Kalassa.net keskustelut

Kyllähän nuo suuret harrit ottaa ainakin sopuli- perhoihin, joita nyi'itään veden pintaa pitkin, joten taitaa niillä olla jotain kokemusta noista ihan luonnonravintonakin, eikä pelkkänä ärsykkeenä, varsinkin, jos alueella esiintyy paljon näitä esim sopuleita. Niinhän se yleensä on, että kalat käyttää ravinnoksi sitä mikä on milläkin hetkellä helpoiten saatavilla.

Olin Jigaamassa venesatamassa Jämsänjoen suulla. Aluksi ei tullut mitään, mutta kun vaihdoin paikkaa niin näin pikkukaloja pinnan lähellä.
Vähän aikaa heittelin niin ahvenet alkoivat seuraamaan, muttei jäänyt kiinni, vaihdoin salakan väriseen kalajigiin Ja melkein  heti nasahti jotain isoa kiinni. Pienehkön taistelun päätteksi ylös tuli n.3kg hauki josta samalla tuli kauden suurin hauki tähän mennessä  :-)
Vaihdoin paikkaa kahden venelaiturin väliin. Jokin isompi kävi tärppäämässä, mutta katkoi vaan kalajigin pyrstön. Vaihdoin kalajigin, ja muutaman heiton päästä vähän päälle puolenkilon hauki tarttui jalkojen juuressa (kivasti säikäytti  :-D)
Pidemmäksi aikaan ei voinut jäädä, koska piti mennä. Hyvä reissu ekaksi "kunnon" jigausreissuksi.

Taas ajateltiin pienellä porukalla lähteä kalaan klo 16 maissa.

Matkaan lähdettiin vähän viiden jälkeen, ja matkaa on paikalle suunnilleen 15km. Pyörillä 45min jälkeen oltiin perillä pienen pysähdyksen siivittämänä.

Puolisentoista tuntia heittelyä, ja jigillä puolikilonen kuha ja 350g ahven kolmelle kalastajalle. Ilman välinetappioitakaan ei selvitty: 2 jigiä pohjaan ja kaverin puukko putosi järveen, joka pitkän taistelun jälkeen rannalle saatiinkin.. On se hyvä että vielä sisävesiltäkin kalaa saa vaikka ei juurikaan veneellä ole mahdollisuutta kalalle päästä.

Muuten alkaisi syksy käydä tylsäksi  :-P

Kerrankin ei tullut poljettua tuota 30km turhaan..

Lähteä piti klo 8.00 kaverin kanssa, mutta herääminen ei oikeen onnistunut, eikä sää ulkona houkuttanut, ja päästiin lähtemään vasta 8.20. Perillä kalapaikoilla yhdeksän maissa, lähes tyhjenneen polkupyörän kumin kanssa..

Päätin pitkästä aikaa heittää pikkusta kalajigiä joka sattui siimanpäässä valmiina olemaan. Jo ensimmäisellä heitolla tuli kala, joka oli reilu 200g ahven. Tämä tuli hiukan yllätyksenä, mutta jo seuraavalla heitolla oli taas kala kiinni. Tätä menoa jatkui ensimmäiset 1,5h, kunnes kalat tuntuivat häipyneen. Joka puolelta tuli yksittäisiä ahvenia, joista aina joku ylitti ruokakalarajan (n.200g).

Isojakin kaloja oli, jotka tällä kertaa tuntuivat karkuun pääsevän. Kuitenkin ylös selkäevästä päälle kilon lahna, pienempi lahna koukku suussa ja suurehko pasuri.

Kotiin lähdettiin puoli kahden maissa kun kalan syönti oli hiipunut huomattavasti, ja enää kalaa tuli tahtia 10 heittoo / 1-2 kalaa, eikä kalojen kokokaan ylittänyt 150g kovin usein.
Kotona laskeskeltiin ahvenia olevan 19kpl ja yhteispaino oli vähän reilu 5kg.
3 suurinta ylitti 450g, järjestyksessä 580g, 480g ja 460g.

Hyvä saalis, huomisen ruokakalat  :-)

Eilinen päivä meni lähestulkoon kokonaan vesillä.

9.00-17.00 Heposelällä uistelemassa "lohia". Melko hiljasta sillä rintamalla, mutta 14 poranokkaa (0.5kg-2.5kg) ja 4 ahventa (100-500g) kävi piristämässä päivää. Kotona kerkesin olla ehkä tunnin, niin tultiin hakemaan tuulastamaan.  :lol: Tuuliselta ja pimeältä Pielisjoelta kertyi pussin pohjalle 3 säynettä (100-300g), 15 lahnaa (300-1500g) ja pari kilonen hauki.

Oltiin sunnuntaina kaverin ja hänen isänsä kanssa Merikarvinajoella kalassa. Yllätys yllätys, kalastajia riitti. Päätettiin keskittää kalastus Puukoskeen. Ensin haravoitiin puolitoista tuntia aluetta Tobeilla meritaimenten toivossa, ''jos se vaikka nappais''-fiiliksillä. Tämän jälkeen aloitimme kirjolohen kalastuksen. Lähdimme kosken niskalle, ja kaverin isä lähti lähti laavulle sytyttämään nuotiota. Hetken kalastuksen jälkeen istahdin laavulle, ja katsoin, että onpa hyvän näköinen paikka suoraan edessä- se vain sattui olemaan varattu. Joku kaveri heitteli siinä Mutu-leechiä, ja huomasin heittopituudet. Ja avasin pakin, jotta löytäisin jonkun hieman erikoisemman värin uistimesta, joka lentäisi pitkälle. Valitsin mustilla raidoilla varustetun oranssi-sinisen Räsäsen seiskan. Kaveri lähtikin miltei samantien autollensa, ja paikka vapautui. Heitin siihen ja samantien nappasi. Kala oli 44cm pitkä kirre. Perkasin kalan ja paistelin makkaraa, ja aloitin uudestaan kalastuksen. Viiden minuutin jälkeen nappasi taas, mutta pikkukirre pääsi hypyssä irti. Loppureissulla ei enää tullut tapahtumia. Ihan mukava reissu oli, vaikka saalis jäikin laihaksi.

Eka raportti, noin viikko sitten tehty reissu.

Lähdin ajeleen ihan sokkona porvoon suuntaan vantaalta ja ekan kerran toppasin sinä eriksnäsin bensa-aseman kohdalla ja heitin oikealle, kunnes hetken ajeltuani täysin päättömästi tulin kalkkiranta-nimiseen paikkaan. Täysin mistään mitään ymmärtämättä kävelin aallonmurtajalle ja aloin heitteleen isoa sikakirkasta jigiä mereen. Ei mitään. Kokeilin vielä vaarin vanhalla utöllä parit kerrat kunnes lusikka kilahti seuraavaan murtajaan kivien väliin ja sinne jäi. Hyvin lentää viehe kun on tottunut 0.40 strenillä viskelee ja nyt oli .032. Siellä on vieläkin, saatan hakea pois joskus mutta joutuu meneen tehdasalueen kautta joten odotan pimeää. Sillä on tunnearvoa lähinnä sillä vanhalla sinisellä utöllä. Noh, lähdin taas ajeleen ja päädyin porvooseen nesteen jalostamon jonnekin taakse hyvännäköseen poukamaan missä oli aika matalaa ja paljon vesikasvustoa. Nyt pääsin kokeileen uutta nils masterin oranssikeltaista vaappua, eikä mitään. Ei kun kotiin päin kun ei oikein paikkaa löytynyt ja alkoi olla myöhä. Aika surkeaa on tuo kun lähtee ihan tuntemattomalle alueelle poukkoileen ihan turistina mutta niin kai niitä uusia paikkoja löytyy?  :?

Tänään kävin tekemässä avovesi kauden päätösreissun, pari tuntia viskelin erään järven rannalla heikoin tuloksin :-P yhden vajaa kiloisen hauen kuitenkin sain joka nappasi baby busaan.

siinäpä vielä suttuinen kuva puikkarista :roll:

Kuvittelin jo että nyt vihdoin kalantulo lakkaisi kun järvetkin kävivät jo jäässä.. Mutta ei!

Tällä kertaa ei jaksanut lähteä pyörällä polkemaan joten nappasin skootterin n.klo 11.15 ja hain kaverin. Matka taittui makoisasti kovassa tuulessakin ja perille päästyämme kasasimme tietenkin välineet.
Ensimmäisillä 10:llä heitolla paljon tapahtumia, ja ylös muutama ahven isoimpien ollessa n. 200g. Syönti vähän hiipui ja aika siirtyä muutama metri. Se tuotti tulosta, ja ahvenia nousi reilu 5kpl. Tämäkään ei minua vielä tyydyttänyt ja siirryin parikymmentä metriä ja otin 2 isompaa vaappua mukaani. Alkuun ei mitään, mutta heti uistimen vaihdon jälkeen kova tärppi, joka kuitenkin irtosi.

Siirryin nostelemaan taas ahvenia, mutta syönti ei ollut parantunut. Pari pikkuista sain ylös asti ja päätin lähteä kaverini luo yrittämään vähän "arvokkaampaa" kalaa. Pari minuuttia viskelyä kunnes vaihdoin pienen jigin, ja rannasta "dippaamalla" nappasi n. 40cm taimen, joka sai vapauden. Tämän jälkeen näkyi yksi havainto "jalommista" kaloista, ja se oli kirjolohen hyppy pari metriä edessämme. Ahventa kuitenkin alkoi tulla yllätykseksemme siitäkin, ja ylös asti niistä saatiin ehkä 10kpl. Suurimmat n. 200g.

Päätin mennä nostamaan sen edellisen rajun tärpin antaneen kalan ylös, ja jo ensimmäisellä heitolla siiman päässä rimpuili yli 3kg hauki. Nopeasti ylös ja vapauteen. Tämän jälkeen vain yksi saman kokoinen hauki seurasi. Ahvenlinjalla oli jatkettava ja päätin kokeilla edellisenä päivänä saamiani jigejä.  3 heittoa ja 3 ahventa: 490g, 350g ja 320g. Ei siis ihan huonosti. Ahvenia nousi loppu iltapäivän tasaisen huonosti ja vain muutamia yli 200g. Hämärässä kuitenkin vielä muutama huima tärppi jigiin, ja yksi jäi kiinnikin: n.4,5kg hauki selästä/pyrstöstä kiinni lähes rannasta ja se antoi light vehkeillä kovat kyydit  :-)

Kuhaa ei kerennyt enää yrittämään kun pimeä yllätti, mutta mukava reissu kuitenkin.. Ehkä pitää vielä pari kertaa tänäkin vuonna käydä kokeilemassa jos vaikka ahven ja haukiennätys vielä paukkuisi  :wink:

Laitampas vähän nyt rapporttia Marraskuun 19 päivästä merikarvianjoelta.

Ammusta Startti 9 aikoihin kohti merikarviaa ja köffin lupien kautta suunta lankoskelle.

Lankosi:    Pelipaikoilla 10 aikoihin. Muu poppoo lähti jo virvelit kourassa joelle, kun minää jäin miettimään perhoa. Pienen pohdiskelun jälkeen oranssi liitsi ja jatkotapsissa musta kuulapäänymfi tuntuivat parhaalta vaihtoehdolta. Aloittelin sieltä "veikonmontun" Reunamilta kahlaamalla. Virvelimiehet kiskoivat viikko sitten istutettuja tammukoita tasaiseen tahtiin, tyyliin joka toisella heitolla. :D Ittellä muutaman tammukan jälkeen Liitsiin jysähti jokin vähän terhakkaapi. ensimmäinen hyppy ja valkeni, että nyt on kirjolohi kiinni. 5 min kamppailun ja sähellyksen jatkotapsin kanssa päättyi kuitenkin voittoon, ja kala helpottuneesti pussiin. Sitten vaan perkuu rannalla. Kala painoi 1,2 ja mittaa jotain 40+ luokkaa. Kala oli normaalia paremmassa kunnossa kun evät eivät olleet kuin sirkkelillä leikattuja.  :-) . Serkku ja isä saivat virveleillä vielä pari pienempää kirreä. Pieni hyytyminen syömisessä ja totesimme että nyt alkaa olemaan jo kalamiehilläkin nälkä. Köffille syömään ja sen jälkeen lähtö uusille apajille. 



Holmankoski/Staavit ja Vaadit: Näiden koskien kiertäminen alkoi siinä 12 aikaan ja sieelä viivyttiin pari tuntia. Ei mmitään merkittävää, joku perhomies nappasi 2,5 kiloisen kirjolohen holmasta.

14 aikaan taas lankoskella: Perhomies väsytteli taas 2 kiloisen kirjolohen virran kupeesta.......... Ei siinä sitten muuta kuin perhovehkeet kasaan ja koskella med virvelimiehet. Itse vaihdoin taas päähän aamun ottiyhdistelmän. Taimenia tuli taas riesaksi asti. 15 aikaan nappasi taas jykevämmin, pieni väsytys ja Taimen 43cm pussissa. Tämä C&R. Aika meni nopeasti Taimenia kalastellessa, mutta vielä oli se kirre saatava. Hämärän tultua 16 aikoihin Tärppi ja kala lähti syvyyksiin ja silloin ajattelin että nyt tulee kirjolohi. 3 Minuuttia hyppyjä ja sukelluksia ja pohdintaa, että onko se nyt kirjolohi vai taimen............ Ja taimenhan se oli, 41cm. Vahva kala ja pirtein taistelija. C&R.



Sitten olikin jo väkisin kotiin lähdön aika. Oli hyvä päivä. Kalaa oli paljon joessa. Taimenia välillä riesaksi asti, kun olivat niin pieniä, paitsi ne kaksi.

Kirjolohi ja pienempi taimen tulivat oransilla 10 koon liitsillä, punaisella kuulalla. Isompi taimen mustalla nymfillä, jossa myös punainen kuulapää.

Tulipa korkattua koukkukausi käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Kävin tuossa aamulla katsomassa 3 koukkua, jotka olin eilen käynyt lammen jäälle laittamassa. Jää oli kyllä melko epäilyttävän näköistä varsinkin kun yön aikana oli puskenut melkoisen vesikerroksen muutenkin vielä suhteellisen huteran oloisen jääpeitteen päälle. Tuuralla kopistellen kuitenkin uskaltauduin etenemään.

Kaksi ensimmäistä pyytöä olivat saaneet olla rauhassa, mutta kolmas alkoi lupaavasti heilua lähestyttäessä. Hetken suostuttelun jälkeen tuo pitkulainen särki-imuri suostuikin jään paremmalle puolelle. Filmaus tapahtui tietenkin aina niin esteettisen miehekkäällä kylpyhuoneen lattialla.




Sama kala noin tunnin kuluttua saantihetkestä.

Tänään avovesikaudelle jatkoa rannalta jigikalastuksen parissa.

Autokyydillä perille puoli kymmeneksi ja täkyonkeen täkyjä hakemaan. Onki viritettiin, mutta ei ensimmäistäkään tapahtumaa.

Vaihdettiin jigeihin ja ahventa nousi kohtalaisen hyvää tahtia.. Kolmeen mennessä rannalla oli ainakin 20 ahventa joista suurin reilu 400g. Kaksi kuhaakin rannalla kävi, molemmat suunnilleen 35cm pitkiä. Haukitärppejä muutama, ja lopulta pieni 1,5kg pallokalan mallinen hauki rannalle.
Kuitenkin reissun hieno lopetus oli, kun kaverilla oli jäänyt tärpit vähän vähiin ja hän päätti tulla viereeni heittämään vähän isompaa jigiä kivikon sekaan ja sanoi että "Tuun nyt tän jigin jättää tänne pohjaan että edes jotain tapahtumia tulisi" ja tokalla heitolla jo jigi jää "pohjaan" kiinni. Pohja kuitenkin alkaa liikkua hitaasti mutta varmasti ja suurta haukea sieltä odoteltiin, mutta suureksi yllätykseksemme vedestä nousi vajaa kilon made  :-D Hetki ihmeteltiin ja kaveri oli tyytyväinen ensimmäiseen mateeseensa.

Eikä tietenkään jigimenetyksiltäkään säästytty, yhteensä taisi 7 jigiä järven puolelle jäädä...

Taisi olla viimeinen reissu tämän vuoden puolella, seuraava reissu tod näk. jäitten päältä jos sääennuste paikkansa pitää.. Pienillä järvillä jäät kesti minut jo 4pv sitten.. Nyt jo tarpeeksi vahvat pilkkimiseen  :-)

27.11.2011 Myrskyisä Köklotti

Heräsin siihen että emäntä kyselee jotain elämää tärkeämpiä juttuja jo muutenkin huonosti nukutun yön yli ja joojottelen siinä samalla. Kylkeen tökkääminen on mainio keino saada jo muutenkin väsynyt kaveri ylös kunnes tajusin, sehän on kalapäivä! JESS!!! Kävelen reippaasti keittiöön odottaen että kello olisi lähempänä seiskaa ja että poikahan tuolta kohta jo herääpi!

Saavun keittiöön täysin hereillä ja alan hääräämään kahvipannun kanssa kun alkaa tuntuman kummalliselta. Vilkaisen kelloa ja tasan viisi! EI samperi! mietin itsekseni, tässä on vielä monta tuntia ennenkuin pääsen kalaan. Kahviröpisten taustalla alan selata nimeltä mainitsematonta kalasturyhmää kunnes huomaan keula miehen kirjoitelleen ryhmään 4 tuntia sitten. Minulla alkoi epäilykset heräilemään että keulamies ehkei sittenkään olisi lähtökunnossa sovittuun aikaan. Join kahvia ja selailin kalastus videoita mahtavan videotaituri JanneVaasan tekeleitä juutuubissa kunnes poika heräsi. Emäntä tuli mahapystyssä vaatimaan että meen kauppaan, selvä! Mietin mitä herkkuja ostaisin tämän päivän kalastusmatkalle ja mtkaankin tarttui kaikenmoista nakkimakkarasta alkaen. (minun ei tarvitse ostaa ns.isoa makkaraa pönköttääkseen itsetuntoa), nakki käy hyvin! Kaupan pihalla pirautin keulamiehelleni joka lupautui 2 kirjaimella mukaan, mä! Ei tullut vastausta ja pistin viestin perään toivoen saavani pikaista vastausta koska halusin jo pikku hiljaa lähteä pelipaikoille ettei niin pahasti kastuttaisi jo sinne saapuessa.

Muutamalle kaverille soitto ja kaikki nukkuu, kunnes yhtäkkiä valkeni että kaverini Lauri T oli kysellyt keulapaikkaa veneestä hetki sitten. Pirautus laurille ja soitto ääni ehti soida kerran kunnes lyötiin luuria korvaan. JESS!!! Ei muutakuin uusi soitto laurille ja hän vastasi kuten vapaalla oleva mies pitääkin kello n.08, yhtä selkeesti ja erittäin hyvin artikuloiden. Ehdotin Keulahomon paikkaa ja mainitsin myös sään rajuudesta mutta pelkäämättömänä kovana äijänä Lauri nauroi surmaa silmiin ja lupautui mukaan jos hän vain saisi juoda aamu kahvit ensiksi. Lupasin odottaa...

Saavuimme Norrskatin satamaan jännittyneinä pääsisimmekö edes satama altaasta pois kun jo altaassa kuohusi vaahtopäät (ei musiikki yhtye). Huomasimme myös että lisäkerrasto vaatteiden alle oli tarpeen. Nopea veneen pakkaaminen ja vaivalloinen veneen ulos työntäminen laiturista vasta tuultakohden. Pyysin lauria istumaan veneen keskipenkille koska halusin että vene on tasapainossa mutta myöskin enemmän takapainoinen ettei aallot lyö niin pahasti sisään kun mixbusterissa ei stiä vesivaraa hirveesti ole. Lähdimme reissaamaan norrskatista ulos ja huomasin ettei piru, tämähän on kuin petsmoon sisälahti keskituulella ja hurautettiin paikanpäälle ja mainitsin myös laurille että takaisinpäin tullessa on jo isompaa aallokkoa.

Saavuimme lahteen missä blååsas lähes yhtä paljon kuin ulkonakin, ei muutakuin ankkuria naaraamaan pohjaa ja huomataakseni ei ankuri pitänyt lähes ollenkaan, sama kuin olisi 5 hp muovi veneellä ajanut eteenpäin. Olin lupautunut lainaamaan yhden kalastus setin laurille ja lauri sai myös uistimeksi PV sirpan jonka hän itse valikoi boksista. Olin tyytyväinen valinnasta koska halusin itse aloittaa suspi musta hopealla.

Laurin toinen heitto osoittautui toimivaksi ja en ollut neuvonut tekniikoita oli hänellä jo jotain isompaa kiinni. Huomasin kuinka vapa taipui ja kala ei halunnut tulla näkyviin. Lauri itse ei kommentoinut kalan suuruutta millään tavalla mutta huomasin että jotain "kivaa" siellä siimanpäässä oli. Reegaus vauhti oli hurja ja lähenimme koko ajan rantaviivaa päin kunnes kala nousi pintaan. Hurjan hieno hauki tokaisin ja nappasin liplock otteella kaverin mukaan veneeseen laurin sanoessa käytä nostokoukkua. (nostokoukku on tarkoitettu jalokaloille sekä kuhille). Nopea kalan irroitus ja kuvaus, mukava 5+! Jess, tää alkoi hyvin.

Inhottavinta reegauksessa tämmöisessä tuulessa missä pidät ankkuria hidastus "pussina" on että ehdit heittämään suspilla tähän aikaan vuodesta sen 3-5 kertaa per reegaus ja se alkaa ottamaan hermoon. Reegattiin yhteensä lahti jokunen 15 kertaa ja muutamia 3kg ja pienempiä nousi mutta laurin isompi kaveri jäi ainoaksi. Heittely aikaa oli ehkä semmoinen tunnin päälle kunnes alkoi tosiaan olemaan sen verran kylmä ja repivä tuuli ulvoi ja näytti merkkejä voimistuakseen. Teimme päätöksen lähteä takaisin kun vielä pääsemme ilman että miks busteri uppoaa.

Tulimme lahdesta ulos koukaten akvaarion näköpiiriin kysyi Lauri että menemmekö oikeasti tuonne. Nyökytin päätä ja olin jo laittanut kaulahuivin naamalämmökseeksi. Kun ajoimme ensimmäiseen isompaan aaltoon alkoi itsellänikin jo adrenaliini virrata ja lauri kääntyi uudestaan kysymään että mennäänkö me tonne? eikö kannattais odotella että laantuu. Sanoin että menemme. Siinä vaiheessä kun laurilla oli suu täynnä merivettä ja horisontti alkoi kadota näkyvistä kysyi hän viimeisen kerran, mennäänkö me tonne. Vastasin tyynesti mutta huutaen, hitaasti hyvä tulee, tässä vaiheessa olimmo jo niin pahasti läpimärkiä kylmästä vedestä ja viimasta ja tunsin kuinka kylmä vesi alkoi virrata oikean jalkani sisäkohdasta ja kivespussin välistä. Nyt tuli kylmä ajattelin. Kyyti oli hurjaa kuin 8 vuotiaana linnanmäellä mutta selvittiin kuitenkin hengissä takaisin norrskattiin. Siinä ensimmäiseksi oli pakko hypätä autoon lämmittelemään ja sitten vasta nostaa vene. Kiitos laurille kivasta matkasta!

Tänään käytiin kaverin kanssa nostamassa talvikauden ekat kalat jään päälle, tosi varovaisella otilla oli kala mut kahteen pekkaan saatiin joku parikymmentä ahventa ja jäällä oltiin reilu tunti.
Jäätä oli jo aika turvalliset n.7-12cm

siinä vielä parit kännykällä otetut kuvat:

noin 250g assu, ei hassumpi talvikauden avauskalaksi :-)

Tänään kävin klo 10-12.30 pilkillä eräällä louhosmontulla. Jäätä oli jo n. 20cm. Kairasin ensimmäisen reiän noin kolmen metrin syvyiseen kohtaan, mutta siitä ei tärppiäkään viiteentoista minuuttiin, joten ei muuta kun vähän eteenpäin rantaviivaa pitkin. Toisella reiällä oli myös hiljaista aluksi, sitten vaihdoin sinisen pikku tasurin, johon olen sitonut sinisen karvapysrtön. Pohjasta ei nykyäkään, sitten nostin pilkin väliveteen ja siinä nyin jonkun aikaa. Säpsähdin, kun vavassa tuntui nykäisy, ei tarttunut... Kolme kertaa piti yrittää ennen kuin kala tarttui. Avannosta nousi nätti noin 50g ahven ja ensimmäinen tasurikala minulle. Ei aikaakaan kun vähän parempi tokaisu tuntui vavassa ja sieltä nousi arviolta hieman yli 100g ahven. Vielä yhden ahvenen sain siltä reiältä ja sitten hiljeni. Pari reikää kairailin ja sitten alkoi tapsipilkkiin syömään. Kaksi noin 50g ahventa nousi peräjälkeen ja yksi isomman tärppi, muttei tarttunut. Sitten join kahvit ja lähdin kotia päin.

Reissun saldona vuoden ensimmäiset ahvenet ja ensimmäiset tasurikalat. Pitää ruveta perehtymään tuohon tasapainolla pilkkimiseen enemmänkin tänä talvena. :-)

Tulin juuri pilkiltä...
Espoonlahti 5min - Vitträsk 3,5h - Mcdonalds 20min - Pitkäjärvi 3,5h
Espoon lahdella jäätä oli kaksi senttiä...
Vitträskissä jäätä oli 10 cm ja 5 senaa vodaa pinnalla ja sama pitkäjärvellä(espoon).
Kalaa ei tullut piste!

Pilkillä tänään..

Saalina huikeat 5 ahventa..  :roll:
Olin tosin vain hetken pilkillä..

mm koulusta suoraan iltapäiväpilkille. Jäätä perus neljä senttiä. 10 senttiä loskaa ja 20 senttiä lunta päällä. Kaks tuntii istuin kallion reunamalla ja kolmesta kuuteen metriä oli pilkkisyvyys. Kaks tosi vahvaa nykyä tuli ja hetken kerkes nostamaan, mutta saalis oli nolla. Tosi painavalta tuntu ja ei potkinu ollenkaan. Veikkaan, että ne oli lahnoja, kun tuolta on joskus niitäkin saanu. Outoa vaa et söi välivedestä. Pari viikkoa et kerkee seuraavan kerran :/

Intin takia ei ole montaa reissua kerennyt heittää tälle kaudelle. Eilen kuitenkin pääsin viettämään kokonaisen päivän Länkyn viileillä selkävesillä. Suunnistin heti selällä kiertelevään railoon, mikä oli nostanut herkullisen näkösiä laikkuja. Sitkeästi kyttäsin laikkuja aamupäivän, mutta kaloja ei tuntunut alla olevan. Puolenpäivän jälkeen päätin siirtyä railoa pitkin vähän syvempään veteen noin 10 metriin. Laskin sillin kasin pohjaan ja nostin pari kehää, jonka jälkeen alkoi nousemaan hyvännäköisiä lenkkejä siimaan. Yhdeksän hyvänkokoista assua kerkesin vinttaamaan jään kuivemmalle puolelle, kunnes otti hiljeni. Mukavaa oli pitkästä aikaa taivaltaa isoilla selkävesillä ja harrastaa perinteistä puntariongintaa. Nyt kovimpien pakkasten ajaksi taas valtion leiville, ja toivottavasti seuraavilla lomilla olisi taas hyvät possukelit.   :wink:



Uploaded with ImageShack.us



Uploaded with ImageShack.us

Mittari näytti siedettäviä lukemia aamun valjetessa, joten piti nakata haalari pääle ja suunnata järvele. Kamerakin sattui mukaan yllättäen, mutta siitä ei kauan iloa ollut; akku ei reilun 15 asteen pakkasesta pitänyt, vaan hyytyi nopsaan.


-Ilma on kuin morsian...

Aloituspaikaksi valikoitui tuttu alue, jolta oli aikaisemmin sormenmittaista ahventa saanut nykiä. Ensimmäinen reikä antoi nopeasti reissun avauskalaksi kiisken. Avauspilkkinä toimi tuttu Kuusamon Varma.




Seuraava avanto muutaman metrin päähän hieman lähemmäs rantaa, ja tulostakin alkoi syntyä:



Kahden paremman ahvenan jälkeen sattui kovempi tärppi, mutta hauki ei pikkukoukkuun tällä kertaa jäänyt kiinni. Tärpin jälkeen reikä hiljeni tyystin. Kaira teki töitä, mutta useat avannot viereen eivät antaneet uusia ahvenia.
Pienen löntystelyn jälkeen avanto syntyi entistäkin matalampaan kohtaan lähelle rantaa. Toistakymmentä pikkuahvenaa nousi jäälle, mutta yhtään isompaa ei seassa näkynyt. Uusi reikä viereen, ja pitkästä aikaa tärähti vähän parempi;



Välittömästi syötinuusimisen jälkeen jysähti Varmaan; hauki tai iso ahven. Pikkukalojen nostelun seurauksena ylösottotapa taisi olla turhan raju, lyhyen taistelun jälkeen napsahti ensin siima poikki ja sitten päässä verisuoni... Epätoivoinen yritys kurottaa kädellä veteen ei auttanut, sinne mäni kala ja vanha Varma. Vavanvaihdon jälkeen sama reikä ei enää muuta suonut, uudet reiät jatkoivat tuttua trendiä, sinttiä pukkasi tiiviiseen tahtiin, kunnes lopettelin toukkien tuhlailun ja suuntasin nokan kohti kotia ja kahvikupposta.

Jäätä yhteensä 45-50 cm.

Keli oli mitä mainioin. 24 pakkasta ja pientä tuulta. Ihmettelen, ettei tullu kylmä. Vieläkin paikoittain jään päällä 10 senttiä vettä. Muutamien viimekertojen perusteella tuntuu, että kala syö aamulla puolituntia ennen auringonnousua ja puoli tuntia sen nousun jälkeen. Eli about tunnin. Sama homma sit auringonlaskun aikaan. Tänään syöntiä kesti heti ensimmäisellä reiällä noin 3 minuuttia ja tämän jälkeen kala söi vaan pari kertaa loppupäivän aikana. Menin seitsemännen ahvenen jälkeen vaihtamaan tasuriin ni kaikkosivat karkuun. Miksi vaan noin perkeleen pientä joka kerralla? Miten sitä isoa ennen kevättä..

Toissa päivänä kävin kaverin kanssa Espoonlahdella ja Linlonlahdella pilkkimässä.
Pakkasta oli 9 aamulla kun lähdimme 15 astetta aurinko alkoi paistaa komeasti, kun saavuimme Marinsatamaan. Kalaa (kiiskiä ja sulkavia) alkoi tulla. Muutaman komean ahvenenkin sain. Noin neljän tunnin ja 30 kiisken pilkkimisen jälkeen vaihdoimme Linlolle. Linlolla tuli sitten taas muutama ahven ja ainakin 30 särkeä ja kiiskeä. Syönti oli kovimmillaan siinä kolmen ja neljän välillä.
Kotona huomasin että assut oli aivan täynnä mätiä, joten sitäkin pääsi maistelemaan. Ahvenet maistui hyvälle oluen kanssa. Nyt himottaa jo lähteä seuraavalle reissulle.

Menneenä päivänä linlolla(kirkkonummi, linlonlahti)

Kaverini pentin kanssa lähdimme aamulla 8.45 ajamaan Vantaalta kohti Kirkkonummea, matkaa kohteeseen oli 42km, joten matkalla saimma luotua stragian päivälle. Viimeinen tien pätkä oli melkoista off roadia, koska tietä ei ollut aurattu viikonlopun lumisateiden jälkeen. Perille kuitenkin päästiin ;) Päätimme aloittaa päivän kävelemällä Nätholmenin lansipuolella, jossa kalat näkivät ensimmäiset valonsäteet 20 cm jään läpi puoli kymmenen aikaan. Sää oli melko selkeä ja tuuli navakkaa etelä tuulta. Lunta jäällä oli 10-40 senttiin, myös täysikuu vaivasi. Pilkkijöitä jäällä oli kaksi meidän lisäksi tai ainakaan puusilmäni eivät enempää havainneet.

Parilta ensimmäiseltä reiältä ei kuulunut mitään joten siirsimme reikää pohjoisempaan Nätholmen ja Björkhomenin välimaastoon. Sitten alkoi kalaa nousemaan, mutta epäonneksemme taloussiikaa ja kiiskiä, eikä näitäkään tullut millään kovalla tahdilla vaan kala tuntui olevan tiukassa. Sää kuitenkin alkoi kirkastua ja samoin väsynyt mieli. Lähellemme aivan rannan viereen tullut mies alkoi nostaa jotain kalaa aivan rannasta, ilmeisesti morrilla. Näin suuntasimme omatkin reikämme rannempaan (2-3m) ja itäpuolelle Nätholmenia, tähän vaikutti kyllä myös se että sinne aurinko paistoi paremmin :)
Vaihto kannatti koska kohta iskeytyi päivän ensimmäinen ahven. Ahventa ei kuitenkaan saanut mitenkään juhlallisesti muutama yli 150g ja muutama sintti. Reikiä kairattiin saaren ympäri ja läheiselle karikolle, mutta mistään ei sitä "mestaa" löytynyt, vaikka yritys oli kova:D Reikiä kairaaltiin ja kahvia juotiin, vällillä jopa kalaa nostettiin päivä meni rennolla otteella. Aurinko ei vieläkään kovin pitkään valoa tarjonnut, joten näin lähdimme illalla suuntaamaan kohti autoa ja vantaata ja saunaa...
Syönti kokoista aventa tuli kymenisen kappaletta ja särkiä toista kymmentä. Reissu ei ollut mikään suksee, mutta keli ja kalaseura teki kaikesta sen arvoista ja erittäin mukavaa.

Päätin tänään mennä iltapäivällä testailemaan uutta mestaa. Sanokaas mielipiteitä mistä te olisitte koittanut sitä isoa ahventa. Tuossa näkyy noi kairaisreiät punasella. Oikealta kärestä tuli ahneella syönnillä kymmenkunta ja länsipuolelta tuli toise kymmenkunta. Syönti oli aika hyvää kun kohalle osui. Kaikki pientä.. Saaren nimi on sattumaa, sillä ei ollu paikan valinnan kanssa mitään tekemistä.  :-D

http://imageshack.us/photo/my-images/714/kalapaikka.jpg/

Kerropa SLN millä kriteerillä valitsit nuo ylävasemmalla olevat pari melko selällä olevaa aluetta - ei itselle tulisi ensimmäisenä mieleen kun minusta nättää melo tasaiselta arpapelialueelta - jos vaikka oppisi sinulta jotain:) Noille alhalla oleville selkäpaikoille olisin ehkä löytänyt syystä että siellä on myös tuo syvempi monttu lähistöllä.

Itse olisin kyllä kolunnut ainakin tuon Ahvensaaren lounaisrannan penkan.

Reissuraporttia Tammikuulta, maskun maanpäästä: http://www.youtube.com/watch?v=yQP_H2MCd38

Raportti viime lauantailta Taivassalosta:
Mun raportit luettavissa kuvien kera: www.litka.webstarts.com

Reissuraportti - Marjustenranta, Taivassalo 4.2.2012

Mittari näytti pakkasta rapiat parikymmentä. Hiukan arvelutti että mahtaakohan tulla vilu. Vaimo komensi laittamaan vielä viidennen kerroksen vaatetusta, olo oli kuin tankilla.

Nappasin seuran tuoreen jäsenen, Kimmon, kyytiin heti "Vakkelta" ja jatkettiin siitä Alin ja Suvin kämppiä kohti. Ali oli kerrankin ajoissa ja auto lähti kohti Taivassaloa 07:45. Matkalla napattiin vielä pari pakettia makkaraa mukaan jos vaikka nälkä sattuisi yllättään.

Hieman ennen yhdeksää auto asettui Marjustenrannan parkkiin. Jäällä näkyi jo neljän äijän rykelmä huitomassa - näkyivät jotakin saavan. Jäätä oli reilusti 20-30 senttiä virtapaikankin kohdalla. Verkkokin oli vedetty salmen yli niin ettei kaloille jäänytkuin pari hassua metriä tilaa kiertää rannan kautta.

Porattiin ensimmäiset reijät Letto-saaren kylkeen eteläpuolelle. Ali aloitti rannemmasta, minä ja Kimmo syvemmältä. Tiputin kivinilkan värisen tasarin veteen ja vettä oli karkeasti arvioiden viitisen metriä. Kolme kertaa ehdin heilauttaa kun joku jo kävikin tökkäsemässä puntaria, kuitenkin tarttumatta. Puhelin soi ja isäukko sai tylyn vastauksen: "Nyt on kalaa, soitan hetken päästä" - ja tosiaan kalaa alkoi tulla tasaiseen tahtiin. Aika pientä tuntui olevan, tai oikeastaan sekakokoa: n. 50-150g kaloja tuli ekasta reiästä ehkä parisenkymmentä. Kimmo nosteli myös ahvenia takanani ja Alikin oli siirtynyt hiukan syvemmälle pilkkimään ja osunut parventynkään. Nosteltiin parisenkymmentä minuuttia kalaa saaren kupeesta kunnes itse kyllästyin kalan kokoon ja jolkottelin muutaman sadan metrin päähän Raumluodon länsireunaan, jossa muutama pintakivi ilmoittaa ottipaikkaa. Ali ja Kimmo jäivät Leton kupeeseen.

Tein kolme avantoa pintakivien viereen ja nautin hetken saaren takaa nousseesta auringosta, ennen pilkin tiputtamista veteen. Tasuri ehti pohjaan ja tuli samantien takaisin pintaan sata grammaa ahventa mukanaan. Pilkki takaisin veteen ja sama toistuu muutaman heilautuksen jälkeen. Kala syö hyvin ja on hiukan paremman kokoista, 100-200g kaloja nousee nopeaan tahtiin. Nostan huvikseni parvea ylös pohjasta: vettä on nelisen metriä ja saan parven nousemaan aina kahteen metriin asti, jolloin ottikin vielä yltyy. Tuntia ja 80:ntä ahventa myöhemmin alkaa olla kynsikkäillä vuoratut kädet hiukan vilpoiset ja päätän pitää pienen jaloittelutauon. Ensimmäinen muovikassillinen on täynnä ja otan sen pois repusta painamasta. Ali ja Kimmokin näyttävät olevan melko paikoillaan - taitaa kala syödä sielläkin.

Lähden huvikseni pois ottiavannolta kokeilemaan muitakin reikiä - mutta niitä ei saa enää edes kantapäällä puhkaistua auki. Pakko hakea kaira ja avata reiät uudelleen. Teen samalla lämpimikseni muutaman avannon lisää vähän loitommalle. Kalaa nousee muistakin avannoista, ei tosin aivan niin hyvin kuin ensimmäisestä. Matalimmalle, ehkä 2½m-veteen, poraamastani avannostani löydän kuitenkin hiukan paremman kokoista ahventa ja saan kymmenisen parisatasta pannuahventa.

Ali soittaa ja ilmoittaa repun olevan täynnä, totean saman ja päätämme ryhtyä makkaranpaistoon Letto-saaren rantakivikkoon auringon lämmittäessä korkealla ja kellon lyödessä puoltapäivää. Kimmokin on saanut reppuunsa mukavasti täytettä, voivottelemme kuitenkin yhdessä ahventen heikohkoa keskikokoa. Ali työntää puolikkaan kuusenraadon muodostuvaan nuotiokekoon ja käyttää pari askia tikkuja yrittäessään sytyttää sitä. Lopulta Kimmo kuitenkin ottaa ohjat ja kuivia oksia kerättyään sytyttää nuotion iloiseen liekkiin.

Paisteltiin kaikessa rauhassa makkarat ja nautittiin nuotion sekä auringon lämmöstä - pakkanen ei tuntunut yhtään niin pahalta kun oltiin odotettu. Muutama pieni raitapaita vielä pilkittiin Leton itäpuolelta, kuitenkin ennen kolmea osoitti auton nokka taas
turvallisesti Turkua kohti..

Kuvia tuli otettua heikohkosti johtuen elektroniikalle hiukan ongelmallisesta pakkasesta...

Tänään oli taas lomien kunniaksi päästävä tasuroimaan. Aamulla herätys pirisi klo 5:30, olotila aamulla ei ollut mikään paras, johtuen sitkeästä flunssasta. Harvinaisia vapaapäiviä ei kuitenkaan ole varaa sängyn pohjalla viettää. Matkalla kaffet naamariin orituvassa ja sieltä matka jatkui kohti Länkyn viileitä selkävesiä. Mielessä siinsi parin viikon takainen railon, jonka rippeet onnistuin myös löytämään. Heti aamusta railolta napsui silloin tällöin komeita paistikkaita sillin kevennettyyn ja kasiin. Välillä ahvenat innostuivat hotkaisemaan kevennetyn kokonaan kitaansa. Syönti loppui noin yhdentoista maissa, silti muovikassiin oli kertynyt komeita apuroita aivan tarpeeksi. Talven paras reissu tähän asti, ja seuraavaa saa odottaa taas pari viikkoa.

550g, 500g, 460g, 400g, jne...



Uploaded with ImageShack.us



Uploaded with ImageShack.us

Kyllä on komiaa settiä Samilla!

Tänään tuli käytyä taas 5h pilkillä eräällä lammella. Mukava oli istua -5 asteen pakkasessa, kun vertaa pari viikonloppua olleeseen -30 - -25 asteeseen.  Syönti tosin ei ollut kovin häävi, noin kilon sain 50g- 100g ahvenia koko ajassa, pari kalaa per avanto. Kalat ei kelpuuttanut tasuria, vaan kaikki kalat tuli pimeässä hohtavalla volfram morrilla ja surviaisella. Pari isompaa ahventa kävi tokaisemassa pilkkiä, mutta taisivat vaan toukasta nykäistä kun ei tarttuneet, syötitön pilkki vaan nousi luukusta. 

Näillä näkymin huomenna aamusta uudelle reissulle samaan paikkaan, rapsaa koitan laittaa ja joitain kuviakin jos vaan muistan. :-)

Quote from: SLN on February 11, 2012, 18:15:37
Hienoa Sami 8-)
Taitaahan se mies ihan tikissä olla, vaikka rapsat onkin harvassa :-D
Vähän olen kyllä pettynyt, kun et miittiin tullut :P

Oisin tullut, mutta ei armeijan herrat päästäneet lomille.  :wink:

Tänään tuli käytyä 4 kaverin kanssa haravoimassa uus mesta. Oltiin perillä aamu kahdeksan maissa juuri auringon nousun aikoihin. Kolmensadan metrin päässä rannasta karikolle, jonka läheisyydestä pilkittiin 3-10 metrin syvyydestä. Ainoastaan muutamia pieniä kaloja, joten 11 maissa päätettiin lähteä puolen kilsan päähän nopeasti syvenevän rannan läheisyyteen. Sieltä alkoi tunnin jälkeen kalaa nousta kohtuulliseen tahtiin. Lopuksi 1 aikaan luovutettiin, kun ainoat kalat oli 50 grammasia ahvenia ja särkiä. Syöntiä oli, mutta into paloi nostaa noita. Yksi 225 grammanen ahven nous.

Huomenna ois tarkotus mennä kymmenen aikaan toiseen mestaan testailemaan isoa ahventa. Toivottavasti olis syönnillään.