Tervetuloa kalapediaan, vapaaseen kalastustietosanakirjaan
Kalapediassa on tällä hetkellä 1 197 kalastusaiheista artikkelia.
|
|
Tiesitkö, että...
<randomArea >
- Kirjolohi ei pysty lisääntymään Suomen vesissä.
- Ahven on yleisin onkikala
- Rasvakalan vatsaevät muodostavat imulevyn, jolla se voi kiinnittyä koville pinnoille
- Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1
- Kuha eli Sander lucioperca
</randomArea>
<randomArea>
- Suomen sisävesien tärkein saaliskala on muikku
- Kalastusmatkailu on hyvin yleinen elinkeino
- Suomen ennätyshauki painoi 18.8kg
- Kalapedia ottaa vastaan uusia toimittajia
- Ahven voi kasvaa yli kolmekiloiseksi.
- Verkkojen jataan laskeminen tarkoittaa usean verkon laskemista peräkkäin.
- Hauen väritys sopii hyvin vesikasvillisuuden suojissa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen.
- Ennen siimana käytettiin hevosen häntäjouhia.
- Matalan veden kaloilla väriaisti on varsin samanlainen kuin ihmisellä.
- Hauen kutu käynnistyy, kun keväällä veden lämpötila yltää +7 asteeseen
- Muikkua kutsutaan myös Maivaksi
</randomArea>
<randomArea>
- Kesällä isot hauet ovat syvässä vedessä ja pienet matalassa vedessä.
- Tiesitkö että ruma pohjamudissa elävä ruutana on sukua kauniille kultakalalle?
- Kampela käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa kilkkejä ja katkoja.
- Monnit on hävinneet suomesta vuonna 1866
- Lohen on kerrottu saavan nimensä Gaius Julius Caersarilta.
- Toutain voi kasvaa jopa 12-kiloiseksi.
- Hapansilakka on ruotsalaisten perinneherkku
- Nahkiaiset ovat loisia. Ne imevät kaloista nesteet ja veren.
- Rautu elää pohjoisen karuissa ja kylmissä vesissä.
- Kuore on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä.
- Ruutanan on nähty eläneen viikon pelkissä märissä sanomalehdissä.
- Vähähappisissa vesissä ruutanat kasvavat vain 10-15cm pituiseksi.
- Ahven voi elää jopa 20-25 vuotta.
- Karppi on etäistä sukua kultakalalle
- Särki esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa.
- 80-luvulla voitiin saada jopa 50 kg painoisia Niilinahvenia.
- Säyne eli säynävä on myös petokala, eli se voi syödä myös itseään pienempiä kaloja.
- Särjet vahvistavat kuulemansa äänet uimarakoissaan!
- Mutu on toiminut koe-eläimenä mm. kalojen kuulon tutkimisessa
- Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala.
- Lohen kerrotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, hänen ollessaan sotaretkellä Galliassa. Julius antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo
- Ahvenen ja kuhan kiduskannet ovat veitsenteräviä, ja niitä tulee varoa kalaa käsitellessä
</randomArea>
|
|
Kalapedia julkaistu!
Suomalaiselle kalastavalle kansalle on nyt vihdoin perustettu kalastustiedon keskus! Kalapedian toiminta-ajatus perustuu Wikipedian tekniikkaan ja sisältö kehittyy kävijöidensä luomistyössä. Jokainen siis voi täydentää Kalapediaa. Sinäkin!
Klikkaa yläreunasta "muokkaa"-linkkiä jos huomaat sivun, jossa ei ole vielä sisältöä tai jonka sisältö vaatii parannusta. Voit myös kirjoittaa artikkelin uudestaan, jotta siitä saataisiin entistä parempi. Kokeile artikkelin lisäämistä ja tule mukaan kasvavaan kehitystiimiimme!
Jos sinulla on aiemmin kirjoittamiasi artikkeleita tallella, niin julkaise ne Kalapediassa muiden kalastajien luettavaksi!
|
|
|
Kalapedian idea
Tarkoituksenamme on tehdä internetiin kaiken kalastustietouden omaava tietolähde, joka tulevaisuudessa korvaisi kaikki kalastukseen liittyvät tietokirjat ja internetin artikkelisivustot. Tämä on erittäin kunnianhimoinen projekti.
Toteutamme siis "Artikkelit"-osion tällä palvelulla, koska Wiki-tekniikka mahdollistaa monipuolisemman tietomäärän ja muokattavuuden. Wikin ansiosta artikkeliin liittyvistä yksityiskohdista saa klikkaamalla lisätietoa. Esimerkiksi "Siian pilkintä"-artikkelista pääset helposti lukemaan sanoja klikkaamalla, että mitä tarkoittaa vaikka "Siika" tai "Pilkintä" tai "Pilkkivapa" tai "Surviaisentoukka" ym.
Artikkelit-osion tarkoituksena olisi kuitenkin ollut jokatapauksena kerätä mahdollisimman kattava tietopaketti eri kalastukseen liittyvistä asioista ja tämä Wiki tuo sen idean uusiin sfääreihin.
|
|
Kalapedian kuvapalvelu
Kalapedia on avannut uuden kuvapalvelun ja se tarvitsee kuvia. Lahjoittakaa kuvanne kalastuksesta ja kaloista Kalapedialle ja rekisteröitykää kuvapalveluun. Kuvapalveluun voitte laittaa välineistänne, saaliistanne ja vaikkapa maisemakuviakin kalastuspaikoistanne.
Klikkaa tästä ja lahjoita omia kalastuskuviasi Kalapedian käyttöön! >>
|
|
Suositeltuja artikkeleita
|
|
|
|
|
|
Kuhan jigikalastus!
Kuhan jigikalastus on erittäin antoisaa, mutta samalla haastavaa. Kalapedia suosittelee artikkelia kaikille jigauksesta kiinnostuneille.
Lue lisää! >>
|
|
|
Jigikalastus
Jigikalastuksen suosio on noussut viimeisen viiden vuoden aikana suorastaan räjähdysmäisesti. Tässä artikkelissa kerrotaan kaikki tarvittava tieto, jotta kalastaja pääsee alkuun. Suosittelemme sitä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Lue lisää! >>
|
|
|
|
|
|
Suutarin onginta
Suutari on mielenkiintoinen kalalaji ja sen onkiminen on salaperäistä puuhaa. Tutustu tähän artikkeliin ja ongi itsellesi hienoja kaloja!
Lue lisää! >>
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruutanan onginta
Ruutana on yleinen kalalaji ja sitä esiintyy monissa sellaisissa vesistöissä, missä ei ole muita kaloja. Ruutanan onginta on haastavaa, mutta palkitsevaa. Ruutana voi kasvaa kolmen kilon kokoiseksi. Antoisia lukuhetkiä!
Lue lisää! >>
|
|
|
Mäskäys
Mäskäys on erinomainen tapa houkutella isojakin kaloja paikalle. Mäskäys on edullista ja tehokasta. Suosittelemme kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Lue lisää! >>
|
|
|
|
|
|
Järviankeriaan kalastaminen
Ankerias on pitkään kuulunut kalastoomme, mutta harva kalastaja sitä on päässyt pyytämään. Haluaisitko joskus kokeilla? Lue siis nyt Kalapediassa artikkeli ankeriaan kalastamisesta!
Lue lisää! >>
|
|
|
Jerkkien valmistaminen
Haluaisitko oppia valmistamaan itse jerkkisi? Tämän oppaan avulla pystyt valmistamaan itse vetävän näköisiä jerkkejä. Suosittelemme sitä kaikille kiinnostuneille.
Lue lisää! >>
|
|
|
|
|
|
