Helsinki 9.2.2012

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudeksi kalastuslaiksi julkistettiin tänään. Uuden kalastuslain tarkoituksena on kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Tavoitteena on ylläpitää kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, edistää kalakantojen luontaista elinkiertoa sekä säilyttää kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus.

Juuri valmistuneessa raportissa ehdotetaan, että maksuttomat yleiskalastusoikeudet (onginta ja pilkintä) säilyisivät ennallaan. Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi maksuksi (kalastuskortti), joka oikeuttaisi kalastamiseen yhdellä vieheellä ja vavalla koko maassa (paitsi kieltoalueilla). Kalastuskortin hinnaksi esitetään 35 euroa vuodessa, 10 euroa viikossa ja 5 euroa vuorokaudessa ja maksuvelvollisuus koskisi kaikkia 18 vuotta täyttäneitä kalastajia.

Työryhmä katsoo, että kalastuksen säätelyä tulee selkeyttää. Valtioneuvostolle tulisi antaa asetuksenantovaltuudet muun muassa kalastuksen ajallisten, alueellisten sekä pyydysten ominaisuuksia koskevien rajoitusten voimaansaattamiseksi ja kalastajakohtaisten kiintiöiden tai istukkaiden merkitsemisvelvollisuuden käyttöön ottamiseen. Etenkin vaelluskalojen kestävän käytön ja hoidon järjestäminen edellyttävät monilta osin nykyistä tehokkaampia ja monipuolisempia kalastuksensäätelytoimenpiteitä.

Alueellisen kalatalouden ohjauksen ja järjestämisen tulee jatkossakin perustua kalatalousalueiden toimintaan. Alueiden määrää tulisi kuitenkin vähentää ja niiden tulisi olla nykyistä suurempia ja ammattimaisesti hoidettuja yksiköitä. Kalatalousalueessa olisi jatkossakin vesialueiden omistajien, neuvonnan ja kalastajien edustajia. Sen keskeisenä tehtävänä olisi laatia alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja huolehtia suunnitelman täytäntöönpanosta. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat muodostavat aluetason perustan kalastuksen järjestämiselle ja kalavarojen hoidolle. Suunnitelmien sitovuutta ja toteutumisen seurantaa tulisi lisätä.

Kaupallinen kalastaja on rekisteröitynyt luonnollinen tai oikeushenkilö. Näillä kalastajilla olisi oikeus pyydetyn kalan ensikäden myyntiin. Heidän mahdollisuuksiaan saada kalastuslupia maksua vastaan olisi tarpeen parantaa. Tämä tehtäisiin mm. määrittelemällä käyttö- ja hoitosuunnitelmissa kaupalliseen kalastukseen erityisen hyvin soveltuvat alueet. Kaupallisen kalastajan tulisi tällaisille alueille saada kalastusoikeuden haltijalta, kalatalousalueelta tai viime kädessä ELY-keskukselta kalastuslupa. Vain kaupallisilla kalastajilla olisi oikeus käyttää troolia, isorysää tai isoa nuottaa. Kaupallisilla kalastajilla olisi raportointivelvollisuus kaikesta saaliista.

Työryhmä on mietinnössään esittänyt linjauksia uuden kalastuslain sisällöksi. Mietinnön pohjalta laaditaan hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi virkatyönä noin vuoden kuluessa. Uusi kalastuslaki tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2014.


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylijohtaja Pentti Lähteenoja 040-7171698
kalastusneuvos Eija Kirjavainen 040-772 1262
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam 0400-392 011


http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120209_kalastuslaki.html


Mitäs mieltä porukat on, kannattaisko ruveta ajamaan eteenpäin "yhteisluvan" laajennusta, eli olisi yksi lupa vetouisteluun koko maassa (pl. istarikohteet) ilman vaparajoituksia. Ei tarvitsisi huolehtia, onko lupa voimassa ko. alueella. Esimerkiksi Lappajärven vesialue jakaantuu muistaakseni kolmen, ellei peräti neljän kalastuskunnan alueelle, ja voidakseen uistella vapaasti koko järven alueella pitää ostaa erillinen uistelulupa jokaiselta kalastuskunnalta.

No ei oo ei. 35e/kausi. Nykyään menee 22+29e että saa yhdessä läänissä kalastaa. Todennäköisestihän tuota aletaan hinaamaan ylöspäin kuin tv-maksuakin, mutta on siinä silti nostovaraakin vielä jonkin verran, ennen kuin aletaan edes samoissa lukemissa olla. Hyvä uudistus tuo on, alentaa kynnystä käydä kalassa oudommissa kohteissa merkittävästi ja se on pelkästään hyvä asia.

Yleisesti ottaen katson tuon hyväksi uutiseksi.

Muutama pointti kumminkin herättää vähän kysymyksiä

Yli 65 vuotiaat joutuisi myös maksamaan kalastuksesta:

Tämä on selkeästi aiheuttanut hyvinkin raakaa vastusta, mutta omasta mielestä kohtuu hyvä uudistus. Kalastavat eläkeläiset kyllä varmasti omistavat sen verran rahaa, että 35€ kalastusmaksun pystyy maksamaan. Ne eläkeläiset jolla sitä rahaa ei ole, asuvat suurimmaksi osiksi kerrostaloissa ja kaupungeissa, enkä ole näihin kalastajiin oikeastaan ikinä törmännyt.

Eli miksi eläkeläiset saisivat ikänsä puolesta vapautuksen maksuista, varsinkin kun tuntuu että tässä ryhmässä on heti nuorten jälkeen eniten tätä porukkaa jotka ei paljoa tunnu kunnioittavan alamittoja, pyytävät ihan surutta raakojakin määriä kalaa jne. Nuorilla tarkoitan tässä karkeasti alle 15 vuotiaita, jotka saavat ensimmäisenä taimenenaan sen 35 senttisen jota ei malteta päästää pois. Mutta vanhemmilta kalastajilta  kuulee usein :"Koko elämäni oon näin kalastanut eikä se kala järvestä lopu ja plääplääplää", joten oikeutettua on että myös maksavat kalakantojen kunnostuksista jne.

Toki vanhoissakin ihmisissä on poikkeuksia, niinkun kaikissa ryhmissä. Mutta mutta, omasta mielestä kumminkin olisi hyvä uudistus.

Toinen hyvä kysymys on tämä ammattikalastuksen "vapautuminen". Ammattikalastusta jonkun verran harjoittaneena tulee mieleen kahdenlaisia mielipiteitä. Puhun nyt sisävesikalastuksen näkökulmasta, mereen en sekaannu.

Positiiviset:

Tämä saattaa mahdollistaa monelle ammattikalastajalle mahdollisuuden jatkaa ammattiaan taloudellisesti kannattavana, kun kalastusaluetta pystyy laajentamaan. Myös esimerkiksi hoitokalastuksen kannalta tämä on pelkästään hyvä asia, mikäli jotkut rupeaa kalastamaan roskakalaa niistä järvistä mistä se milloinkin on kannattavaa.

Negatiiviset.

Kun alueet laajennetaan, niin tiettyjen ammattikalastajien olot taas heikentyvät, kun omalle alueelle saattaa tulvia ties miten paljon ulkopaikkakuntalaisia ammattikalastajia jne. Varsinkin sesonkiaikana tämä saattaa tuoda hyvinkin suuria ongelmia ja ylikalastuksen riski kasvaa järkyttävissä määreissä ja tämä ei todellakaan tee hyvää kalakannoille.

Ratkaisuksi tähän olisi että järvikohtaisesti asetettaisiin tietyt kiintiöt ammattikalastajille. Paikallisille ammattikalastajille etuoikeus tämän kiintiön käyttämiseen, ja mikäli edellisinä vuosina kiintiötä on jäänyt tyhjiksi, vapautettaisiin siitä tietty osuus ulkopaikkakuntalaisille ammattikalastajille. Tokikin tämä maksaa, mutta oman näkemykseni mukaan tämä tulisi huomattavasti halvemmaksi ratkaisuksi, mitä se että muutaman vuoden päästä aletaan elvyttämään tuhottuja kuha tai siika kantoja.

Tuo alamittojen kunnioitus on tosiaan eläkeläisillä vähän hakusessaan. En kyllä muista omastakaan lapsuudestani, että ukki olisi koskaan kuhien alamittoja mittaillut. Kyllä se nakkeli pienimpiä pois, mutta ei se niin sentin päälle ollut (kuin nykyään pitää olla). Samoin tuolla vesillä törmää juuri näihin patuihin, jotka ovat opettamassa jälkikasvuaan. Kirjoitin joskus viime kesällä perhokalastus-foorumilla, että : "Reissun kyseenalaisinta antia oli se, että joella vaari opetti jälkikasvuaan hienoon eräilyharrastukseen. Laavun edustalla oli 24h ajan oottionget tanhapalloilla viritettyinä joessa. Heittelyyn kommenttina oli, että "älä jätä niitä vieheitä pohjaan". Laavun seutu oli muutenkin "vallattu", eikä sinne oikein huvittanut sekaan mennä. Herätti minussa hyvinkin kahdensuuntaisia ajatuksia. Toisaalta oli hienoa, että vaari opetti lapsenlapselleen hienoa harrastusta, mutta olisi voinut siltikin noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja. Toisaalta, eipä tuo ollut tiennyt aikuisen kiintiöön tapahtuvasta pyynnistä yms, joten ihan tietämättömyyden piikkiin tuo tahnapyyntikin menee. Toivottavasti jonain päivänä nuori poju opettaa vaarilleen vielä nykyajan kalastussääntöjä, mene ja tiedä. " Tuo vaari myös tarinoi saaduista tammukoista että niitä oli muovikassillinen ollut. Näytti käsillä sellaista n. 25cm mittaa. Sanoin siihen, että täällä on taimenella alamitta ja sitä pienemmät on päästettävä pois. Kun siihen tuli lisää porukkaa, se äijä selosti saman tarinan uudestaan ja nyt oli sormet 40cm päässä toisistaan, kun kertoi saman tarinan. Olisi tehnyt mieli sanoa, että "täällä on myös saaliskiintiö". Ja veikkaanpa, ettei ukolla ollut mitään kalalupaakaan, koska asenne oli juuri tuo daiwan mainostama "aina oon täällä kalassa käyny".

Kerrassaan fiksu uudistus. Lähinnä näytti koskevan vapakalastajia, ja niiden...meitin kohdalla tekee homman helpoksi. Ainakin helpommaksi. Kannatan.

Kokonaisuutena hyvä, ja nostoaikeille heti reipas stoppi. Täytyy vielä tarkemmin tutkia, koska aina jostain löytyy sanottavaa.




http://hiilinielu.blogspot.com/

Erinomainen ehdotus, yksi kortti taskuun ja pienvesiä koluamaan.

Kyllä, olisi hyvä idea! Suomessa on niin monta mielenkiintoista järveä, jossa tekisi mieli käydä uistelemassa. Lupa käytännöt olen kokenut varsin haastaviksi tähän menessä.
Mistään et löydä varmaa tietoa lupaasioihin ennen kuin olet paikanpäällä lupia ostamassa. Joissain tapauksissa on vielä jäänyt jotain epäselvää luvan oston jälkeenkin. Sitten menty sillä: noh katellaan mitä muut tekee, niin eiköhän se siitä periaatteella.

PS. Entäs ne reissut kun kaveri ehdottaa mökkireissua viikonlopuksi. Mennessä tajuat että mökki sijaitsee 10kilometrin päässä läänin rajasta, jonne sinun oikeudet loppuu. Siinä ollaan sitten sillä kuuluisalla ryöstöretkellä, jos kalassa meinaa käydä.