeksi ämpäriin, jotta olisin voinut ihailla sitä hetken.  :roll:

Kiisken irroitettuani ja kuvan siitä otettuani huomasin, että koho oli kokenut erittäin mystisen hajoamisen. Onneksi koti oli lähellä, ja äkkiä sieltä kipaisi nelimetrisen - ehjällä kilpakoholla varustetun ongen. Niin jatkoin ongintaa.

Kiisken jälkeen syönti oli taas hiljaista, mutta pian sain jo pari pientä särkeä. (C&R tietysti). Sitten koho lähti lupaavasti liukumaan veden pinnalla. Tunsin, että siellä on jotain astetta isompaa. Kala oli ~20 cm pituinen lahna. Sen laitoin "sumppuun" odottamaan myöhempiä kuvauksia. Ongen veteen laskettuani koho painui välittömästi veden alle. Kalaa nostaessani tunsin suunnileen yhtä paljon vastusta, kuin edellistä lahnaa nostaessa. Kala osoittautui pasuriksi, joka oli suunnilleen samankokoinen, kuin edellinen lahna.

Siinä vaiheessa hyttyset alkoivat kiusata varsin ikävästi. Hyttysten piinatessa sain kiskottua muutaman pienen särjen.

Seuraavaksi koho lähti voimakkaasti liikkeele. Tein vastaiskun ja sekunnin murto-osan ajan luulin jo sen jääneen pohjaan. Niin ei kuitenkaan onneksi käynyt. Tunsin kalan olevan iso! Yrittäessäni kiskoa kalaa rannalle, onkivapa huusi hoosiannaa! Kun sain kiskottua lahnan juuri ja juuri rannan puolelle, siima katkesi ja lahna tippui noin 30 cm päähän vedestä. Onneksi ei kuitenkaan veteen. Pituutta siltä löytyi 33 senttimetriä, siis varmasti suurin kala, mitä koskaan olen saanut.

 

Ylemmässä kuvassa oikealta lukien pasuri, lahna (molemmat noin 20 cm) ja 33 cm lahna, joka ei halunnut kuvaan. Toisessa samat kalat, mutta pienempi lahnoista viskuroi. :roll:



Ennätyslahnani yksin.

Korjasin ongen ja jatkoin kalastusta.

Lopussa kalastus oli jo tuskaista, kun kokoajan piti läiskiä hyttysiä. Sain kuitenkin vielä muutamia särkiä ja pari ahventa.



Pieniä olivat ahvenet. Kuvan yksilö noin 14 cm.

Lopuksi vapautin kaikki saamani kalat vahingoittumattomina takaisin.



Suurin lahna menossa takaisin kasvamaan vielä kenties suremmaksi. Kiitos tarjoamastasi vastuksesta! Kenties tapaamme vielä. :-)

Reissun kokonaissaldo siis 7 särkeä, 2 ahventa, 1 pasuri, 2 lahnaa ja 1 kiiski.

Turun Saaristo Kalastusreissu 12.5-16.5.2010

Keskiviikko 12.5

Lähdimme Turkuun Kastellinkirkon pihalta keskiviikkona kello 13.00. Porukassamme oli 9 innokasta kalastajaa.
Matka Turun saaristoon kesti mukavat 9 tuntia.  :-) Pysähdyimme matkalla pari kertaa syömässä ja taukoa pitämässä.
Matkustimme hienolla Oulun seurakunnan pikkubussilla. Matkalla pelasimme autobingoa... :-D
Perillä Turussa olimme keskiviikko iltana klo. 22.00 aikaan. Kuskattiin kamat sisällä, ja sittenpä sitä alettiin nukkumaan, että seuraavana päivänä jaksaa kalastella.

Torstai 13.5

Aamulla kello klo 7 aikaan herätys. 5 ensimmäistä autobingon voittajaa pääsivät aamulla kello 8.30 Oppaan kanssa muutaman tunnin kalastusreissulle. Muut 4 kalastajaa, johon minä ja Szczupak kuuluttiin, lähti oppaan kanssa päiväreissulle kello 12 alkaen.
Aamureissulaiset eivät olleet saaneet kuin 3 haukea, ja nekin oli saanut sama tyyppi, Jaakko. Hän kalasti kokoajan kuulemma oranssilla suspilla.

Odotellessamme, että aamuryhmäläiset palaisivat yritimme Szczupakin kanssa pohjaonkia siikaa, koska opas jätti siianonginta vehkeet meille lainaan.
Kerran minulla oli kiinni joku jäätävä kala, en tiedä, oliko se sitten siika vai mikä. Mutta yli kiloinen se varmasti oli...  :-o Muuta tapahtumia ei tullut, ja sittenpä aamuryhmäläiset palasivatkin.

Noniin oli meidän vuoro lähteä Oppaan kanssa kierrokselle. Oppaalla oli hieno, juuri kalastukseen sopiva vene. Kelpais kyllä semmoinen itsellekin... :-P
Aikaa huippupaikoille tällä veneellä meni hieman alle 30min. Huippupaikka oli tyyppillistä kaislikkoa, Pitkää, revevää kaislikkoa. Vettä huippupaikoilla oli yhdestä kolmeen metriin.

Kun edellinen porukka oli saanut kalansa suspilla, niin eiköhän kaikki sitten yrittänyt niillä.  :-D
Oppaan reissullamme haukia tuli muistaakseni 6kpl, joista minulle kaksi. Szczupak ei vielä oppaan reissulla saanut kalaa...
Oppaan reissun suurimman hauen tittelin koppasi Jake sinisellä suspilla, hauki painoi 8.6kg. C&R (Kuva Rapsan lopussa). Se oli elämäni isoin näkemä hauki.
Reissulla tuli myös kaksi vitosen rajaa hipovaa haukea. Minun hauet olivat 2,6kg ja 1kg, kalani tulivat sinisellä suspilla...  :-D Tästä oppaan paikasta jäi kyllä todella hyvä maku suuhun...  :-), Todella isoja kaloja näytti tuolla olevan.


Tuossa minun isompi hauki 2,6kg.. Ilme mahtava...  :roll:


Rannassa oltuamme perattiin nuo ylempänä olevat kaksi viisikiloista

Neljän aikaan lähdimme kohti Stormälön mökkikylään, jossa mökkimme sijaitsi.
Ajattelimme mennä kahtena seuraavana päivänä Oppaan huippupaikoille vuokraamillamme veneillä, vaikka niillä kestäisi puolet kauemmin ajaa sinne, mutta ei se haittaa.  :-D kahdessa oli pienet sähköperämoottorit ja yhdessä veneessä "Prutku". :-D, Itse asiassa se kyllä kulki hieman nopeammin kuin sähköperämoottorit.

Mökillä söimme perunoita ja haukipullia, oli muuten todella hyvää.  :-)
Sen jälkeen hyvästelimme oppaan ja lähdimme ilman opasta kalalle, mutta tänä päivänä (torstaina) ei enään sinne kauemmas huippupaikoille jaksettu lähteä. Kaloja torstaina ei enään oppaan reissun jälkeen tullut, vaikka kävimme illalla yrittämässä meritaimenta auringon laskiessa. Perhoilla ja lusikoilla yritettiin, mutta ei...

Alkoikin sitten kello olemaan jo 00.00, joten päätimme lähteä nukkumaan.

Perjantai 14.5

Herätys muistaakseni 8.00. Aamupala naamariin, ja kalalle mars!
Perjantaiksi ja lauantaiksi vuokrattiin pulpettivene, eli se "Prutku", josta ylempänä mainitsin. Kolmella veneellä lähdimme oppaan huippupaikoille. Prutku hinasi yhtä "Suvi venettä", jossa oli sähköperämoottori, jolla ei hirveän lujaa päässyt. Toinen sähköperämoottori lähti hieman aikaisemmin matkaan, jotta kaikki olisivat kutakuinkin yhtäaikaa perillä.



Matkalla kohti huippupaikkaa

Tällä reissulla muistaakseni Szczupak sai oman enkkahaukensa 3,5kg, josta minulla ei valitettavasti ole kuvaa..
Minä sain tällä reissulla myös yhden hauen joka oli puolitoista kiloinen suunnilleen. Palattiin hieman takaisinpäin kokeilemaan muita paikkoja, mutta eipä näyttänyt muualta tulevan mitään. Pilkkiäkkin yritettiin veneestä mutta mitään ei tullut. Paha tuuli ja sade yllätti niin oli lähdettävä pois. Muutamat lähtivät vielä illemmalla kello 22.23 aikaan yrittämään huippupaikoille, mutta eivät he kauaan voinut olla, koska myrsku yllätti heidät. Olivat kuulemma olleet tuossa kuvassa olevan sillan alla yli tunnin odottelemassa että myrsky lakkaisi, sittenhän se lakkasi ja he olivat yhden aikaan yöllä mökillä.
Tänä päivänä käytiin parinkymmenen kilometrin päässä olevassa keskustassa jäätelöllä, ja löysimme yhden kalastuskaupan, josta ostimme Suspeja varmaan yli 10kpl...  :-D Kaupan nimi oli muuten Kalastusaitta

Lauantai 15.5

Apua viimeinen kalastuspäivä!!! Huomena on poislähtöpäivä. Pakko saada vielä haukiennätys rikki.
Tänä päivänä Atte sai rikkoa toista kertaa haukiennätystä Turussa. Ensimmäisenä hän paransi enkkahaukeaan Torstaina oppaan reissulla, joka painoi grammaa vaille viisikiloa, ja nyt lauantaina hän paransi taas enkkaansa, ja hauki painoi jopa 7,5kg! C&R. Reissun toiseksi isoin hauki. (Kuva rapsan lopussa). Lauantaina Szczupak sai hieman pienemmän hauen kuin hänen enkkarinsa 3,5kg, se hauki painoi 3kg suunnilleen. Hän sai muuten molemmat haukensa "kohohärvelillä", josta hänellä on kuva jossakin. :-D Lauantaina Minä sain reissun neljännän hauen, joka painoi ehkä 900g.
Isompia haukia tämän 7,5kg jälkeen ei enään tullut. Pari alle kilosta taisi tulla. Sitten yks Tomi sai myös enkkarihaukensa, joka painoi 2,92kg

Päivemmällä piti lähteä hakemaan pulpettiveneeseen lisää bensaa, sillä aikaa jäimme Szczupakin kanssa Sattmarkin satamaan pohjaonkimaan ja heitteleen uistinta. Muutaman ahvenen sainkin. Yksi oli lähelle 100g, pari pientä. Sitten sain Kolmipiikin, ja muutamia salakoita, ja kaksi tosi isoa särkeä, toisesta ei oltu varmoja että mikä se oikein oli, mutta oranssin silmät sillä ainakin oli. Szczupak sai kanssa muutamia salakoita.


Illalla vietiin Pulpettivene pois, kun poislähtöpäivä on jo huomena...  :cry:

Sunnuntai 16.5

Nyt se poislähtöpäivä sitten koitti. Reissu olisi saanut olla vieläkin pidempi, tuntui niin helkkarin lyhyeltä...  :-o
Juuri ennenkuin lähdettiin oli palkintojen jako. Nuorten sarjaan kuului 3 kalastajaa. Minä pokkasin sarjan Eniten haukia 4 hauella, palkinnoksi parinkympin Sufix Fuse siima, punaisen värinen. Szczupaki voitti sarjan suurimman kalan kisan 3,5kg hauellaan, hän sai palkinnoksi rapalan digivaa'an.
Seniorisarjassa oli 6 kalastajaa. Jake voitti suurimman kalan palkinnon 8,5kg suurhauellaan, palkinnoksi  jatkovarrellinen nostokoukku, ja sama tyyppi koppasi eniten haukia, 4 kpl. Ja sai titaaniperukkeen... :-)

Reissun kahdesta isoimmasta kalasta vielä kuvat:



Jaken 8,5kg!




Aten 7,5kg haavissa!

Eilen tein vuoden ensimmäsen uistelureissun lähijärvelle. Moottoria,kun en omista,niin ihan soutamalla tuli vedettyä. Vapoja oli vedossa 3.
Reissuun tuli lähdettyä suhtkoht myöhään ja itse kalastus alkoi noin vartin yli kymmenen illalla. Kieltämättä oli hieman vaikeuksia saada: kolme vapaa+kelat,haavi ja täysinäinen reppu mopolla kulkemaan. :-D Kerran jopa onnistuin sammuttamaan derbin puolessa välissä matkaa.
Onneksi sentään itse liikennettä oli vähän. Rantaan tultuani oli lähellä olevassa mökissä menossa kunnon bileet. Poppi soi ja "viina virtasi". Ei ihme,sillä koulut olivat juuri eilen päättyneet. Onneksi veneeni luona ei ollut ketään ja vettäkään ei ollut,joten pääsin heti lähtemään järvelle. Hetken aikaa meni kuitenkin vapojen laitossa ja yhteen siimaan piti uusi perukekin vaihtaa,kun oli sen verran kulunut. Ekana soudin lahdekkeesta pois,kunnes laittelin simaat veteen. Uistimina toimivat keltainen syvänne salmo,viime vuonna saatu erä-lehti vaappu ja keltainen-musta-pilkullinen jesse. Hetken aikaa ehdin siinä uistella,kunnes tuli ensimmäinen "tapahtuma". Huomasin kalan olevan kiinni särjen värisessä erä-vaapussa.
Toivoin,että siiman päässä piahtaroisi kuha,mutta kuinkas kävikään... Kala tuntui myös kohtuu mukavan kokoiselta,mutta lähellä venettä kala osoittautui kuitenkin haueksi.  :x (yllätys,yllätys..)

Painoa hauella oli 1kg 910g. Kyllähän siinä silti tuli vähän jopa iloittua,olihan hauki tähän mennessä kauden suurin. Hauki pääsi punnituksen ja kuvien jälkeen takaisin vapauteen...


Vene oli hauki-episodin jälkeen jo sen verran liikkunut,että päätin kelata vaaput ylös ja laskea ne uudestaan veteen. Olin siinä parikymmentä minuuttia uistinta vedellyt,kunnes edessä oleva vetovapa alkoi lupaavasti nykiä ja jarru lauloi. Tällä kertaa puruleluna toimi jesse-vaappu. Siimaa oli puolalla huolestuttavan vähän. Vaan n.20-30 metriä,joten kala sai piehtaroitua kaikki siimat puolalta. Jouduin siinä sitten käsin alkaa pyörittää siima puolalle,koska muuten siima pyöri vain tyhjää. Lopulta pääsin sitten kelaamaan kalaa ylös. Tässä vaiheessa kala oli aika rauhallinen ja tuli kuin tukki. Kala oli aika pohjassa,mutta lopulta se tuli kuitenkin pintaan. Tällöin vasta tajusin kalan todellisen koon ja mikä parasta se oli kuha ja iso sellainen. :-o Kyllä siinä vaiheessa alkoivat jalat tutisemaan ja mielessä kävi,että kuinka oikein saisin sen ylös. Haaviin se ainakaan mahtunut. Hetken aikaa siinä tuli taisteltua,mutta lopulta kala tuli kuitenkiin lähi-etäisyydelle. Sitten tein ratkaisuni,että käsillä se sieltä oli nostettava. Tarrasin kuhan kylkeen ja kaulaan kiinni ja sain,kuin sainkin kalan nostettua veneeseen. Siinä se sitten makasi... Olin voittanut taistelun. :lol:
Jouduin soittamaan iskän hakemaan,sillä eihän tuota mopon kyydissä oli millään saanut kulkemaan. Iskä oli kuitenkin jo alkoholin vaikutuksen alaisena,niinpä äiti joutuikin kuskiksi.


Painoa kalalla 4kg 750g ja pituutta 78cm!

Hienon kuhan nappasit ja hyvin kerrottu, onnea!

Jospa sitä pitkästä aikaa runoilisi jonkin näköistä pikkurapsaa..  :-)

Lähdettiin isän kanssa aamupäivästä tuohon 10km päähän joelle taimenta ja harria pyytelemään.
Minulla mukana perho ja virveli. Isällä pelkkä virveli.

Isän ensimmäinen heitto ja pirteä taimen kiinni. Tulihan tuo myös ylös asti, mutta pääsi takaisin kasvamaan.
Isällä näytti tiuhaan tahtiin olevan tapahtumia ja minulla ei minkäänlaisia.

Välillä tapahtumat hiljenivät isälläkin lukuunottamatta yhtä komean harrin karkuutusta.

Oltiin jo pois lähtöä suunniteltu, kunnes isällä kävi harjus pari -kolme kertaa ensin yrittämässä ja päätin minäkin koittaa sitten siitä kohtaa virvelillä.
Pian tempoikin hienosti alamitan ylittävä harjus siimojen päässä ja tuli myös ylös asti.

Minä sitten rupesin perkailemaan harria ja pian isä saakin samasta kohtaa vielä taimenen.
Näiden jälkeen vielä muutamat heitot ilman tapahtumia..

Tuommoinen ihan mukava reissu ja pitääpä tuollakin joella käydä pian uudestaan.