Porvoonjoki

[Kalaboi]

siis ihan tosissaan. Onko porvoonjoesta tosiaan saatu jostain lahdenseudulla rasvaeväisiä kaloja? luin tossa, että sinne istutettaisiin keväisin kirjolohia? Ja jokihan on ilmainen kalastuskohde?

toinen ihmetys oli tuo Palojoki joka virtaa orimattilan läpi. Olen kyllä kuullut, että yhdessä onkikisassa sieltä on saatu taimen.
Itse olen saanut artjärven köylinjoesta pienen kultakalankokoisen taimenen.

[kalastaja86]

Palojoessa tosissaan on taimenia, harjuksia ja kirjolohia. Tosin taimenet ovat harvassa, mutta sitäkin kookkaampia (30cm) syy taimenten vähyyteen ovat onkijat jotka tappavat kaikki kalat siis taimenet ja harjukset mukaan lukien olivat ne minkä kokoisia tahansa. Itse en tee sitä koska harrastan c&r kalastusta. Harjuksia on runsaammin kuin taimenia ja jopa enemmän kuin kirjolohia. Porvoonjoessa on kirjoja ja taimenia ainakin virenojan myllyllä ja orimattilan vedenpuhdistamolla. Asun palojoen varrella joten tiedän asioista jonun verran.

[Kalaboi]

kalastaja86 onko sun mainitsemat paikat sulana talvella jos pääsis sinne heitteleen? ja onkii.

[ggv]

eipä sinne taia kannattaa talvella mennä. omien kokemusten perusteella noista joista ei tuu kalaa kuin kesällä silloin kun on vesi suht matalalla. näin korkealla vedellä kuin nyt en ole ikinä jalokalaa saanut ja olen kalastellut siellä vähintään sen 10 vuotta. mutta keskikesällä kalaa tulee välillä oikein mukavasti. tosin koko on pientä paitsi istari kirjot nousee helposti yli kiloon lähemmäs kahtakin.

[kalastaja86]

En yhdy kaman kanssa samoille linjoille että haukia pitäisi ruveta verottamaan porvoonjoesta. Hauet ovat hyödyksi vaikka syövätkin lohikaloja tässä tapauksessa kirjoja, mutta ne verottavat myös porvoonjoen ylisuurta särkikantaa. kalakannan hoitamista tässä tapauksessa on särkikalojen pyynti ja niiden verottaminen ei haukien.

[kama]

En yhdy kaman kanssa samoille linjoille että haukia pitäisi ruveta verottamaan porvoonjoesta. Hauet ovat hyödyksi vaikka syövätkin lohikaloja tässä tapauksessa kirjoja, mutta ne verottavat myös porvoonjoen ylisuurta särkikantaa. kalakannan hoitamista tässä tapauksessa on särkikalojen pyynti ja niiden verottaminen ei haukien.

Ajatukseni on virtapaikkojen haukikannan verottaminen, siis virtakalojen; (taimen, kirre, toutain (missä sitä on) ja turpa, eduksi. Tosin tuntemillani virtapaikoilla haukienkin kalastus tuntuu olevan jo varsin tehokasta. Porvoonjoen  haukien laitumista taitaa olla alle viisi prosenttia näitä virtapaikkoja ja muilla alueilla pyytäminen on vähäistä, joten  laidunta riittää.

[pena]

oisko hyvä homma jos pidettäs tätä keskustelua elossa pidemmälläki tähtäimellä? aina kuulee juttuja tyylii kuulin tos toril et kaveri oli kuullu et mitä kyseisestä joesta on saatu ja kaikkee tällästä. jos työki tuolla suurella valtavirralla käytte onneanne kokeilemas ni vois heitellä tänne vähä kommenttii. siitä tuskin on ainaskaa haittaa kellekkää. päin vastoin. esim jos joku bongaa et on istutettu johku ym. tällästen asioiten kertominen muille on tietysti vastaan kaikkien kalamiesten periaatteita mut... itsellä ei ainakaa oo mitää patoutumia siihen että se on mun joki ja muut ei sais saada mitää. paitsi onhan noita ryöstöklastajiaki nähty ketkä vie himaasa jotai kymmentä kirjoo ku on sattunu mato-ongelle tankkiauton käynnin jälkee.  ja mun mielestä porvoonjoen "jalokalat" on sen verran harvinaista herkkua että olisi erittäin fiksua päästää ne takaisin. mun mielestä kalan hinta nyt ei pitäs olla niin korkea etteikö sitä vois kaupasta ostaa. ja vielä kun huomioi mahdolliset makuhaitat niin eiköhän anneta niiten kirjojen polskia.[/u]

[kalastaja86]

Tää alkaa muodostua hyväksi keskusteluksi. Tarkoittaako kama virtapaikoilla puhtaria, virenojan myllyä ja tönnön koskea. Mutta ei niistäkään kannattaisi tappaa haukia vaan siirtää ne joessa eri paikkaan, mikä ei kyllä paljoa auta sillä hauetkin vaeltavat ja saattavat tulla samaan paikkaan uudestaan. Olen samaa mieltä että lohikalat pitää laskea takaisin sillä niitä on tosiaan vähän porvoonjoessa ja vielä vähemmän palojoessa missä kalastan enemmän. Porvoonjoessa on mahollisuus todellakin päästä kymppirajaan haukien osalta. itselläni ennätys 7kg 2003 syksyltä.

[Anonymous]

Tää alkaa muodostua hyväksi keskusteluksi. Tarkoittaako kama virtapaikoilla puhtaria, virenojan myllyä ja tönnön koskea. .

Tarkoitan virtapaikoilla sellaisia voimakkaan virran alueita joita toiset kutsuvat koskiksikin. Virtaus on sitä luokkaa, että heikkopäinen ei siihen veneellä menisi. Koskiksi lukisin tässä yhteydessä kuohuvat osuudet, joissa ei lippaa tai vaappua juuri uitella. Oikea tapa olisi kai mitata pintavirtaus metriä sekunnissa, mutta ei ole tullut tehtyä. Kulkevilla vesimassoilla ja veden syvyydellä on merkitystä; Kymijoen virta ja Porvoonjoen virta eivät ole yhteismitallisia.
Porvoonjoen haukikannoilla on laajat laitumet ja koskipaikat  edustavat vain vähäistä osuutta pinta-alasta. Hauet tulevat virtapaikoille syömään ja lokero täytetään jos kaveri poistuu rivistä, ne ovat siis parhaita passipaikkoja. Siirtämisestä tuskin on iloa. Porvoonjoella keskustellaan nyt taimenten lisäistutuksista jokialueen puroihin, se on mielestäni erittäin hyvä ajatus. Kunhan vain löydettäisiin riittävä määrä soveliaita kohteita. Ja onhan  Porvoonjoessakin on soveliaita kasvatusalueita.

[pena]

luin kanssa noista suunnitelmista tuon taimenen suhteen. erittäin hyvään suuntaan näyttäs homma olevan pikkuhiljaa menossa. muutenki olisi selvää edistystä jos jokeen alettaisiin kirrejen sijaan kippaamaan taimenia. voisin mielelläni kyllä maksaakin luvista jos vastapainoksi joessa olisi reilusti kalaa.
missä päi palojokea kalastaja kalastelee? tuleeko lähdepuiston koskesta mitään? itsellä ei oikein usko riitä kalastaa sitä virtaa kun tahtoo tuo vesi olla aika vähissä siinä kesällä. tosin alaosan suvannoissa tuntus kyllä kirre majailevan. ainakin siinä ison kiven juuressa on varsinainen ottipaikka.

[pena]

tossa muuten pari linkkiä liittyen aiheeseen. lainattu perhokalastajat.netistä

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13408&lan=en


 
http://www.uusimaa.fi/paakirjoitus/

[kalastaja86]

Joo toi olis hyvä idea jos taimenia istutettais porvoonjokeen tai vaikka sen sivujokeen palojokeen. Luvistakin vois maksaa sitten, mutta taimenten pitäisi olla 20-30 senttisiä etteivät joutuisi niin helposti haukien kitaan. kalastan palojoessa ylävirralla lähdepuiston viereisessä koskessa ja siitä alaspäin.Penalle että lähdepuiston viereisestä virrasta saa perholla turpaa, särkeä, ahventa joskus kirrekin voi napata. iso kivi on hyvä paikka kirrelle samoin hennumin ranta, lemmensilta ja piikainkyrö ja puhtari.

[pena]

mun mielest taimenet sais istuttaa kylmästi pyyntikokosina 40>cm. voisin kuvitella et ainaki näissä ihan poikasina istutetuissa on niin ankara hävikki ettei se ois kauheen kannattavaa. mut oisha se tietysti haastellisempaa ku ois melkei luomuu. mut kyllähä noi isoina istutetutki aika nirsoiks oppii. kirjot ainaki muutamas viikos. tai sitte niit ei vaa oo siel enää ku muutama ni saakkaa niin helposti.
missä tää hennumin ranta on? ite en oo piikainkyrössä koskaa käyny. onks sielä virtapaikkoja? lemmensillal majailee hiton isoja turpia ainaki mut ehkä vähä turhan keskeisel paikal mun makuu. kalastatko muuten perholla vai koneongella?

[kalastaja86]

Hennumin ranta on isolta kivelta 20 metriä alavirtaan päin. Piikainkyrössä on semmonen pieni virta paikka mistä saa kirjoja ja vähän alempana on semmonen suvanto mistä voi saada kirjon. Lemmensilalla on isoja turpia ja isoja kirrejä. kalastan perholla ja mato-ongella kirrejä ja turpia.

[pena]

juu se hennumin ranta on kyl tuttu mesta. mistäpäi sinne piikainkyrön apajalle parhaiten pääsee? itekki perholla lähinnä kalastelen. ei oo kyl viel toista kalamiestä porvoon/palojoella vastaa tullu kuka perholla kalastas. virvelimiehet pitää vähä laholatvasena mut kyl ne sitte on aika vakavaa poikaa ku huomaa et kummal sitä kalaa tulee:) itte mä fisustelen enimmäksee virenoja puhdistamo tönnö akselilla.

[kalastaja86]

Sinne pääsee käkelästä ja taitaa tiekin olla ihan piikainkyröntie mikä sinne menee. Täytyy myöntää että en ole itsekään käynyt siellä kuin kerran. Joo perho on kyllä aika tehokas jopa tehokkaampi kuin virveli.

[jusse]

vuodesta 1990 ollaan kalasteltu porvoonjoessa ja vähän huvittaa se että ne yrittää saada porvoonjokeen taimen kantaa en usko koko hommaan koska vesi on huono laatuista syynä lahden jätevesi päästöt jokeen mutta mielummin kannatan porvoonjokeen päästöt kuin kymijokeen.
ja eihän se kannata istuttaa taimenen poikasia keväällä (maarin eteen poikais istutukset!) hauen kudun jälkeen kun muutenkin koko joki on täynnä haukia hyvinä päivinä voi saada parikymmentä haukea eli hyvä hauki joki isojakin on. kerran sain kaksi seitsemän kiloista haukea peräkkäin olin yksin veneellä ja oli hiukan vaikea saada ylös mutta molemmat tuli ylös asti kovan taistelun jälkeen. niin ja perhokalastajille jotka hyväksyy kaikenlaiset kalat eikä halveksi särki kaloja löytyy virtaalan koski kuohuista isoja turpia .

[Paas]

vuodesta 1990 ollaan kalasteltu porvoonjoessa ja vähän huvittaa se että ne yrittää saada porvoonjokeen taimen kantaa en usko koko hommaan koska vesi on huono laatuista syynä lahden jätevesi päästöt jokeen

Minun käsittääkseni porvoonjoen vesi ei ole nykyään enää niin huonolaatuista(en tosin ole suorittanut mitään tutkimusta). Aikoinaan kun lahden jätevedet tuli suoraan jokeen joki olikin melko saastainen mutta nykyään taitaa tilanne olla hieman toinen kun jätevedet kuitenkin puhdistetaan. Kyllä vedenlaadun pitäisi nykyään olla paljon parempi.

[kama]

vuodesta 1990 ollaan kalasteltu porvoonjoessa ja vähän huvittaa se että ne yrittää saada porvoonjokeen taimen kantaa en usko koko hommaan koska vesi on huono laatuista syynä lahden jätevesi päästöt jokeen

Minun käsittääkseni porvoonjoen vesi ei ole nykyään enää niin huonolaatuista(en tosin ole suorittanut mitään tutkimusta). Aikoinaan kun lahden jätevedet tuli suoraan jokeen joki olikin melko saastainen mutta nykyään taitaa tilanne olla hieman toinen kun jätevedet kuitenkin puhdistetaan. Kyllä vedenlaadun pitäisi nykyään olla paljon parempi.

Porvoonjoen veden laatu on varmasti parantunut takavuosista. Lähdeveteen ei päästä, vaikka kuivana kautena merkittävä osa virtaamasta onkin alunperin pohjavettä. Jäteveden mukanaolo tuntuu ajoittain nenässä pienen virtaaman aikana, mutta ei enää Pukkilan korkeudella. Vuoden 2004 tulvat huuhtoivat pohjamudat alavirran tulva-alueille osin suomenlahteen, joten lähtökohdat ensi kesälle ovat paremmat.
Ilman lisävettä (osat Hollolaa,  Lahtea ja Nastolaa = Salpausselän pohjoispuolisten alueiden jätevedet), laimennusvesi ja käsitellyt jätevedet virtaama voisi kuivina kausina olla varsin mitätön. Salpausselän eteläpuolinen osuus on Porvoonjoen luontaista valuma-aluetta.[/img]

[kama]

.....
ja eihän se kannata istuttaa taimenen poikasia keväällä (maarin eteen poikais istutukset!) hauen kudun jälkeen kun muutenkin koko joki on täynnä haukia hyvinä päivinä voi saada parikymmentä haukea eli hyvä hauki joki isojakin on. kerran sain kaksi seitsemän kiloista haukea peräkkäin olin yksin veneellä ja oli hiukan vaikea saada ylös mutta molemmat tuli ylös asti kovan taistelun jälkeen. niin ja perhokalastajille jotka hyväksyy kaikenlaiset kalat eikä halveksi särki kaloja löytyy virtaalan koski kuohuista isoja turpia .

Nyt on jo näyttöä siitä, että istutetut taimenet ovat selvinneet Porvoonjoessa ainakin jonkin aikaa. Kun hoitovaroja on käytettävissä, on vaikea arvailla mitä kalaa jokeen istutettaisiin taimenen, harrin tai kirjolohen sijasta. Haukikanta on todella suuri  koko joen mitalla, riittäähän sinä ainakin saalista useammallekin ja kunnon vonkaleitakin.
Alavirrasta alkaneet kalatiet parantavat monien kalalajien nousua yläjuoksulle päin. Hyötyviä lajeja ovat ainakin taimen ja turpa. Turpa on aivan hyvä kalastuskohde, se iskee lujaa ja antaa hyvän vastustuksen kokoonsa nähden ja syöntiä on keväästä elokuulle, jopa keskipäivällä.

[jusse]

joo en väitä ettei se olisi parempaan päin menossa mutta on se vielä aika kuraränni. siitä se on lähteny parempaan päin kun Lahti onnistui poistamaan tappavan myrkylliset ammoniumtyppipulssinsa uuden jätevesien tasausaltaan avulla. kyllähän se niin on että monia vuosia siinä menee kun aletaan elvyttämään kalakantoja varsinkin taimen kantaa. porvoonjoki kuului vielä 2000- 2003 käyttökelpoisuusluokituksessa välttävään tasoon.

[kama]

joo en väitä ettei se olisi parempaan päin menossa mutta on se vielä aika kuraränni. siitä se on lähteny parempaan päin kun Lahti onnistui poistamaan tappavan myrkylliset ammoniumtyppipulssinsa uuden jätevesien tasausaltaan avulla. kyllähän se niin on että monia vuosia siinä menee kun aletaan elvyttämään kalakantoja varsinkin taimen kantaa. porvoonjoki kuului vielä 2000- 2003 käyttökelpoisuusluokituksessa välttävään tasoon.

Itse olen kalastanut Porvoonjoella vasta parina vuotena, joten en aiemmalta ajalta kalakantoja tunne. Isot hauet ja kookkaat turvat ovat sikäli yllätys, että takavuosina oli Lahden jätevesitunnelin huuhtelusta johtuvia pulsseja liikkeellä, aiheuttaen jopa  kalakuolemia. Turpa on suhteellisen hidaskasvuinen joten pulssit eivät ole voinaat tappaa kovin suurta osaa kalakannasta.
Nämä savialueen vedet saavat joskus aiheetta savisameudesta likaisen leiman. Savisameus ei ole kuitenkaan saaste vaan ominaisuus. Vuoden 2004 voimakas ruskeus tuli lahoavista kasvinjätteistä ja osin monenmuotoisten jätevesien vaikutuksesta(huuhtouma). Virkistyskalastusmahdollisuuksien paraneminen toisi lisäpaineita käyttökelpoisuuden tarkempaan silmälläpitoon ja vedenlaadun ylläpitoon.

[pena_]

kyllä tuolla taimen elää. kutemisesta en sitte tiiä onnistusko. nimittäin viime kesänä saamani taimenen poikaset olivat sen verran isompia kuin toissa kesänä saadut et eiköhän nuo ole vuoden ainakin siellä hengissä selvinny ja komeesti lihonnu. kirjoja tulee kyllä sen verran vähän loppukesästä että herää epäilys miten nuo tuolla selviää vai kalastetaanko ne vain niin vähiin heti istutuksen jälkeen? jos kirjot menestyy porvoonjoessa niin aika porsaita pitäisi olla muutama vuosi sitten istutetut:) vesi on matalammalla vedellä välillä tosikirkastakin sellaisissa paikoissa missä on vähä pitemmän matkaa sorapohjaa. tieteellisesti en tiiä mut jos ajattelee että lahden, nastolan ja orimattilan jätevedet ton kokosee ojaa pumpataa niin ei tuo nyt ihan hirveen puhdasta voi olla vaikka kehitystä parempaan tietysti tapahtuu jatkuvasti.
c&r joki minulle jalokalan puolesta. toivottavasti muutkin ajattelisivat samalla tavalla niin ei ne kirjot häviäisi sieltä viikossa istutuksen jälkeen. jos haluu syödä kalaa niin menee kalatiskille mutta koitappas mennä sinne kalaan:)
onko muuten tietoa kellään että onko porvoon tai palojoella mitään sumaritoimintaa?

[kalastaja86]

Kyllä kirjot ainaki puhtarilla talven yli elää kuulemani mukaan ja piikainkyröstä niitä on jopa saatu pilkillä talvella. Ja taimenet elää hyvin ja harjukset, siitä en tiedä kutteko ne, mut hyvin ne ainaki elää. Hyvä olis jos muutkin kuin pena ja minä harrastaisimme jalokalojen osalta c&r kalastusta

[kama]

Oletko sä lukenut tän keskustelun alusta loppuun? Tuolla edempänä ainakin sanottiin että siellä kasvatettais jotain ja sieltä olis joku jotain saanutkin.

Tavallinen uloste joki.

Tässä olet aivan oikeassa! Minäkin ihmettelen miten siellä voi kala elää kun on vesi täynnä pee-aata [/quote]

Porvoonjoen yläjuoksulle tehdään velvoiteistutuksia jätevesilupien (Lahti) ehtojen mukaan, sielläkään ei ole kalankasvatusta perinteisessä mielessä (altaat, kassit).
Toisekseen vedenlaatua voi arvostella sekä ulkonäön, että sisällön perusteella. Jotkut eivät erota savisameutta saasteesta. Savi ei ole saaste.

Kalat sinänsä voivat hyvin, ravintoa on runsaasti tarjolla, kasvu on nopeaa ja kalatiheydet voivat olla suuria. Takavuosina jätevesistä tuli purkuhuippuja, jotka aiheuttivat happikatoa Lahden eteläpuolella. Piikit ovat vähentyneet, tosin vuonna 2004 happikatoa oli yläjuoksulla kesätulvan yhteydessä, tekijänä kuormituksen ja kuolleiden kasvijätteiden yhteisvaikutus.

Porvoonjoki on raskaasti kuormitettu jätevesillä, se on myönnettävä. Jokeen johdetaan mm. 85000 lahtelaisen ja 10000 HOLLOLALAISEN puhdistetut jätevedet.

Niin, tuo vasemmalla oleva kala on viime vuotista saalista Porvoonjoesta 9,4 kg ja metrinen.

[kama]

Tuossa 16.3.2005 kirjoituksissa porvoolainen ja hollolalainen kirjoittaja pitävät Porvoonjokea aivan p-ojana.
Mielenkiintoinen havainto mielipiteeksi. Olisin erittäin iloinen jos muutkin hollolalaiset ovat samaa mieltä ja ovat valmiita omasta puolestaan panostamaan jätevesiensä puhdistamiseen, tai johtamaan Salpausselän pohjoispuolisen alueen jätevedet luontaiseen suuntaan eli Vesijärveen, siis omalle tontille.
Porvoolaisten jätevesien purkupaikaksi suosittelisin vaikka Porvoonjoen Henttalankoskea, että tulokset olisivat hyvin esillä..

[kalastaja86]

Minun mielestäni orimattilalaisten, lahtelaisten, hollolalaisten ja porvoolaisten pitäisi ryhtyä vaikka talkoovoimilla puhdistamaan porvoonjokea ja vaatimaan että jätevedet lasketaan muualle, tosin tätä on jo tehty mutta tuloksia ei ole syntynyt, päättäjien mielestä porvoonjoella ei ole mitään arvoa eikä väliä.

[pena_]

asiassa on tietysti aina se toinen puoli että jossain se paska kuitenki vaikuttaa. eiköhän se rehevöittäs veskua aika kivasti. mutta ehkä tämä pienimmän haitan teoria tässä olis hyvä. ei kyllä ole mitää hajua että mikä noista vaihtoehdoista olisi se mikä vähiten aiheuttas ongelmia luonnolle. eiköhä lohikalojen kutemiselle ole suurin este porvoonjoessa mutapohja. pelkkää omaa spekulaatiota eli ei mitää faktaa pohjalla joten älkää ottako kauheen tosissaa.

[pena_]

on sielä sentään muutamassa "koskessa" sorapohjan tapainen mutta todella vähissä määrin

[kama]

Lainaus /En ole asiantuntija mutta eiköhän lohikaloille riitä että virta(koski)paikat ovat sorapohjaisia(eli kutupaikat). Joten kunnostustöillä pitäisi saada lisääntymiseen tarvittavat olosuhteet kuntoon. Tosin sitä liejuahan tulee varmaan jossain määrin virran mukana ja osittain peittää alleen näitä sorapohjia koskiosuuksissa.[/quote]

Virtapaikoille lietteet tuskin kertyvät.
En tiedä onko alueella toimiva ilman- ja vesiensuojeluyhdistys tehnyt kokonaiskartoitusta mahdollisista soveliaista kutualueista. Koekalastuksia sähköllä on Porvoonjoella viime vuosina tehty, samalla on varmaan "sillä silmällä" katseltu mahdollisia kutupaikkoja. Joen latvaosilla on kutupaikkoja sorastettu paikallisille kannoille. Kalateiden mahdollistaessa vaelluskalan nousun merestä entistä pidemmälle mahdollisuudet kutupaikoiksi kannattaa hyödyntää.