Kauppojen hyllyt notkuvat toinen toistaan houkuttelevampia pilkkejä, sekä uusia että vanhoja tuttuja malleja. Kaikkia ei ole kuitenkaan onneksi pakko omistaa päästäkseen kalan makuun. Itse asiassa saalista voi tulla varsin mukavastikin, vaikkei omistaisikaan satoja tai edes kymmeniä erilaisia pilkkejä.

Omalla kohdallani pilkkien lukumäärä niin eri pilkkityyppien kuin -merkkienkin suhteen on ollut aina melko pieni, ja nyt reilun 11 talven jälkeenkin esim. kaikki ahvenpilkkini mahtuvat vielä yhteen kukkaroon. Olen sen tyyppinen pilkkijä, että pyrin pysyttelemään muutamissa pilkkimerkeissä, joita kutakin hankin ehkä muutamia eri kokoisia ja -värisiä malleja. Pyrin opettelemaan pilkkieni uittotavat, parhaat käyttötilanteet jne. mahdollisimman hyvin, jolloin jäällä on yksi päänvaiva vähempänä ja voin keskittyä paremmin olennaiseen (eli kalojen etsimiseen), kun tiedän ettei homma ole ainakaan pilkistä kiinni.

Pyydän normaalikokoista ahventa syvyysvyöhykkeellä 1-7 m. Näihin olosuhteisiin olen hankkinut seuraavanlaiset peruspilkit:

Pystypilkit: Tinka 4 cm / kupari-hopea (1 - 3 m), Rutilus 6 cm / messinki-hopea + messinki-kupari (3 - 7 m). Nautilus 6 cm / hopea-kupari (tapsipilkintä 3 - 7 m).

Tasarit: Ässä nro 0 & 1 / papukaija, harmaa-kelta, vihreä (1-3 m), Rapala 4 cm / oranssi-helmiäinen, t.siniselkä-punamaha (2-4 m).

Morrit: kaikenlaiset, mielellään volframimorrit kelpaavat. Tarkempi valinta veden syvyyden ja -värin mukaan. Käytän aika vähän pelkkää morria.

*Näillä valinnoilla pystyn kattamaan matalahkojen ja eri väristen vesistöjen ahvenpilkinnän mielestäni kohtuullisen hyvin. Mites muilla, onko pilkkejä kuinka paljon, minkä tyyppisiä jne.?

Mulla on pysty-luottoja nämä; Viima 5cm hopea, Hopeasiipi kupari/hopea, Pete 5cm kuparinen värikoukkupilkki ja Kalakallen jokin pysty, johon olen vaihtanut kolmihaaran alle(kuhapeli ;))
Tasareita: ahvenvärit 5cm ja Nilsun 3cm papukaija.
Morreja: Kuusamon Siipikirppu kultaisena ja Nordicin kultainen volframi. En mä oikeastaan muilla pilki, koska näihin luotan. Ja niinhän se on, että niillä saa mihin luottaa jos uittaa niitä oikein :)

Itse olen ainakin huomannut että suuri osa omista pilkeistäni on vain hankittu rasiaa "koristamaan"sitä aina ostleee rasiaan uusia luomuksia mutta kuitenkjin huomaa että ne samat luottopelit on aina vain vavoissa kiinni

Värikoukku pilkkejä kertyy kukkaroon melko runsaasti, johtuen lähinnä siitä, että pilkillä on helpompi vaihtaa koko pilkki kuin pelkkä koukku. Tasapainoja paljon erillaisia, niiden määrään vaikuttavat myös edellä mainitut syyt, tosin ei yhtä paljon. Luottopelejä on mm. Reima Oksasen värikoukkupilkit, Nilsun tasarit 4-8cm. Jos joskus tulee tarve käyttää pystypilkkiä, valitsen yleensä Viiman tahi Nautiluksen. Morreina 3mm volframit.

Tapsipilkkejä vihaan, niitä en käytä koskaan!

Hiukan riippuu mitä, mistä ja millä innolla haetaan. Kyse on siis puhtaasti omasta halusta ja innosta. Kisapilkkijän arsenaali poikkeaa voimakkaasti kirrepilkkijän vastaavasta ja jos kuvittelee harrastavansa lajia monipuolisesti eri vesialueilla, eri vuoden aikoina, eri kalalajeille ja etenkin tehokkaasti saattaa valikoimaa kertyä. Sen sijaan yhdellä tutulla alueella, yhteen kalalajiin keskittyen voi hyvinkin pärjätä yhdellä pilkillä.

Jos haluaa aina saada hyvin ja varmasti (pientä), tulee olla sopivia hitaita (värinä) ja nopeita (tikka, putoaa suoraan) tapsipilkkejä hiukan eri syvyiseen veteen eri väreinä (hopea, hopea-kupari ja tummunut messinki(-kupari)). Jos ajatellaa että on yksi kutakin 1-3m veteen, 2-5m ja 4-8m. Saadaan näistä 2*3*3=18 pilkkiä. Siis pelkkiä tapsipilkkejä eikä ole huomioitu edes erilaisia tapsin pituuksia. Lisäksi toimivat silmäpilkit parina kokona ja morrivapa aina mukana. <-kisavarustus, tähän pyri, en tosin ihan saavuttanut kun motivaatio lopahti ennen täydellistä kasaan haalimista. Tulee olla jos meinaa aina pärjätä.

Merellä tulen nykyisin toimeen mainiosti yhdellä tasarikoolla ja värejä olis kai hyvä olla muutama erilainen ("kuore" ja  "nilkka" ainakin) sanotaa vaikka 4. Vaan taitaa mulla olla joku vajaa tusina levypyrstötasareita matkassa, eri malleja, eri värejä. Isoja silmäpilkkipystyjä on kukkarossa muutama, siellä yleensä pysyvätkin.

Hupipilkillä pikkukalan perässä, nojoo eipä tule käytyä mutta seuraavan setin ottaisin mukaan. Pari tapsipilkkiä vaikkapa Pöystin 55mm hopeinen ja Rutilus 80mm messinkisenä molemmat 5cm tapsilla. Värikoukkuja kans pari, isompi ja pienempi omalle kädelle sopivat. Kai olis morrivapakin ladattuna kultaisella volframilla, kuten silmäpilkkikin.

Niin, unhoittui laskeminen kokonaan... Näyttäisi olevan reilut 30 erilaista normaalia pystyä, vajaa puolen tusinaa isoa silmäpilkkiä, parikymmentä erilaista tasaria ja viitisenkymmentä (pääosin tapsi)morria.

Pystyt: 5cm Nautilus kupari-hopea, kuusamon jazz pienin koko väri puna-hopea, kuusamon varma 5cm hopea.
Tasapainot: Kuusamon tasapaino 5cm oranssi-kulta ja 6cm oranssi-valkoinen, kuusamon sääski 2cm väreinä papukaija ja oranssi.
Morrit: kuusamon kirppu, timanttikirppu ja kolme siipikirppua.

Pilkkireissujani teen nykyään aika fiilispohjalta, eli kalantulo (erityisesti kappalemäärissä) ei ole tärkeää. Reissujakin on tullut sen verran harvoin, etten viitsi enää toukkien kanssa plärätä. Pilkin nykyään vain tasureilla. Viime reissuilla olen jopa saanut niillä paremmin kalaa kuin pystyillä ym. Tasureilla on kiva onkia, kalastus on mukavan aktiivista, eikä tarvitse huolehtia syöteistä.

Eli alkuperäiseen kysymykseen: Eri kokoisia ja -värisiä tasureita.

Enemmän "totiset" pilkkireissut sijoittuvat nykyään merelle, jolloin myös käytän ainoastaan tasureita.

Näillä parilla hassulla järvellä, Ranta-Töysänjärvi, Kiikoisjärvi ja Kyrkösjärvi millä pilkin pari hassua kertaa talvessa oon aina saanu kalaa hopeisella INI-pilkillä. Tietenki mulla on yks Nilsun kimaltava punanen pikkutasuri, toinen (Kurala) jäi pohjaan Kyrkkärillä (ihmekös tuo). Ja nyt yli-innokas kummisetä antoi nimpparilahjaks Kuralan kuparisen Winnerin, joka näytti niin toivottomalta, että pyöräytin siihen punaisen tupsun koukkuun.

Yhteensä 3. Ei oo tullu tohon pilkkimiseen satsattua kauheesti, ei.

Morrit: Kuusamon siipikirppu ja volframmorrit. Värin valitsen veden värin mukaan.
Pystypilkit:Nautilus 6cm , hopea-kupari.
Tasarit:  Nils master 7 cm , punamusta. Rapala, Sinivalkoinen.

Lähen lappiin hiihtolomal laskettelee ja siinä sivussä pyrin käymään läheisellä järvellä pilkillä pariin kertaan missä pitäs olla myös jalokaloja ( eikös ne oo taimen jne )

Mul on 0.2mm siimaa, muutama pystypilkki, 1 ja 3 haara värikoukuja ja 1 rapalan 5cm räikee tasari.

Niin, että sanokaa ihan nimeltään muutama uistin mitkä kannattas ostaa jos tavoitellaa taimenta, kirjoo tai kuhaa.

Quote
Lähen lappiin hiihtolomal laskettelee ja siinä sivussä pyrin käymään läheisellä järvellä pilkillä pariin kertaan missä pitäs olla myös jalokaloja ( eikös ne oo taimen jne )

Mul on 0.2mm siimaa, muutama pystypilkki, 1 ja 3 haara värikoukuja ja 1 rapalan 5cm räikee tasari.

Niin, että sanokaa ihan nimeltään muutama uistin mitkä kannattas ostaa jos tavoitellaa taimenta, kirjoo tai kuhaa.

Jos istutetuista lohikaloista puhutaan, tässä muutamia pilkkejä joita paljon käytetään: Mutu-Leech, Mosari, Räsänen 4 tai 5 cm sekä kaikenlaiset lohimormuskat (ovat normaaleja ahvenmorreja isompia ja tukevakoukkuisempia). Myös pienikokoiset leech/zonker -tyyppiset kuulapääperhot kelpaavat nirsommille kaloille. Kuhapilkeistä en osaa antaa tarkempia suosituksia kun en ole lajia kokeillut, mutta vinkkejä saa esim. etsimällä vanhoja viestejä sekä kalassa.netistä että kalastus.comista.

Riittäkö tuo 2mm siima ? Se vetolujuus oli jtn 3.4kg

Mistä muuten toi vetolujuus tulee ?

tt: kirjolohen pilkinnästä on yleispätevä artikkeli tämän kalassa.netin artikkeliosiossa, mutta lyhyesti: pilkittäessä kirjolohta mormuskoilla, tasareilla, leecheillä yms. pikkupilkeillä sopiva siimanpaksuus on mielestäni n. 0,16-0,20 mm. Mitä pienempi ja kevyempi pilkki, sitä ohuempi siima.

Mistä tulee vetolujuus? Tarkoitatkohan tuota "vetolujuus"-nimitystä yleensäkin? Oman käsitykseni mukaan se on yksinkertaisesti sama asia kuin murtolujuus, ts. esim. tuo mainitsemasi 3,4 kg tarkoittaa sitä, minkä painoinen siiman päässä riiputettava puntti riittäisi katkaisemaan siiman. Käytännön kalastuksen kannalta siimarullassa ilmoitettu vetolujuus on korkeintaan suuntaa antava: siimaanhan joutuu tekemään aina solmun, nailonsiima heikkenee märkänä, kalastuksessa siimaan kohdistuu usein äkkinykäisyjä jne., joten valmistajan lupaukset ovat useimmiten liian optimistisia. Tai sitten vetolujuus kyllä pitää aika lailla paikkansa, mutta siima on todellisuudessa luvattua paksumpaa.

Onneksi siiman päässä uiva kala ei paina vedessä lähellekään saman verran kuin siiman päässä roikotettuna, joten ohuellakin siimalla voi rauhallisesti väsyttäen saada ison kalan ylös. Siiman saa poikki lähinnä, jos kala ei saa syöksyessään siimaa tai silloin, kun kala nostetaan vedestä pelkän siiman varassa, esim. avannosta ilmaan. Silloin siimaan kohdistuu hetkellisesti melko suuri rasitus.

itellä on vain muutama pystypilkki (7) ja värikoukkuja toiset seitsämän. Parilla värikoukulla pärjää mainiosti jos nyt ei käy niin et kala alkaa syömään jotain ihan ihme väriä. Perus väri ahvenelle on kelta oranssi värikoukku ja morreiksi mulle riittää hohtavan punanen ja kultanen.
   Tasapainopilkkinä on yksi nilsun tasari joka on väritykseltään kupari-kulta-valkonene ja on toiminu melkein aina kuhan ja ahvenen (isomman) pilkinnässä.

Itse käytin koko viime vuoden ahven pilkki reissuilla ainoastaan hopea kuparista 6cm pitkää ketjupilkkiä jossa oli värikoukku, hitto kun ei tiedä ton nimeä pitäs varmaan ostaa pari lisää varalle. Ja toinen oli lyijyn värinen morri. Ja kalaa tuli joten ei sitä paljoa tarvita.