Ero sivun ”Tonnikala” versioiden välillä
(Turha kakkosotsikko poistettu) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[tiedosto:tonnikala.jpg|300px|thumb]] | [[tiedosto:tonnikala.jpg|300px|thumb]] | ||
| − | '''Tonnikala''' (''Thunnus thynnus'') on [[Tonnikalat|tonnikalojen]] ryhmän suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. | + | '''Tonnikala''' (''Thunnus thynnus'') on [[Tonnikalat|tonnikalojen]] ryhmän suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen uintinopeus voi olla 80 km tunnissa. |
| − | |||
| − | Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. | ||
| − | |||
| − | Sen uintinopeus voi olla 80 km tunnissa. | ||
== Koko ja ulkonäkö == | == Koko ja ulkonäkö == | ||
| − | Tonnikala kasvaa useimmiten 2–4,5 metriä pitkäksi ja noin 500 [[Kilogramma|kg]]:n painoiseksi. | + | Tonnikala kasvaa useimmiten 2–4,5 metriä pitkäksi ja noin 500 [[Kilogramma|kg]]:n painoiseksi. Painoennätys on 680 kiloa. Sen selkä on tumman merensininen ja kyljet hopeanharmahtavat. |
| − | + | Kiduskannet ovat vaaleansinisiä. Etummainen selkäevä on keltainen, muut evät ja eväkkeet ovat mustia tai tummanharmaita. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | Kiduskannet ovat vaaleansinisiä. | ||
| − | |||
| − | Etummainen selkäevä on keltainen, muut evät ja eväkkeet ovat mustia tai tummanharmaita. | ||
== Levinneisyys == | == Levinneisyys == | ||
| − | Tonnikalaa tavataan läntisellä ja itäisellä [[Atlantin valtameri|Atlantilla]], [[Välimeri|Välimerellä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. | + | Tonnikalaa tavataan läntisellä ja itäisellä [[Atlantin valtameri|Atlantilla]], [[Välimeri|Välimerellä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. Tonnikalaa viljellään suuria määriä kaupallisesti Japanin rannikolla [[Tyynimeri|Tyynessämeressä]]. Tonnikala elää pieninä parvina välivedessä, merenpinnasta 500-1 000 metrin syvyyteen. |
| − | |||
| − | Tonnikalaa viljellään suuria määriä kaupallisesti Japanin rannikolla [[Tyynimeri|Tyynessämeressä]]. | ||
| − | |||
| − | Tonnikala elää pieninä parvina välivedessä, merenpinnasta 500-1 000 metrin syvyyteen. | ||
| Rivi 37: | Rivi 23: | ||
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
| − | Tonnikalan kutuaika koittaa kesäkuussa, jolloin ne muodostavat valtavia parvia. | + | Tonnikalan kutuaika koittaa kesäkuussa, jolloin ne muodostavat valtavia parvia. Itäisen tonnikalakannan kutualue on Välimeressä ja läntisen kannan kutualue Meksikonlahdessa. Itä-Atlantin tonnikalat ovat sukukypsiä 4-vuotiaina, ja Länsi-Atlantin tonnikalat puolestaan 8-vuotiaina. |
| − | |||
| − | Itäisen tonnikalakannan kutualue on Välimeressä ja läntisen kannan kutualue Meksikonlahdessa. | ||
| − | |||
| − | Itä-Atlantin tonnikalat ovat sukukypsiä 4-vuotiaina, ja Länsi-Atlantin tonnikalat puolestaan 8-vuotiaina. | ||
== Tonnikala ruokana == | == Tonnikala ruokana == | ||
| − | Raa'an tonnikalan lihan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. | + | Raa'an tonnikalan lihan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Lihasta suuri osa (n.25 %) on proteiinia ja siinä on paljon hyödyllisiä Omega 3 -rasvahappoja. Paistettaessa lihan väri muuttuu harmaaksi. |
| − | |||
| − | Lihasta suuri osa (n.25 %) on proteiinia ja siinä on paljon hyödyllisiä Omega 3 -rasvahappoja. | ||
| − | |||
| − | Paistettaessa lihan väri muuttuu harmaaksi. | ||
Tonnikalaa syödään paljon eritoten Japanissa, missä sitä käytetään useimmiten sushiin tai sashimiin. | Tonnikalaa syödään paljon eritoten Japanissa, missä sitä käytetään useimmiten sushiin tai sashimiin. | ||
| Rivi 60: | Rivi 38: | ||
===Saaliit=== | ===Saaliit=== | ||
| − | Tonnikalan todelliset vuosittaiset saaliit ovat arviolta 50 000 tonnia, kun ilmoitetut saaliit ovat 32 000 tonnia. | + | Tonnikalan todelliset vuosittaiset saaliit ovat arviolta 50 000 tonnia, kun ilmoitetut saaliit ovat 32 000 tonnia. Vuotuisesta tonnikalasaaliista 40 prosenttia saadaan luoteiselta Tyyneltämereltä, lähinnä Japanin rannikolta (kasvatettuna), 19 prosenttia Koillis-Atlantilta, 6 prosenttia Luoteis-Atlantilta ja 35 prosenttia Välimereltä. |
| − | |||
| − | Vuotuisesta tonnikalasaaliista 40 prosenttia saadaan luoteiselta Tyyneltämereltä, lähinnä Japanin rannikolta (kasvatettuna), 19 prosenttia Koillis-Atlantilta, 6 prosenttia Luoteis-Atlantilta ja 35 prosenttia Välimereltä. | ||
Suurimmillaan tonnikalasaaliit olivat 1950-1960-luvuilla. | Suurimmillaan tonnikalasaaliit olivat 1950-1960-luvuilla. | ||
| Rivi 69: | Rivi 45: | ||
===Kalastusmenetelmät=== | ===Kalastusmenetelmät=== | ||
| − | Tonnikalaa kalastetaan monella eri menetelmällä, kuten pitkälläsiimalla, kurenuotalla, sulkupyydyksillä (rannikoilla) ja siimalla ja vavalla. | + | Tonnikalaa kalastetaan monella eri menetelmällä, kuten pitkälläsiimalla, kurenuotalla, sulkupyydyksillä (rannikoilla) ja siimalla ja vavalla. Laji on suosittu [[urheilukalastus|urheilukalastuksen]] kohde. |
| − | |||
| − | Laji on suosittu [[urheilukalastus|urheilukalastuksen]] kohde. | ||
===Taloudellinen merkittävyys=== | ===Taloudellinen merkittävyys=== | ||
| − | Tonnikalan liha on erittäin arvostettua, ja sen ostajina ovat profiloituneet erityisesti Kaukoidän maat. | + | Tonnikalan liha on erittäin arvostettua, ja sen ostajina ovat profiloituneet erityisesti Kaukoidän maat. Suurimmat markkinat ovat Japanissa, jonka markkinoiden osuus kaikista tonnikalamarkkinoista on 80 prosenttia. Tonnikalan hinta [[Tsukijin kalatori]]lla Tokiossa Japanissa tuoreesta, kokonaisesta tonnikalasta on ollut jopa ennätykselliset 100 000 dollaria. |
| − | |||
| − | Suurimmat markkinat ovat Japanissa, jonka markkinoiden osuus kaikista tonnikalamarkkinoista on 80 prosenttia. | ||
| − | |||
| − | Tonnikalan hinta [[Tsukijin kalatori]]lla Tokiossa Japanissa tuoreesta, kokonaisesta tonnikalasta on ollut jopa ennätykselliset 100 000 dollaria. | ||
== Liikalalastus == | == Liikalalastus == | ||
| − | Tonnikalaa [[liikakalastus|liikakalastetaan]] runsaasti (ryöstökalastetaan), siksi laji on melkein sukupuuton partaalla. | + | Tonnikalaa [[liikakalastus|liikakalastetaan]] runsaasti (ryöstökalastetaan), siksi laji on melkein sukupuuton partaalla. IUCN:n mukaan itäisen Atlantin tonnikalakannat ovat erittäin ja läntisen Atlantin kannat äärimmäisen uhanalaisia. |
| − | |||
| − | IUCN:n mukaan itäisen Atlantin tonnikalakannat ovat erittäin ja läntisen Atlantin kannat äärimmäisen uhanalaisia. | ||
== CITES == | == CITES == | ||
| − | CITES-jäsenmaa Monaco esitti vuonna 2009, että tonnikala liitettäisiin CITES-sopimuksen Appendix I-listaan, johon listattujen lajien kauppa kielletään kaikissa sopimuksen solmineissa maissa. | + | CITES-jäsenmaa Monaco esitti vuonna 2009, että tonnikala liitettäisiin CITES-sopimuksen Appendix I-listaan, johon listattujen lajien kauppa kielletään kaikissa sopimuksen solmineissa maissa. Tätä nykyä CITES ei suojaa tonnikalaa lainkaan. |
| − | |||
| − | Tätä nykyä CITES ei suojaa tonnikalaa lainkaan. | ||
Aiemmat pyynin rajoitusyritykset ovat kaatuneet erityisesti Ranskan ja Italian vastustukseen. Mahdollisesta kauppakiellosta päätetään maaliskuussa 2010. | Aiemmat pyynin rajoitusyritykset ovat kaatuneet erityisesti Ranskan ja Italian vastustukseen. Mahdollisesta kauppakiellosta päätetään maaliskuussa 2010. | ||
Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 15.24
Tonnikala (Thunnus thynnus) on tonnikalojen ryhmän suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen uintinopeus voi olla 80 km tunnissa.
Koko ja ulkonäkö
Tonnikala kasvaa useimmiten 2–4,5 metriä pitkäksi ja noin 500 kg:n painoiseksi. Painoennätys on 680 kiloa. Sen selkä on tumman merensininen ja kyljet hopeanharmahtavat.
Kiduskannet ovat vaaleansinisiä. Etummainen selkäevä on keltainen, muut evät ja eväkkeet ovat mustia tai tummanharmaita.
Levinneisyys
Tonnikalaa tavataan läntisellä ja itäisellä Atlantilla, Välimerellä ja Mustassameressä. Tonnikalaa viljellään suuria määriä kaupallisesti Japanin rannikolla Tyynessämeressä. Tonnikala elää pieninä parvina välivedessä, merenpinnasta 500-1 000 metrin syvyyteen.
Ravinto
Tonnikala syö makrilleja, liitokaloja, sillejä, kalmareita, ankeriaita ja äyriäisiä.
Lisääntyminen
Tonnikalan kutuaika koittaa kesäkuussa, jolloin ne muodostavat valtavia parvia. Itäisen tonnikalakannan kutualue on Välimeressä ja läntisen kannan kutualue Meksikonlahdessa. Itä-Atlantin tonnikalat ovat sukukypsiä 4-vuotiaina, ja Länsi-Atlantin tonnikalat puolestaan 8-vuotiaina.
Tonnikala ruokana
Raa'an tonnikalan lihan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Lihasta suuri osa (n.25 %) on proteiinia ja siinä on paljon hyödyllisiä Omega 3 -rasvahappoja. Paistettaessa lihan väri muuttuu harmaaksi.
Tonnikalaa syödään paljon eritoten Japanissa, missä sitä käytetään useimmiten sushiin tai sashimiin.
Kalastus
Saaliit
Tonnikalan todelliset vuosittaiset saaliit ovat arviolta 50 000 tonnia, kun ilmoitetut saaliit ovat 32 000 tonnia. Vuotuisesta tonnikalasaaliista 40 prosenttia saadaan luoteiselta Tyyneltämereltä, lähinnä Japanin rannikolta (kasvatettuna), 19 prosenttia Koillis-Atlantilta, 6 prosenttia Luoteis-Atlantilta ja 35 prosenttia Välimereltä.
Suurimmillaan tonnikalasaaliit olivat 1950-1960-luvuilla.
Kalastusmenetelmät
Tonnikalaa kalastetaan monella eri menetelmällä, kuten pitkälläsiimalla, kurenuotalla, sulkupyydyksillä (rannikoilla) ja siimalla ja vavalla. Laji on suosittu urheilukalastuksen kohde.
Taloudellinen merkittävyys
Tonnikalan liha on erittäin arvostettua, ja sen ostajina ovat profiloituneet erityisesti Kaukoidän maat. Suurimmat markkinat ovat Japanissa, jonka markkinoiden osuus kaikista tonnikalamarkkinoista on 80 prosenttia. Tonnikalan hinta Tsukijin kalatorilla Tokiossa Japanissa tuoreesta, kokonaisesta tonnikalasta on ollut jopa ennätykselliset 100 000 dollaria.
Liikalalastus
Tonnikalaa liikakalastetaan runsaasti (ryöstökalastetaan), siksi laji on melkein sukupuuton partaalla. IUCN:n mukaan itäisen Atlantin tonnikalakannat ovat erittäin ja läntisen Atlantin kannat äärimmäisen uhanalaisia.
CITES
CITES-jäsenmaa Monaco esitti vuonna 2009, että tonnikala liitettäisiin CITES-sopimuksen Appendix I-listaan, johon listattujen lajien kauppa kielletään kaikissa sopimuksen solmineissa maissa. Tätä nykyä CITES ei suojaa tonnikalaa lainkaan.
Aiemmat pyynin rajoitusyritykset ovat kaatuneet erityisesti Ranskan ja Italian vastustukseen. Mahdollisesta kauppakiellosta päätetään maaliskuussa 2010.
Lähteet
- Monaco taistelee tonnikalan pelastamiseksi Yle.fi
- Thunnus Thynnus, FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.).(englanniksi)
- Antal Vida, Tamás Kótai, 365 kalaa. H. F. Ullmann, 2006. ISBN 978-3-8331-2547-8.