Ero sivun ”Etusivu” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
p
Rivi 286: Rivi 286:
 
|style="padding-right:10px"|[[Tiedosto:Rautu.Jpg|150px|link=http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Raudun_vetouistelu]]
 
|style="padding-right:10px"|[[Tiedosto:Rautu.Jpg|150px|link=http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Raudun_vetouistelu]]
 
|width="100%" style="padding-top:2px;font-size:105%"|'''[[Raudun_vetouistelu|Raudun vetouistelu]]'''  
 
|width="100%" style="padding-top:2px;font-size:105%"|'''[[Raudun_vetouistelu|Raudun vetouistelu]]'''  
Artikkelissa kerrotaan vinkkejä ja [[raudun]] vetouistelun tekniikkaa. Suosittelemme kaikille kiinnostuneille.
+
Artikkelissa kerrotaan vinkkejä ja [[rautu|raudun]] vetouistelun tekniikkaa. Suosittelemme kaikille kiinnostuneille.
 
'''[[Raudun_vetouistelu|Lue lisää! >>]]'''
 
'''[[Raudun_vetouistelu|Lue lisää! >>]]'''
  

Versio 7. elokuuta 2010 kello 21.33

Tervetuloa kalapediaan, vapaaseen kalastustietosanakirjaan

Kalapediassa on tällä hetkellä 1 198 kalastusaiheista artikkelia.

Communauté silhouette.png HakuAjankohtaistaUudet sivutKuvapalveluFoorumi
 
Recherche silhouette.png Yleisiä ohjeitaLisää ohjeitaKoodiopasKahvihuone

Miten voit auttaa

Kalapedia tarvistee apasi! Punainen linkki tarkoittaa, että aiheesta ei vielä ole artikkelia. Voit auttaa parantamalla huomiota kaipaavia sivuja tai kirjoittamalla puuttuvista aiheista.
Pomarkunjoki · Kemijoen vesistö · Oulunjoen vesistö · Teikkikoukkukalastus · Verkkokalastus talvella · Soisalo ·

Lisää artikkelitoive...

Tiesitkö, että...


<randomArea >

  • Kirjolohi ei pysty lisääntymään Suomen vesissä.
  • Ahven on yleisin onkikala
  • Paunetti on avoperärysä
  • Rasvakalan vatsaevät muodostavat imulevyn, jolla se voi kiinnittyä koville pinnoille
  • Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1
  • Kuha eli Sander lucioperca

</randomArea>

<randomArea>

  • Suomen sisävesien tärkein saaliskala on muikku
  • Kalastusmatkailu on hyvin yleinen elinkeino
  • Suomen ennätyshauki painoi 18.8kg
  • Kalapedia ottaa vastaan uusia toimittajia
  • Ahven voi kasvaa yli kolmekiloiseksi.
  • Verkkojen jataan laskeminen tarkoittaa usean verkon laskemista peräkkäin.
  • Hauen väritys sopii hyvin vesikasvillisuuden suojissa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen.
  • Ennen siimana käytettiin hevosen häntäjouhia.
  • Matalan veden kaloilla väriaisti on varsin samanlainen kuin ihmisellä.
  • Hauen kutu käynnistyy, kun keväällä veden lämpötila yltää +7 asteeseen
  • Muikkua kutsutaan myös Maivaksi

</randomArea>

<randomArea>

  • Kesällä isot hauet ovat syvässä vedessä ja pienet matalassa vedessä.
  • Tiesitkö että ruma pohjamudissa elävä ruutana on sukua kauniille kultakalalle?
  • Kampela käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa kilkkejä ja katkoja.
  • Monnit on hävinneet suomesta vuonna 1866
  • Lohen on kerrottu saavan nimensä Gaius Julius Caersarilta.
  • Toutain voi kasvaa jopa 12-kiloiseksi.
  • Hapansilakka on ruotsalaisten perinneherkku
  • Nahkiaiset ovat loisia. Ne imevät kaloista nesteet ja veren.
  • Rautu elää pohjoisen karuissa ja kylmissä vesissä.
  • Kuore on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä.
  • Ruutanan on nähty eläneen viikon pelkissä märissä sanomalehdissä.
  • Vähähappisissa vesissä ruutanat kasvavat vain 10-15cm pituiseksi.
  • Ahven voi elää jopa 20-25 vuotta.
  • Karppi on etäistä sukua kultakalalle
  • Särki esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa.
  • 80-luvulla voitiin saada jopa 50 kg painoisia Niilinahvenia.
  • Säyne eli säynävä on myös petokala, eli se voi syödä myös itseään pienempiä kaloja.
  • Särjet vahvistavat kuulemansa äänet uimarakoissaan!
  • Mutu on toiminut koe-eläimenä mm. kalojen kuulon tutkimisessa
  • Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala.
  • Lohen kerrotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, hänen ollessaan sotaretkellä Galliassa. Julius antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo
  • Ahvenen ja kuhan kiduskannet ovat veitsenteräviä, ja niitä tulee varoa kalaa käsitellessä

</randomArea>

Lisää tiedonjyvä...

Kalapedia julkaistu!

Suomalaiselle kalastavalle kansalle on nyt vihdoin perustettu kalastustiedon keskus! Kalapedian toiminta-ajatus perustuu Wikipedian tekniikkaan ja sisältö kehittyy kävijöidensä luomistyössä. Jokainen siis voi täydentää Kalapediaa. Sinäkin!

Klikkaa yläreunasta "muokkaa"-linkkiä jos huomaat sivun, jossa ei ole vielä sisältöä tai jonka sisältö vaatii parannusta. Voit myös kirjoittaa artikkelin uudestaan, jotta siitä saataisiin entistä parempi. Kokeile artikkelin lisäämistä ja tule mukaan kasvavaan kehitystiimiimme! Jos sinulla on aiemmin kirjoittamiasi artikkeleita tallella, niin julkaise ne Kalapediassa muiden kalastajien luettavaksi!

Kalapedian idea

Tarkoituksenamme on tehdä internetiin kaiken kalastustietouden omaava tietolähde, joka tulevaisuudessa korvaisi kaikki kalastukseen liittyvät tietokirjat ja internetin artikkelisivustot. Tämä on erittäin kunnianhimoinen projekti.

Toteutamme siis "Artikkelit"-osion tällä palvelulla, koska Wiki-tekniikka mahdollistaa monipuolisemman tietomäärän ja muokattavuuden. Wikin ansiosta artikkeliin liittyvistä yksityiskohdista saa klikkaamalla lisätietoa. Esimerkiksi "Siian pilkintä"-artikkelista pääset helposti lukemaan sanoja klikkaamalla, että mitä tarkoittaa vaikka "Siika" tai "Pilkintä" tai "Pilkkivapa" tai "Surviaisentoukka" ym.

Artikkelit-osion tarkoituksena olisi kuitenkin ollut jokatapauksena kerätä mahdollisimman kattava tietopaketti eri kalastukseen liittyvistä asioista ja tämä Wiki tuo sen idean uusiin sfääreihin.

 

Ajankohtaista

Projekti: Kalastusoppaat kalapediaan (25. 5 2010)

Kalapedia aloitti projektin, jonka tarkoitus on tehdä kattavat kalastusoppaat eri lajeista. Lajit, joista opas tehdään, valittiin äänestämällä. Äänestys oli Kalassa.netin etusivulla. Äänestyksen tuloksena oppaat tehdään ahvenesta, hauesta, kuhasta, kirjolohesta, lahnasta ja taimenesta. (Ahven ja hauki olivat automaattisesti mukana).

Voit auttaa Kalapediaa kirjoittamalla lisää sisältöä oppaisiin. Täältä löydät kaikki oppaat. Jos et osaa käyttää Kalapediaa, lue tämä.

Kalapedia sai uusia toimittajia (4. 7 2010)

Kalapedia sai jälleen kolme uutta toimittajaa: A. B. Korhonen, oyheahiguess ja Don Miguel. Muutama vanha toimittaja potkittiin epäaktiivisuuden vuoksi.

Jos halua liittyä Kalapedian kehitystiimiin, laita viestiä Kalaspedian päätoimittajalle, eli käyttäjälle Cpt Miller. Tervetuloa mukaan!

Hiekkalaatikko Kalapediaan (21.2 2010)

Kalapediaan tehtiin erityinen hiekkalaatikko, jossa voit testata ja harjoitella artikkelin muokkausta, erinäisia koodeja ym.

Hiekkalaatikolla saat harjoitella vapaasti, kuitenkaan lisäämättä sopimatonta sisältöä.

Hiekkalaatikolle pääset tästä



Kalapedian kuvapalvelu

Kalapedia on avannut uuden kuvapalvelun ja se tarvitsee kuvia. Lahjoittakaa kuvanne kalastuksesta ja kaloista Kalapedialle ja rekisteröitykää kuvapalveluun. Kuvapalveluun voitte laittaa välineistänne, saaliistanne ja vaikkapa maisemakuviakin kalastuspaikoistanne.

Klikkaa tästä ja lahjoita omia kalastuskuviasi Kalapedian käyttöön! >>

Suositeltuja artikkeleita

Rotanloukku.jpg Viikon perho!

Kalapedia suosittelee! Viikon perhona esittelemme Rotanloukun. Kokonaan peurasta tehty runko antaa varman kellumisen vaikka koko päiväksi.
Tutustu myös kalapedian 105 perhoreseptiä sisältävään reseptivarastoon..
Lue lisää! >>

 
Ahven 11566b.jpg Ahvenen jigikalastus!

Ahvenen jigikalastus on mukavaa puuhaa. Parven löydyttyä kalaa tulee yleensä tehokkaasti. Kalapedia suosittelee kaikille jigauksesta kiinnostuneille ja muillekin, jotka ovat ajatelleet kokeilla jigikalastusta.

Lue lisää! >>

Pp10v 21.jpg Haluatko huippu Propilkkijäksi?

Oletko miettinyt liittyväsi johonkin Propilkkijoukkueeseen? Tässä artikkelissa kerrotaan hyviä vinkkejä ja ohjeita, miten kannattaisi toimia mm. hakemuksen kanssa.

Lue lisää! >>

 
Vaapun valmistus Suuri tietopaketti vaapun valmistamisesta!

Tämä kuuluisa artikkeli vie sinut vaapun valmistamisen maailmaan. Artikkelista voit lukea perinpohjin erilaiset niksit ja tehdä itsellesi ensi kesäksi pakin täyteen ottipelejä!

Lue lisää! >>

Jigikalastus Jigikalastus

Jigikalastuksen suosio on noussut viimeisen viiden vuoden aikana suorastaan räjähdysmäisesti. Tässä artikkelissa kerrotaan kaikki tarvittava tieto, jotta kalastaja pääsee alkuun. Suosittelemme sitä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Lue lisää! >>

 
Suutari.jpg Suutarin onginta

Suutari on mielenkiintoinen kalalaji ja sen onkiminen on salaperäistä puuhaa. Tutustu tähän artikkeliin ja ongi itsellesi hienoja kaloja!

Lue lisää! >>

Ympäristömuutosten vaikutus kalastoon Ympäristönmuutosten vaikutus kalastoon

Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, eikä vähiten meitä kalastajia. Hienossa artikkelissa käydään läpi sen vaikutusta kaloihin ja niiden sopeutumista uusiin elinoloihinsa.

Lue lisää! >>

 
Lampiruutana ongella.jpg Ruutanan onginta

Ruutana on yleinen kalalaji ja sitä esiintyy monissa sellaisissa vesistöissä, missä ei ole muita kaloja. Ruutanan onginta on haastavaa, mutta palkitsevaa. Ruutana voi kasvaa kolmen kilon kokoiseksi. Antoisia lukuhetkiä! Lue lisää! >>

Made.jpg Made

Made on monille kalastajille tuttu saalis, mutta made kalana saattaa olla monille tuntematon. Artikkelissa kerrotaan monipuolisesti mateesta ja siihen liittyvistä seikoista. Antoisia lukuhetkiä! Lue lisää! >>

 
150px Raudun vetouistelu

Artikkelissa kerrotaan vinkkejä ja raudun vetouistelun tekniikkaa. Suosittelemme kaikille kiinnostuneille. Lue lisää! >>

Valmiit jerkit.jpg Jerkkien valmistaminen

Haluaisitko oppia valmistamaan itse jerkkisi? Tämän oppaan avulla pystyt valmistamaan itse vetävän näköisiä jerkkejä. Suosittelemme sitä kaikille kiinnostuneille.

Lue lisää! >>

 
Vantaankoski4sm8.jpg Kirjolohen perhokalastus Vantaankoskella

Vantaankoski on todellinen keidas pääkaupunkiseudulla. Suosittelemme kaikille perhokalastuksesta kiinnostuneille.

Lue lisää! >>