"Salmo trutta m. trutta,. Syntyy joessa, syönnösvaelluksella meressä, kutee syntymäjoessa. Itämereen laskevat taimenjoet (8) ovat Etelä-Suomen Urpalanjoki, Summanjoki, Siuntionjoki, Sipoonjoki, Ingarskilanjoki ja Pohjanmaan Iso-, Lesti- ja Tornionjoki. Tenojoessa Jäämerelle vaeltava. Vaellukset lyhyempiä kuin lohien. Kaikki taimenet voivat lisääntyä keskenään. Taimensaalis istutusten varassa."

Voisiko joku vähän valaista minua tästä? Asuin sipoossa 15 vuotta ja tänään ensimmäisen kerran kuulen sipoonjoen meritaimenesta!

Tässä vielä linkki sivuista mistä edellisen tekstin löysin: http://www.merlintreks.com/kyla/sosiaalinen2/tieto/tietokalat.htm//

joo tuolla jossaki on tuota taimenta mutta se alue kuuluu nature juttuun ja se on rauhotettu. täysin rauhotettu

Juu, menee kyllä aprillijutuiksi tämä. Onhan siellä oikein nousuportaat rakennettu sinne Brobölen vanhalle myllylle, jossa olen muutamia kertoja käynyt heittelemässä, mutta erään ukon kanssa kun asiasta puhuttiin, niin sanoi ettei sieltä mitään lohikaloja nouse enää näin pitkälle. Joen varrella asuvat pitävät siellä kuulemma katiskoja ym pyydyksiä siihen malliin ettei lähellekään esim. Nikkilää nouse mikään.

Itse olen joitain kertoja joella ollut kalassa ja haukea + ahventa sieltä saa, mutta hyvät paikat on aika harvassa.

Ei siis kannata mistään lohi- tai taimenjoesta puhua.

"Vanha kansa" muuten väittää, että joessa on vallan hirveän kokoisia mörköhaukia, mutta niiden saaminen on kiven alla, koska joessa on valtava määrä muutakin pikkukalaa, joten saavat helpolla vatsansa täyteen. Pulskaa lahnaa mm löytyy paljonkin.

reilun kilon hauki on suurin jonka itse olen sieltä saanut. Keltaisella toukkajigillä tuli.

ei välttämättä siinä brobölen padon kohalla oo mut tota siellä byäbacken joessa on ja se on rauhotettua aluetta.

"Byabäckenin taimenkanta

Hindsbyn Byabäckenissä ja siihen laskevissa Ritobäckeninssä ja Hälsängsbäckenissä elää luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Kanta poikkeaa geneettisesti muista Suomen meritaimenkannoista, mutta muistuttaa niitä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin virolaisia kantoja.

Sipoonjokeen laskeva Byabäcken sivu-uomineen kuuluu Natura 2000-verkostoon. Byabäckenissä on koskiosuuksia, mutta ei nousuesteitä. Byabäckeniä on kunnostettu taimenkannan vahvistamiseksi soirastustalkoiden kautta vuonna 1995.

Lähteet & linkkejä:

Lempinen Pasi, 2001: Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 52/2001.

Uudenmaan ympäristökeskuksen Natura-sivut: www.vyh.fi/luosuo/n2000/uyk/Kunnat/sipoo/sipoonjo.htm"

http://www.sll.fi/uusimaa/sipoonkorpi/sipoonkorpi.html

joskus koulun kans käytiin siellä ja sähkökalastettiin ja sieltä brobölen kohalta nousi taimenia  pintaan että pitäs siellä olla taimenta olla. ai minkälaiset nousuportaat siellä oli? kivistä tehty?