Kaikkea kalastuksesta! Perustettu 1999

onko urheilukalastus typerää

Started by minäkalastaja, May 22, 2010, 11:05:28

Previous topic - Next topic

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

minäkalastaja

urheilukalasus on typerää koska kalastaja yleensä nappaa kalan, ottaa muutaman kuvan ja päästää kalan. Itse en siitä pidä. kommentteja kiitos
P.S jos aihe on jo olemassa pyydä poistamaan.

szczupak

Jaa tätä iänikuista keskustelua. Itse yleensä vapautan saamani kalat, koska niille ei ole kauheasti käyttöä ja monesti niitä tulee liian vähän :roll:, kun en niitä turhaankaan halua ylös ottaa. Mielestäni ne on parempi päästää takaisin kuin tappaa, etenkin kutemaan menossa olevien kalojen tappaminen ei ainakaan paranna kalakantojen tilaa. Ja isojen kalojen ylösottaminen on toinen asia josta on haittaa, pitemmän päälle se nimittäin voi pienentää kalojen keskikokoa. Tietenkin on myös tilanteita joissa kalojen ottamisesta on hyötyä kannalle, kuten ylitiheät ahven- tai särkikannat, mutta sormenmittaisia assuja ei varmaan kovin moni ainakaan syötäväksi kalasta.

Eli omasta mielestäni jos on kuitenkin pakko kalastaa (ja on :wink:) niinkalat joille ei varmasti ole käyttöä tiedossa on parempi päästää takaisin kuvien jälkeen.
Mistä näitä sinttejä oikeen tulee?

pjk

#2
Oikeasti typerää on ottaa kaikki saamansa kalat ilman minkäänlaista rajoitinta, ja miettiä sen jälkeen hätäpäissään mitä saaliilleen aikoo tehdä.

Mielestäni hyväkuntoisen kalan voi hyvin päästää takaisin, jos...

- se on väärän kokoinen (liian pieni tai liian suuri),
- väärää lajia, tai
- jos kalaa tulee päivän mittaan enemmän kuin itse kotona tarvitsee.  

Osa kalastajista menettelee siten, että he lopettavat kalastuksen heti, kun ruokakalat on saatu. Tämä on tietysti aivan järkihommaa. Osa heistä ei kuitenkaan tunnu millään ymmärtävän sitä, että kalastusta voisi jatkaa ruokakalojen saamisen jälkeenkin, vapauttamisperiaatteella. Jos oma kalantarve on vaikkapa yksi hauki ja se sattuu tulemaan heti reissun alussa, eikö ole järjetöntä lopettaa kalastus samantien ja lähteä kotiin, joka saattaa olla pidemmänkin matkan päässä..?

Jännä juttu muuten, miten vaikkapa 39 cm taimenen vapauttaminen on useimpien mielestä oikein, asiaa sen kummemmin kyseenalaistamatta. Mutta jos taimen onkin 40 cm, sitä ei saa enää päästää takaisin, koska se on mitallinen? Ja mitä isompi kala on kyseessä, sitä ehdottomammin se pitää pamputtaa?

--pikeye

minäkalastaja

Quote from: szczupak on May 22, 2010, 15:06:34
Jaa tätä iänikuista keskustelua. Itse yleensä vapautan saamani kalat, koska niille ei ole kauheasti käyttöä ja monesti niitä tulee liian vähän :roll:, kun en niitä turhaankaan halua ylös ottaa. Mielestäni ne on parempi päästää takaisin kuin tappaa, etenkin kutemaan menossa olevien kalojen tappaminen ei ainakaan paranna kalakantojen tilaa. Ja isojen kalojen ylösottaminen on toinen asia josta on haittaa, pitemmän päälle se nimittäin voi pienentää kalojen keskikokoa. Tietenkin on myös tilanteita joissa kalojen ottamisesta on hyötyä kannalle, kuten ylitiheät ahven- tai särkikannat, mutta sormenmittaisia assuja ei varmaan kovin moni ainakaan syötäväksi kalasta.

Eli omasta mielestäni jos on kuitenkin pakko kalastaa (ja on :wink:) niinkalat joille ei varmasti ole käyttöä tiedossa on parempi päästää takaisin kuvien jälkeen.
mutta entä jos kalalle on aivan hyvää käyttöä

minäkalastaja

Quote from: pjk on May 22, 2010, 15:14:39
Oikeasti typerää on ottaa kaikki saamansa kalat ilman minkäänlaista rajoitinta, ja miettiä sen jälkeen hätäpäissään mitä saaliilleen aikoo tehdä.

Mielestäni hyväkuntoisen kalan voi hyvin päästää takaisin, jos...

- se on väärän kokoinen (liian pieni tai liian suuri),
- väärää lajia, tai
- jos kalaa tulee päivän mittaan enemmän kuin itse kotona tarvitsee.  

Osa kalastajista menettelee siten, että he lopettavat kalastuksen heti, kun ruokakalat on saatu. Tämä on tietysti aivan järkihommaa. Osa heistä ei kuitenkaan tunnu millään ymmärtävän sitä, että kalastusta voisi jatkaa ruokakalojen saamisen jälkeenkin, vapauttamisperiaatteella. Jos oma kalantarve on vaikkapa yksi hauki ja se sattuu tulemaan heti reissun alussa, eikö ole järjetöntä lopettaa kalastus samantien ja lähteä kotiin, joka saattaa olla pidemmänkin matkan päässä..?

Jännä juttu muuten, miten vaikkapa 39 cm taimenen vapauttaminen on useimpien mielestä oikein, asiaa sen kummemmin kyseenalaistamatta. Mutta jos taimen onkin 40 cm, sitä ei saa enää päästää takaisin, koska se on mitallinen? Ja mitä isompi kala on kyseessä, sitä ehdottomammin se pitää pamputtaa?

--pjk
en tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kannalta

szczupak

Quote from: minäkalastaja on May 22, 2010, 15:38:53
Quote from: szczupak on May 22, 2010, 15:06:34
Jaa tätä iänikuista keskustelua. Itse yleensä vapautan saamani kalat, koska niille ei ole kauheasti käyttöä ja monesti niitä tulee liian vähän :roll:, kun en niitä turhaankaan halua ylös ottaa. Mielestäni ne on parempi päästää takaisin kuin tappaa, etenkin kutemaan menossa olevien kalojen tappaminen ei ainakaan paranna kalakantojen tilaa. Ja isojen kalojen ylösottaminen on toinen asia josta on haittaa, pitemmän päälle se nimittäin voi pienentää kalojen keskikokoa. Tietenkin on myös tilanteita joissa kalojen ottamisesta on hyötyä kannalle, kuten ylitiheät ahven- tai särkikannat, mutta sormenmittaisia assuja ei varmaan kovin moni ainakaan syötäväksi kalasta.

Eli omasta mielestäni jos on kuitenkin pakko kalastaa (ja on :wink:) niinkalat joille ei varmasti ole käyttöä tiedossa on parempi päästää takaisin kuvien jälkeen.
mutta entä jos kalalle on aivan hyvää käyttöä
Sitten mukaan vaan
Mistä näitä sinttejä oikeen tulee?

kuha kalle

Itse en viitsi pitkää listaa nyt luetella, kun szczupak ja pjk(taas) kirjoittivat hyvät teksit. Eihän aina kalastuksessa ole tärkeintä saalis, vaan kalastuksen ilo, nautittavuus ja hauskuus.

Quotepitemmän päälle se nimittäin voi pienentää kalojen keskikokoa.

Eikös yleensä, kun järvestä ottaa hauen pois, särjet lisäänny, ja muille kaloille on vähemmän ruokaa, ja niistä tulee pieniä?
"Kuka tahansa voi kusta lattialle mutta tosimies paskoo kattoon".
M.S

Qkkeli

Minusta otsikko on äärimmäisen harhaanjohtavaa, koska ainakaan itse en pidä c&r kalastusta yksin urheilukalastuksena, vaan se on vain osa sitä. Ja c&r:stähän riittää aiempia keskusteluja..:

http://www.kalassa.net/keskustelut/perhokalastus/pyyda-paasta-vai-pyyda-pamputa/
http://www.kalassa.net/keskustelut/kaikkea-kalastuksesta/elainraakkaysta-sanovat/
http://www.kalassa.net/keskustelut/perhokalastus/totuuden-hetkicr-gallup/

szczupak

Quote from: kuha kalle on May 23, 2010, 19:35:22
Itse en viitsi pitkää listaa nyt luetella, kun szczupak ja pjk(taas) kirjoittivat hyvät teksit. Eihän aina kalastuksessa ole tärkeintä saalis, vaan kalastuksen ilo, nautittavuus ja hauskuus.

Quotepitemmän päälle se nimittäin voi pienentää kalojen keskikokoa.

Eikös yleensä, kun järvestä ottaa hauen pois, särjet lisäänny, ja muille kaloille on vähemmän ruokaa, ja niistä tulee pieniä?

Sekin. Toinen mitä monessa kalakirjassa ja erälehdessäkin muistaakseni on sanottu että isot kalat ovat yleensä nopeakasvuisimpia, ja kun ne tappaa niin nopeakasvuisuuden geenit vähenevät kalakannassa.
Mistä näitä sinttejä oikeen tulee?

pjk

#9
Keskustelu on pysynyt asialinjalla, joten lisätäänpä vielä muutama juttu...

- Terve kalakanta sisältää kaikenkokoisia yksilöitä. Jos pyynti kohdistuu voimakkaasti suuriin kalayksilöihin (kuten perinteisesti tapana on) ja jos kaikki isot kalat säännöllisesti tapetaan, luonnonvalinta alkaa pikkuhiljaa suosia kalayksilöitä, jotka tulevat sukukypsiksi pienikokoisina. Kun kalan pieni koko alkaa olla lisääntymisetu, johtaa se ennen pitkää pahimmillaan koko kalakannan kääpiöitymiseen. Ympäri maailmaa on havaittu kalojen keskikoon laskeneen voimakkaasti pyydetyillä alueilla. Hälyttävintä on se, että keskikoko ei ole enää elpynyt ennalleen vaikka pyyntiä on rajoitettu, eli vahinko voi olla peruuttamaton.

- Ympäri nettiä on löydettävissä selvityksiä, joiden mukaan vesistön koko kalamassasta pitäisi olla petokaloja noin 30 – 40%, jotta tasapaino säilyisi ja roskakalat eivät pääsisi runsastumaan liikaa. Siis suomeksi, 100 kg särkiä vaatii vaikkapa 30 – 40 kg haukia vastapainoksi. Haukikin kärsii roskakalojen liiallisesta runsastumisesta rehevöitymisen muodossa!

*Edellisistä voinee vetää johtopäätökset, että...

- Saamansa isokokoiset petokalat kannattaa vapauttaa, mikäli kala on väsytyksen jälkeen vapautuskunnossa.
- Mikäli petokaloja tavoitteleva kalastaja ei voi / ei halua osallistua myös roskakalojen poistopyyntiin, hän voi ainakin olla poistamatta petokaloja vesistöstä enempää kuin omassa kotitaloudessaan kohtuudella tarvitsee.

Mikä sitten on "iso" petokala missäkin kalalajissa ja vesistössä, jää jokaisen pohdittavaksi. Tässäkään asiassa ei kuitenkaan kannata olla kohtuuton: sen elämänsä ensimmäisen kymppikiloisen hauen, kiloisen ahvenen, viisikiloisen kuhan jne. saa jokainen varmasti viedä kotiin saakka hyvällä omallatunnolla, punnita ja valokuvata sen kunnolla jne. Toiveissa tietysti on, että niiden seuraavien isojen kohdalla kalat saisivat jatkaa elämäänsä mahdollisimman hyväkuntoisina.

--pikeye




JamiDaMan

Quote from: pjk on May 27, 2010, 16:03:28
Keskustelu on pysynyt asialinjalla, joten lisätäänpä vielä muutama juttu...

- Terve kalakanta sisältää kaikenkokoisia yksilöitä. Jos pyynti kohdistuu voimakkaasti suuriin kalayksilöihin (kuten perinteisesti tapana on) ja jos kaikki isot kalat säännöllisesti tapetaan, luonnonvalinta alkaa pikkuhiljaa suosia kalayksilöitä, jotka tulevat sukukypsiksi pienikokoisina. Kun kalan pieni koko alkaa olla lisääntymisetu, johtaa se ennen pitkää pahimmillaan koko kalakannan kääpiöitymiseen. Ympäri maailmaa on havaittu kalojen keskikoon laskeneen voimakkaasti pyydetyillä alueilla. Hälyttävintä on se, että keskikoko ei ole enää elpynyt ennalleen vaikka pyyntiä on rajoitettu, eli vahinko voi olla peruuttamaton.

- Ympäri nettiä on löydettävissä selvityksiä, joiden mukaan vesistön koko kalamassasta pitäisi olla petokaloja noin 30 – 40%, jotta tasapaino säilyisi ja roskakalat eivät pääsisi runsastumaan liikaa. Siis suomeksi, 100 kg särkiä vaatii vaikkapa 30 – 40 kg haukia vastapainoksi. Haukikin kärsii roskakalojen liiallisesta runsastumisesta rehevöitymisen muodossa!

*Edellisistä voinee vetää johtopäätökset, että...

- Saamansa isokokoiset petokalat kannattaa vapauttaa, mikäli kala on väsytyksen jälkeen vapautuskunnossa.
- Mikäli petokaloja tavoitteleva kalastaja ei voi / ei halua osallistua myös roskakalojen poistopyyntiin, hän voi ainakin olla poistamatta petokaloja vesistöstä enempää kuin omassa kotitaloudessaan kohtuudella tarvitsee.

Mikä sitten on "iso" petokala missäkin kalalajissa ja vesistössä, jää jokaisen pohdittavaksi. Tässäkään asiassa ei kuitenkaan kannata olla kohtuuton: sen elämänsä ensimmäisen kymppikiloisen hauen, kiloisen ahvenen, viisikiloisen kuhan jne. saa jokainen varmasti viedä kotiin saakka hyvällä omallatunnolla, punnita ja valokuvata sen kunnolla jne. Toiveissa tietysti on, että niiden seuraavien isojen kohdalla kalat saisivat jatkaa elämäänsä mahdollisimman hyväkuntoisina.

--pjk





Ja toisaalta yhtäkään keskikokoista/isoa järveä, et saa vapavälineillä tyhjennettyä petokaloista!
En ole myöskään havainnut lähiympäristöjen vesistöissä mitään kääpiötymistä, missä ei verkoteta aktiivisesti! Ainoa järvi mikä tulee mieleen on lappajärvi,
joka trooleilla kivasti tyhjennetty.
Myöskään muut tutuista eivät ole lopettaneet kalajuttujen kertomista vielä. Joka kesä niitä 10kilosia tulee jokunen.
Ymmärrän että pienien vesistöjen kohdalla asia saattaa näin olla, mutta yhtään isompaa et petokaloista tyhjennä.

"Victory goes to the player who makes the next-to-last mistake"

pjk

#11
Quote from: [TKP]JamiDaMan on May 27, 2010, 16:25:49 Ja toisaalta yhtäkään keskikokoista/isoa järveä, et saa vapavälineillä tyhjennettyä petokaloista!
En ole myöskään havainnut lähiympäristöjen vesistöissä mitään kääpiötymistä, missä ei verkoteta aktiivisesti! Ainoa järvi mikä tulee mieleen on lappajärvi,
joka trooleilla kivasti tyhjennetty.
Myöskään muut tutuista eivät ole lopettaneet kalajuttujen kertomista vielä. Joka kesä niitä 10kilosia tulee jokunen.
Ymmärrän että pienien vesistöjen kohdalla asia saattaa näin olla, mutta yhtään isompaa et petokaloista tyhjennä.

Vapavälineillä ei toki vesistöjä tyhjennetä isoista, mutta vahinkoa voidaan kyllä tehdä.

Ensimmäisenä esimerkkinä järviltä Ruoveden Paloselkä 1980–90 -luvuilla. Vahva suurhaukikanta saatiin taantumaan peruslukemille noin viidessä vuodessa, etupäässä uistelemalla. Toisena esimerkkinä merialueelta Särkisalo vuoden 1997 jälkeen, kun läänikohtainen viehekortti tuli ja kalastuspaine räjähti.

*Jos mielenkiintoa aihetta kohtaan riittää enemmänkin, kannattaa lukaista esim. tämä artikkeli: http://suomenhaukiseura.com/hauki/ennen_olivat_suurempia.html

--pikeye

darpeee

C&R kalastuksesta puheen ollen kysyisin mielipidettänne erään harjusjoen tilanteesta. Elikkäs joki on pienehkö ja siinä on paljon pieniä harjuksia ja isojen harjusten (sanomme yli 25cm harreja isoiksi joen harjusten keskikokoon verraten) löytäminen on hankalaa. Joen alamitta on 40cm. Se tuntuu todella huimalta, sillä joesta harvoin saadaan yli 40cm harjuksia, ehkä vain muutama vuodessa tai kahdessa. Luulisin, että joen harjusten keskikokoa yritetään 40cm alamitalla nostaa. Itse olen vain yhden yli 40cm harjuksen joesta saanut, 44cm 790g ja olen kalastellut ko. joessa monen vuoden ajan. Tuosta korkeasta alamitasta johtuen olen pitänyt omaa alamittaa joessa, jotta edes silloin tällöin saisin muutamankin paistikalan pannulle. Pidämme sukulaistemme kanssa alamittaa +30cm. Joten kysynkin teiltä, että pitäisikö alamitta nostaa takaisin normaaliin sukulaistemme keskuudessa (40cm) vai haittaneeko tuo jos pidämme alamittaa jonkin verran alempana (30-35cm)?

pjk

#13
Quote from: darpeee on May 31, 2010, 10:36:29
C&R kalastuksesta puheen ollen kysyisin mielipidettänne erään harjusjoen tilanteesta. Elikkäs joki on pienehkö ja siinä on paljon pieniä harjuksia ja isojen harjusten (sanomme yli 25cm harreja isoiksi joen harjusten keskikokoon verraten) löytäminen on hankalaa. Joen alamitta on 40cm. Se tuntuu todella huimalta, sillä joesta harvoin saadaan yli 40cm harjuksia, ehkä vain muutama vuodessa tai kahdessa. Luulisin, että joen harjusten keskikokoa yritetään 40cm alamitalla nostaa. Itse olen vain yhden yli 40cm harjuksen joesta saanut, 44cm 790g ja olen kalastellut ko. joessa monen vuoden ajan. Tuosta korkeasta alamitasta johtuen olen pitänyt omaa alamittaa joessa, jotta edes silloin tällöin saisin muutamankin paistikalan pannulle. Pidämme sukulaistemme kanssa alamittaa +30cm. Joten kysynkin teiltä, että pitäisikö alamitta nostaa takaisin normaaliin sukulaistemme keskuudessa (40cm) vai haittaneeko tuo jos pidämme alamittaa jonkin verran alempana (30-35cm)?

Alamitan tarkoituksena on varmistaa, että kalat ehtivät lisääntyä ainakin kertaalleen ennen pyydetyksi tulemistaan. Alamitan omatoiminen soveltaminen alaspäin ei ainakaan paranna tilannetta.

--pikeye

Mikko_-Procyon-

Jos alamitta on päätetty jossain, niin sitä on noudatettava. Vähän sama asia on se, että "talvella tie on sula, niin me sukulaisten kanssa ajetaan 100km/h, vaikka talvinopeusrajoitus olisikin 80km/h". Ei siinä auta itse järkeillä mitään omia pohdintoja. Jos asiaan toivoo muutosta, on otettava yhteyttä päättävään tahoon ja alkaa viemään asiaa eteenpäin. Ennustan tälle projektille kuitenkin hankalaa tulevaisuutta ja tuo 40cm alamitta todnäk säilynee.

Itse topiciin "Onko urheilukalastus typerää" sanon, että koko sana "urheilu" pitäisi kitkeä irti kalastuksesta. Urheilua varten on kenttiä maailma täynnä. Kalavesillä kuuluu rentoutua ja hankkia hyvää ruokaa pöytään, jos sellaista sattuu tulemaan. Saalis ei saa olla "pakko", eikä edes tavoite. URHEILUkalastus siis on typerää, eikä siitä muuksi muutu. Piste.
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."

http://kalassa.net/mikkoprocyon/